Oireet rv 13-27

Nyt viikot just ja just 14.. oireet ei niin kovin kivoja. Joku jäytää alaselässä/persauksessa eikä kävely oo kovinkaan mielekästä. Alavatsaa jomottaa oikeastaan koko ajan jotenkin liekö sitten toi selkä mikä sinne säteilee:/ onks muilla selkäkipuja/ iskias kipuja ja millä näitä voi helpottaa?
 
onks muilla selkäkipuja/ iskias kipuja ja millä näitä voi helpottaa?

Minulla alaselkä tahtoi väsyä ja vihoitella esimerkiksi pitkien hitaiden kaupunkikävelyiden aikana. Olin jo silloin liikunnallinen (kuntosali ja crosstrainer), mutta keskivartaloa, korsettilihaksia ja jalkoja en juuri treenannut. Sitten aloitin ryhmätunnit - kahvakuulan, tabatan , functional trainingin ja circuitin - ja katsos kummaa, selkävaivat katosivat!

Raskaus rasittaa selkää, joten keskivartalon syviä lihaksia (ei suoria vatsalihaksia!), pakaraa ja selkälihaksia kannattaa alkaa treenaamaan, jos ei sitä ole jo tehnyt. Jos kyseessä on oikea hermopinne, niin neuvoa kannattaa kysyä lääkäriltä tai fysioterapeutilta.

Minulla viikkoja 16+1, eikä minkäänlaisia selkävaivoja. Voi olla toki sattumaakin, mutta uskon, että lihaskunnolla on iso osuus asiassa. Ja treenaaminen jatkuu, pienin muutoksin, edelleen :)

Täällä yksi hyvä artikkeli aiheesta: www.vau.fi/raskaus/Terveys/Vaivat-ja-komplikaatiot/raskausajan-selkakivut-lahes-jokaisen-odottajan-ongelma/
 
Kuulostaa iskiaskivulta. Mulla on ollu sitä nyt jostain viikolta 9+. Nyt menossa 13+. Mun käsityksen mukaan iskiaskipu tulee kelle tahansa, urheilee tai ei. Googleta nippeli netistä niin siellä oli kuva mistä se johtuu. Nikama painaa hermoa tms. En nyt ihan muista ulkoa. Toki on hyvä treenata lihaksia ja varsinkin syviä lihaksia. Mutta tosiaan tuohon iskiaskipuun ei sinänsä treenaaminen auta. Saat lääkäriltä lähetteen fysioterapeutille, joka antaa ohjeet ja liikkeet miten oloa voi helpottaa. Mun kaveri on fyssari, niin sain siltä ohjeita ja ne kyl auttoi heti siihen pahimpaan kipuun! Mulla riippuu paljon päivästä. Välillä on useampi päivä ettei vaivaa, sit taas alkaa. Mulla seisominen pitkän aikaa on pahin.

Käyn myös työni takia hieronnassa säännöllisesti. Tänään kun kävin, niin hieroja kysyi onko hartioissa ollut kipua mitä yleensä on. Oikein havahduin kun en ollut itse tajunnut, että kipua ei ole tuntunut koko raskausaikana. Perus lihasjännitystä on. Kuulemma johtuu hormooneista. Jotkut kivut hellittävät raskauden aikana ja uusia voi tulla tilalle.

Mä oon käynyt salilla säännöllisesti 2 vuotta, mutta tuntuu, että eipä sitä silti voi ennustaa et miten kroppa reagoi raskauteen. Toki kannattaa pitää lihakset kunnossa niin palautuu paremmin synnytyksestä jne. Mutta tosiaan monet vaivat vaan tulee oli sitten rapakuntoinen tai tosi hyvässä kunnossa.
 
Jemppuli: olet ihan oikeassa siinä, että paha selkäkipu tulee monille raskaana oleville, oli millainen teräsnainen tahansa! :) Harvoin on kuitenkin kyse iskiaksesta tai iskiaskivusta, jotka tarkoittavat siis välilevytyrää/pullistumaa. Iskiashermo on kuitenkin onneksi suojassa selkäydinkanavassa, eikä pelkkä raskaus tyrää aiheuta. Tietysti selkäkivuista aiemminkin kärsineet oireilevat usein enemmän raskaana.

Raskauden aikana on moni saa kyllä iskiaskipua/iskiasta muistuttavia oireita, yleensä myöhemmin raskaudessa. Toisin kuin iskias, nuo kivut, pahatkin, liittyvät suoraan raskauteen, eivät liity iskiashermoon ja menevät ohi sen myötä. Ylipaino ja huono lihaskunto altistavat, mutta selkäkipu on silti yhtä yleinen oire kuin pahoinvointi. Valitettavasti...

