nöpönen
Vauhtiin päässyt keskustelija
Valittelin jo tota iskiaskipua. To illalla jäin kotona jumiin. Ei mihinkään. Ei ylös, ala, sivulle, eteen eikä taakse..siinä vaan jumitin paikallani itkien ja huutaen noin 20 min kunnes pikkuhiljaa jalka suostui liikkumaan jonnekin. Eli ei yhtään kestänyt liikettä, ees ilman painoa. Ajattelin jo että pitää lanssi soittaa apuun. No pahin meni ohi ja perjantaina suunta töihin. Kaupassa paljon ihmisiä, päivä meni
ihan ok tallustaessa kuin pingviini kivun takia. Kotiin lähtiessä jäin jumiin. Taas
. Rappusiin. Siinä ei kyllä paljoa naurattanut. Pukkarit siis alhaalla. Vartija sattui olemaan just kierroksella, ja haki pyörätuolin jolla sitte kuskas mua alakerrassa, rapuissa puoliksi melkein kantoi. Se kipu on ihan jäätävä kun se iskee kunnolla, nytkin juilii niin että koko ajan sen tuntee. No mutta, olihan ainakin vartijalla jotain hauskaa työpäivässä. Työkaveri oli samaan aikaan lähössä ja nauroi vaan vedet silmissä et "saako ottaa kuvan". Mur!! Mut pakkohan siinä oli itekki nauraa, kun ei antanut luonto periksi ruveta itkemäänkään. Ja jälkikäteen aateltuna, oli se varmaan aika hubaa katottavaa!!
ihan ok tallustaessa kuin pingviini kivun takia. Kotiin lähtiessä jäin jumiin. Taas
. Rappusiin. Siinä ei kyllä paljoa naurattanut. Pukkarit siis alhaalla. Vartija sattui olemaan just kierroksella, ja haki pyörätuolin jolla sitte kuskas mua alakerrassa, rapuissa puoliksi melkein kantoi. Se kipu on ihan jäätävä kun se iskee kunnolla, nytkin juilii niin että koko ajan sen tuntee. No mutta, olihan ainakin vartijalla jotain hauskaa työpäivässä. Työkaveri oli samaan aikaan lähössä ja nauroi vaan vedet silmissä et "saako ottaa kuvan". Mur!! Mut pakkohan siinä oli itekki nauraa, kun ei antanut luonto periksi ruveta itkemäänkään. Ja jälkikäteen aateltuna, oli se varmaan aika hubaa katottavaa!!