Mä olen kärsinyt lapsesta asti. Muistan kuinka sain lapsena rokotukset peppuun ja pyörryin heti ja siitä lähtien aina kun täytyy mennä piikitettäväksi olen pyörtynyt. Myös veren näkeminen aiheuttaa samanmoista, mutta synnytyksessä veren näkeminen ja piikit eivät olleetkaan niin pahoja vaikka huipata alkoikin pysyin tajuissani. Mitä enemmän odotan ja jännitän tilannetta sen pahemmaksi se muuttuu. Tämän saman aiheuttaa myös sormenpäästä verensokerin mittaus! Kävin itse juuri torstaina ottamassa ar verikokeet ja pelkäsin jumalattomasti, mutta en ehtinyt kauaa jännätä kun pääsin heti sisälle ja koko tilanne oli ohi hetkessä. Toki taas huimasi ja tuskanhiki nousi pintaan mutta pysyin taas tajuissani, joka on jo saavutus. Meillä täällä helsingissä voi varata ajan piikkipelkoisena potilaana jolloin käyntiin varataan puoli tuntia aikaa. Muuta siitä en tiedä kun en ole koskaan varannut mutta siitä voisi olla apua. Mulla helpotusta on tuonnut pillimehun juominen verikokeen yhteydessä, sen avulla pyörtyminen on jäänyt. Lisäksi hengittäminen,unohdan jännittäessä aina hengittää! Inhottaviahan nuo on mutta onneksi ei tarvitse jatkuvasti käydä. Olen synnyttänyt kaksi kertaa, toisella saanut epiduraalin sektiota varten ja se piikki ei tehnyt pahaa ollenkaan, mutta tipan laittaminen, se on ehkä pahin kaikista, jopa pahempi kuin verikoe! Toisessa synnytyksessä mentiin ilman kivunlievityksiä ja siitä vaik positiiviset kokemukset, tosin tuo tippa jouduttiin laittamaan siinäkin :/