Täällä lisää faktoja ja vinkkejä: http://www.duodecimlehti.fi/lehti/1999/16/duo90426 Siellä sanotaan muun muassa: "Takalantion kipu johtuu lantiorenkaan liitosten–erityisesti risti-suoliluunivelien–muutoksista ja on syynä vähintään kolmasosaan raskaudenaikaisista selkäkivuista (Hainline 1994, Sturesson ym. 1997). Se on tyypillisesti raskaudenaikainen vaiva, jota esiintyy harvoin muulloin. Kipu häviää synnytyksen jälkeen yleensä muutamassa viikossa, suurimmalla osalla viimeistään kuuden kuukauden kuluessa. Takalantion kipu paikantuu alemmaksi kuin alaselän kipu, ristiluun ja pakaroiden alueelle toiselle tai molemmille puolille, ja säteilee usein reisiin muttei polvia alemmaksi. Hyvin usein sitä pidetään silti iskiaskipuna."
 
Eilen kun ei ollut syönyt ihan niin paljon kun yleensä (illallinen olikin vaan iltapala) niin nukahtaessa havahduin siihen että keho palelee vaikka oli jo pitkä paita, housut ja sukat jalassa.

Noh, sit hakemaan ylimääräistä vilttiä ja villasukat ja vielä hupullisen aamutakin päälle ja mieskin havahtui pitämään musta kiinni lämmittääkseen... ihan outoa! Sit sain kyllä nukuttua ja aamuun asti oli kerrastot päällä. Keholla ei ollut näköjään riittävästi energiaa pitääkseen mut lämpimänä :)
 
Täälläkin paleltaa jatkuvasti. Ja pahoinvointi on yhä messissä (nyt 13+0), vaikka niitä helpompiakin päiviä alkaa jo olla, aamut ja illat on yhä huonoimmat. Esikoisen kohdalla pahoinvointi vaihtoi paikkaa vasta liikkeiden tuntemisen kanssa joskus viikolla 16, toisaalta se piti uskoa yllä sillä tavalla, että kaikki on hyvin. Jossain määrin siis odotan, että niin käy nytkin. Mun pahoinvointiin liittyy se, etten kestä mitään kirkkaita valoja aamuisin tai iltaisin. Oon jo tottunut pesemään hampaita ym hämärässä vessassa, mutta pari viikkoa sitten piti käydä illalla pimeässä suihkussakin, kun kylppärin valo sai heti yökkäämään... Raskaus kehittää hämmentäviä taitoja. :)
 
Mullakaan ei hirveästi ole olo muuttunut, vaikka maanantaina tuli 13 viikkoa täyteen... Ehkä ihan pahin paha olo ja väsymys on jonkun verran helpottaneet. Mutta edelleen kuvottaa ja närästää päivittäin, ja täällä myös palelee! Esikoinen hiihtelee meillä sisällä ilman sukkia, ja minä palelen illat kahdet villasukat jalassa viltin alla sohvalla... o_O No, on tää palelukin ehkä vähän helpottanut siitä, mitä se joulu-tammikuussa oli. Ja ummetus :mad: Sitäkin on ollut jo pitkään, ja tuntuu että pahenee vaan... Huoh.
 
Täälläkin paleltaa jatkuvasti. Ja pahoinvointi on yhä messissä (nyt 13+0), vaikka niitä helpompiakin päiviä alkaa jo olla, aamut ja illat on yhä huonoimmat. Esikoisen kohdalla pahoinvointi vaihtoi paikkaa vasta liikkeiden tuntemisen kanssa joskus viikolla 16, toisaalta se piti uskoa yllä sillä tavalla, että kaikki on hyvin. Jossain määrin siis odotan, että niin käy nytkin. Mun pahoinvointiin liittyy se, etten kestä mitään kirkkaita valoja aamuisin tai iltaisin. Oon jo tottunut pesemään hampaita ym hämärässä vessassa, mutta pari viikkoa sitten piti käydä illalla pimeässä suihkussakin, kun kylppärin valo sai heti yökkäämään... Raskaus kehittää hämmentäviä taitoja. :)
Mä oon noita peltipoliisejä pelännyt, vaikka harvemmin koskaan välähtäneet. Aina kun näen sellaisen lähestyvän laitan käden silmien suojaksi. En tiedä miten se yhtäkkinen valo voisi vaikuttaa nyt raskaana mutta pelottaa ottaa selvää :wideyed:
 
Rv 14+0, Huono olo kokoajan, toissa päivä ja yökin meni oksentaessa:arghh:
Sit kun on henkisestikin huono olla kun yksinään tän raskauden kanssa yms niin huomaan että pahentaa fyysistä huonoa olo:sad001
Harjoitussupistuksia tulee makuulla ollessa runsaasti, tuntuu inhottavalta:banghead:
 
Oliko muuten täällä puhetta tukkoisuudesta? Johtunee suureksi osaksi lisääntyneestä verenmäärästä ja poistuu synnyttyään.. lohdullista! :hilarious:
 
Oliko muuten täällä puhetta tukkoisuudesta? Johtunee suureksi osaksi lisääntyneestä verenmäärästä ja poistuu synnyttyään.. lohdullista! :hilarious:
Nouuuuuuuu! :arghh: sitä vähän pelkäsinkin.. Aika tympee vaiva tämä tukkoisuus ja liman tulo kurkusta. Toisaalta, en oo oksentanu kertaakaan koko raskausaikana ja pahointvointia kesti ajoittais parin viikon ajan.. Kaikilla meillä varmaan joku riesa.
 
