Berliininmunkki
Satasella mukana keskusteluissa
Vihdoinkin meillä np-ultra takana. Kätilö oli aivan ihana. Parkkipaikalla päksissä hieman ruuhkaa, ja mä jo melkeen matkalla itkin ettei mies pääse ultraan mukaan kun jäi etsimään autolle paikkaa. Onneksi kätilö sanoi, että aloitetaan haastattelulla ja odotetaan. Kyllä se murunen perille löysi:) Kätilö oli todella rauhallinen ja selitti kaiken hyvin tarkasti. Pikkunen oli vaan sitä mieltä, että uni maistuu paremmin. Millään ei meinattu liikkeelle saada. Piti sitten hyppiä persus paljaana, jos vaikka olisi herännyt. Venytteli vain:D Koko ajan olin yhtä hymyä, ihan niinkuin mieskin. Kuvia saatiin jopa viisi kappaletta ja mielestä ne oli jopa selkeitä. Kätilö myös selitti kaiken niin tarkkaan, että sekin helpotti. Kaikki oli kuitenkin kunnossa, kromosomiriski negatiivinen. Laskettuaika ei muuttunut. Kooltaan vastasi viikkoja. Pikkasen vajaa kuusi senttiä oli mittaa. Tässä riittää ihmettelyä, nyt tuntuu että voisin huutaa koko maailmalle että meillä odotetaan vauvaa:D Ah tätä onnea, halkean:)