Olenko minä vai mies itsekäs

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Epätoivoinen
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
E

Epätoivoinen

Vieras
Tilanne on sellainen että olen melko alussa raskaana ja raskaus ei ole mennyt aivan putkeen. On ollut kipuja ja vuotoa ja lääkäri halusi ultrata lopulta selvittääseen ettei kyse ole kohdunulkopuolisesta. Olen yksin saanut ravailla lääkäreis, labroissa jne ja kun tuli tieto että joudun ultraan ni pyysin miestä tueksi koska pelotti niin paljon. Mutta mies halusi jäädä kotiinsa pelaamaan mielummin pleikkaa (asumme vielä eri talouksissa koska etsimme isompaa asuntoa). Ultrassa selvisi että olen 6+1, sykettä ei löytynyt ja vuodon syyksi selvisi infektio jonka sain papasta joka otettiin viime viikon alussa. Lääkäri haluaa että ultra uusitaan parin viikon päästä että selviää että näkyykö syke vai onko mennyt kesken. Niin olen nyt pari päivää saanut yksin kotona itkeä kivuista ja pelosta kuunnellen miehen haukkumista että olen ilkeä sika ku kehtaan sanoa että olen pettynyt ku hän ei tullut tueksi ja pistää oman mukavuutensa ja pleikalla pelaamisen raskauden ja minun edelle. Väittää että yritän muka kontrolloida, käyttää raskautta aseena, haen väkisin riitaa jne kun olen ollut surullinen ja pettynyt kun hän ei ole ollut tukena. Niin kysyn että vaadinko oikeasti liikaa ja olenko minä oikeasti tässä se kusipää ku oletan että olisi itsestäänselvyys että toinen haluaa tukea ja olla mukana tämmöisessä tilanteessa. Varsinkin ku mies on se ketä on jo muutaman vuoden puhunut lapsen hankkimisesta.
 
Hei Epätoivoinen! Minun mielestä sinä et todellakaan vaadi liikaa mieheltäsi tai ole itsekäs, vaan miehesi on! Itseäni suorastaan pisti vihaksi, kun luin miten ikävästi miehesi on sinua kohdellut. Ja varsinkin tuo kohta kun kerroit, että miehesi jäi mieluummin pelamaan pleikkaria, kuin tulla sinun mukaasi lääkäriin, niin ihmetytti minua eniten. Sinä olet joutunut kokemaan paljon ikävää jo noiden kipujen takia, saati sitten, kun pikkuisen sykettä ei löytynyt, joten tarvitsit ja ansaitsisit miehen, joka tukee sinua ja oikeasti välittää sinusta. Ja pakko sanoa, että noin aikaisessa vaiheessa tuo vauvan syke ei välttämättä näykkään, vaan useimmiten rv 7-8 alkaen syke näkyy paremmin. Toivon, että vauvan syke näkyy vielä, kun sinut ultrataan uudestaan. Mutta jos niin ei käy, niin toivottavasti sinulta löytyy läheltä ihmisiä, joilta saat tukea, jos ja kun et sitä mieheltäsi saa.

Toivon sinulle kovasti tsemppiä! ❤
 
Muokattu viimeksi:
No on kummallinen mies kun halusi mielummin jäädä kotia pelaamaan! Varsinkin jos miehesi on halunnut lasta niin luulisi kiinnostavan.
Mutta toisaalta ei kannata jälkikäteen enää syyllistää että kun ei tullut mukaan. Eihän sille enää mitään voi. Mainita voi muttei jankuttaa. Mutta ymmärtäisi nyt hyvä mies edes nyt olla tukena, vaikkei ultrassa ollutkaan.
Voimia sulle, toivotaan että syke löytyisi ja kaikki menisi hyvin :Heartred ja että mieskin ymmärtäisi kuinka tärkeää toisen tuki on tälläisessä tilanteessa.
 
Jos mies on kovasti lasta halunnut, niin luulisi olevan mielenkiintoa tulla mukaan katsomaan mitä pienelle kuuluu. Pelit ei sillä välin karkaa yhtään mihinkään, niitä kerinnee takoa vähän myöhemminkin!
Tsemppiä sinulle ja toivottavasti syke sieltä löytyy.
 
Hei Epätoivoinen! Minulle tuli ihan paha mieli puolestasi. :( Et tosiaankaan ole itsekäs vaan miehesi on. Ei pelit saa mennä oman rakkaan ja lapsen edelle. Luulisi että jos lasta on halunnut, kiinnostaa kanssa tulla ultraan tarkistamaan että pienokaisella on kaikki hyvin. Ja luulisi että jos hän sinua rakastaa, olisi myös tukenasi. Sitä rakkaus ainakin minulle on, eletään yhdessä hyvät ja pahat ajat ja tuetaan kun on vaikeaa. Toivottavasti saat tukea jostain muualta kun miehesi ei sitä osaa antaa. Toivottavasti seuraavassa ultrassa näkyy terve kasvava pienokainen. Paljon voimia! Koita vielä puhua miehelle ja kertoa kuinka ikävä tilanne sinulle on. Älä kuitenkaan syyllistä siitä ettei hän tullut ultraan mukaan, se saa vain miehen vastahankaiseksi. Toivoa ei taida juuri olla, mutta ehkä hän vielä tajuaisi tukea edes nyt.
 