Mullaki tukkoisuutta. Niin ärsyttävää! Vielä kun toisessa sieraimessa sisällä ennestään jonkinmoinen kysta niin nyt tuntuu etten toisella sieraimella saa ollenkaan happea.

Mulla pahoinvointihan siis paheni 11+ viikolla oksenteluksi mutta nyt tuntuis taas helpottavan. Hajut vaan etoo ja pahasti vielä.
 
Nyt on cetirizin lääkärin ehdotuksesta hommattu tukkoisuuteen ja ainakin yksi yö nukuttu kohtalaisesti ja aamu mennyt ilman liman oksentelua! Katsotaan miten jatko sujuu, kun ei näitäkään viitsisi koko loppuraskautta syödä.
 
Onko muilla ollut kutiavaa ihoa? Mulla etenkin selkä kutisee eikä päällepäin näy mitään. Nyt rvkolla 13+3, ei luulis vielä mitään raskaushepatoosia olevan. Tai sit se on jotain raskausihottumaa. Inhottava vaiva! Mies saanut ahkeraan rasvailla selän ihoa.. Ehkä otan ylihuomenna neuvolassa puheeksi, jos kuitenkin maksa-arvot tarkistettaisiin.
 
Minulla ainakin erityisesti selkä kutiaa ja ihoa kiristää. Olen yhdistänyt sen muutenkin kuivaan ihoon, mitä kylmät kelit vielä pahentaa. En ole edes ajatellut, että taustalla voisi olla jotain muuta.
 
Mulla on ollut aina kohtalaisen hyvä iho, mutta nyt on tullut selkään (!!) vaikka miten paljon oikein punasia ja kutiavia näppylöitä. Ikinä ennen ollut... Varmaankin hormonifinnejä. Ja sitten olen huomannut, että selluliittiä on alkanut muodostumaan reisiin. On kyllä hehkeä ja kaunis olo :wtf::wtf:
 
Just se hehkeys on aika kaukana nyt ... xD

Mulla on ollut aina kohtalaisen hyvä iho, mutta nyt on tullut selkään (!!) vaikka miten paljon oikein punasia ja kutiavia näppylöitä. Ikinä ennen ollut... Varmaankin hormonifinnejä. Ja sitten olen huomannut, että selluliittiä on alkanut muodostumaan reisiin. On kyllä hehkeä ja kaunis olo :wtf::wtf:
 
Mulla kans kutiaa ja kuivaa ja sitten samaan aikaan kauheita finnejä selässä ja rintakehälläkin. Naamasta iho pintakuiva mutta paljon mustapäitä. Varasin just ajan ihonpuhdistukseen, jos sieltä sais neuvoja o_O
 
Mulla kans on ihan alkumetreiltä asti naama kukkinut kuin teini-ikäisellä. Lohduttavaa kuulla, ettei muillakaan ole vielä kovin hehkeä olo.

Onko kellään muulla liitoskivut/kasvukivut kovia? Mä en pysty pitkiä aikoja puuhailemaan kotitöitä, kävelemään, tai juuri mitään, kumartelu (esim. tiskikoneen täyttäminen) on ihan ei ei. Ja eilen kun erehdyin vähän liian pitkälle kauppareissulle, kun pitäisi löytää mekko viikonlopun hautajaisiin, kotiinkävely oli lopulta aika hidasta ja tuskaista, kun joka puolelta liitoksia kiristeli ja vihloi, ihan kuin pitemmälläkin raskaudessa olisi. Neuvolassa tai lääkärillä ei asiaan ole juuri otettu kantaa, normiohjeita vain että lepää kun siltä tuntuu ja jos jokin tuntuu ikävältä, älä tee niin. Kyllähän nämä vaivat kestää, jos lopputulos on terve vauva sylissä, mutta pikkuisen haastaa arkea.
 
Kovia kipuja tulee mullakin liikkuessa, kotityöt menee kumminkin vielä ok. Autolla ajaminen välillä tosi paha myös. Kannattaa tulla vilkasemaan myös tuota harjoitussupistus-topicia. Itse en tajunnut että niitäkin on välillä ollut kaiken muun epämukavuuden joukossa.
 
Takaisin
Top