mullekkihan lääkäri sanoi viime viikon torstaina viimeisellä "käynnistysreissulla" kun olin jo 3-4cm auki, että tulen varmasti synnyttämään lähipäivinä, että tuskin raskaus menee niin pitkälle että neuvolasta tarvitsee tuota yliaikaiskontrolliaikaa edes varata 41+3 viikolle. ja haaveilinkin, että vauva syntyy lähellä laskettua aikaa. mutta kuinkas sitten kävikään...

nythän se aika on siis 41+4.
mulla ei ole edes yhtä ainuttakaan kipeää supistusta tullut. sitä limaa tuli vähän viime viikon keskiviikko iltana, mutta en oikein tiedä oliko se edes sitä limatulppaa...
noh, tässä vain oleskellaan kotosalla poikien kanssa ja nautitaan viimeisistä raskauspäivistä tämän pallomahan kanssa. :) mulle kyllä varmasti tulee tätä masua ikävä ja tulee varmasti noiden hulivilien kanssa ikävä tätä aikaa, kun vauva oli vielä mahassa!
yllättävän vähän on sukulaisista/kavereista kukaan kysellyt, onko vauva syntynyt vai ei. tai sitten mulla ei vaan ole kavereita tai sukulaisia, joita kiinnostaisivat mun asiat. äiti ja anoppi kyllä vuorotellen joko pistävät viestiä tai soittavat muutaman päivän välein, että joko on merkkejä vauvasta. sen nyt ihan ymmärrän, kun pojat kuitenkin menevät jommalle kummalle hoitoon kun lähtö tulee. yksi ainut kaveri on muutaman kerran kysellyt mun voinnista tms ja on tietoinen mun käynnistys-rumbasta.
kaupassa vain jos näkee jonkun tutun äidin perhekerhosta tms, niin ensimmäisenä siirtyy katse mun mahaan ja tulee suuri hymy naamalle: "eikö se ole vieläkään syntynyt?"
pitäiskö vain pokkana vastata, että joo on, sehän nukkuu tuolla autossa...