Kyllä miehen olisi pitänyt tulla mukaan.
Mutta heitän ilmoille vielä toisen vaihtoehdon, jospa häntä pelotti niin paljon se mitä saa kuulla että helpompi oli paeta pelimaailman pyörteisiin.
Siltikin hänen olisi pitänyt olla tukenasi.
 
Sama ajatus tuli kuin untuvalla, pelimaailman on helppo paeta vaikeita/pelottavia asioita. Ja toisaalta, vauva on miehelle usein kovin epätodellinen asia melkein siihen saakka, kunnes lapsi on maailmassa. Nainen kokee nämä asiat vahvemmin. Toivottavasti miehesi kasvaa sen verran, että osaa olla tukenasi, ei kuulosta todellakaan kivalta tuo :sad001
 
Hei. Ei kyse ole siitä että häntä pelottais. Eilenkin ku itkin kipuja hänen luonaan niin hän sanoi et "et sinä niihin kuole". Hän on sitä mieltä et jos tulee keskenmeno ni sit vaa uutta kehiin. Ja haukkui että olen itsekäs paska joka on varmaan vaan keksinyt raskauden omasta päästään.
 
Jos keskenmeno tulisi, niin itse en ainakaan todellakaan laittaisi uutta kehiin tuollaisen miehen kanssa :eek: aivan käsittämättömiä syytöksiä! Miten ihminen voi edes käyttäytyä noin :sorry:
 
Ei se mitään. En itsekkään ajatellut niin tehdä vaan ottaa ehkäsyn käyttöön jos menee kesken.
 
Hei. Ei kyse ole siitä että häntä pelottais. Eilenkin ku itkin kipuja hänen luonaan niin hän sanoi et "et sinä niihin kuole". Hän on sitä mieltä et jos tulee keskenmeno ni sit vaa uutta kehiin. Ja haukkui että olen itsekäs paska joka on varmaan vaan keksinyt raskauden omasta päästään.

Tuhoappa se hänen pelikonsolinsa ja ku ukko raivoaa ni tokase sama hänelle. "Et sinä siihen kuole".

Ei kun, älä tuhoa - itellä tulis varmaan hormoonihöyryissään heitettyä koko konsoli parvekkeelta, miehen loput tavarat perässä :eek:
Mistä ihmeestä miehesi saa päähänsä haukkua sua itsekkääksi paskaksi?! Ihan uskomatonta! Ukko vaihtoon, ei tuollaisen kanssa kannata lapsia tehdä.. esim. pikkuvauva-aika on aika rankkaa. Silloin äiti tarvitsee tukea, mielellään sellaiselta ihmiseltä joka sitä mielellään antaa!

Pahoittelen suorapuheisuuteni, toivottavasti kukaan ei loukkaannu :shy:
 
Sitä itsekkin mietin että mitä sit kun lapsi syntyy. Hän ei ikinä tue minua missään asissa silloin kun tarvitsisin tukea mutta tämä yllätti minut kuitenki ihan täysin että on kuitenkin kyse myös hänen lapsestaan. Hän ajattelee että sitten vasta kun on varmaa että olen varmasti raskaana ja kaikki on hyvin niin sitten hän tulee mukaan ultraan.
 
On tää taas sitä jotain. Itkeä vollotan kivuista sohvalla ni mies lähtee vaa ulos metsästään pokemoneja.... Ei edes kysy voisko jotenki auttaa jne. Ei tuo osoita minkäänlaista tukea tähän minun kipuun ja pelkoihin. Ja kaiken tämän kivun ja pelon lisäksi saan tuntea itseni niin mitättömäksi toisen silmissä :(
 
Kuulostaa siltä että miehesi on se itsekäs sika jolla ei ole lainkaan sympatiakykyä. :sad001 Ei ollenkaan kivaa tommonen, suorastaan törkeää! Päätös on tietenkin sinun enkä voi nähdä koko tilannetta, mutta itse en tuollaisen miehen kanssa olisi tulee sitten lapsi tai ei. Anteeksi suorapuheisuuteni, pistää vain vihaksi puolestasi tuollainen käytös.
 
Tuli käytyä illalla päivystyksessä kun kivut yltyivät niin koviksi. Kesken oli mennyt. Mies oli mukana ja saan nyt sitä tukea.
 
Pahoittelut keskenmenosta. :shy: Ihanaa jos nyt sentään saat tukea. :) Toivon todella että saat sitä jatkossakin.
 
Pahoittelut täältäkin :sad001 Onko mies siis parantanut käytöstään? Jos päätät jatkaa tyypin kanssa, toivottavasti edes ymmärtää kuinka sikamaisesti käyttäytyi aiemmin, ja pyytää anteeksi. Oliko inhottavalle käytökselle joku syy, oletteko jutelleet siitä? Voimia sulle:Heartred
 
Takaisin
Top