Muita nuoria odottajia/äitejä?

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Kismo
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä

Kismo

Oman äänensä löytänyt
Pyöriikö täällä muita nuoria odottajia tai äitejä? Vertaistukea kaivattaisiin! Itsellä menossa rv 34+1.. :)
 
Mä koen olevani suht nuori eli 19 on iikää mittarissa :D Ens kuussa tulee täytee pyöreet kakskyt :crybaby2(en haluu! :P )
15.vko täl hetkellä menossa eli olisko ny sitte 14+3 :)
Ja LA on tammikuun lopulla/hrlmikuun alussa.
 
Täältä löytyy 18v tuleva äiti :) tänää menossa 8+3 eli alussa ollaan.
Laskettu olisi 15.3 ja kerkiän ennen sitä täyttää 19 :)
 
Ihanaa että on muitakin.. Hattivatti, olen sun kanssas saman ikäinen :) haluisitko vaihtaa sposteja tai jotain jos haluat vaihdella kuulumisia ? :)
 
Hei, täällä olis kesäkuussa 20 täyttänyt, pienen heinäkuussa syntyneen puklu/sinappikoneen äiti. :) Vauva-arkea elellen siis miehen ja pikkusen kans. Täällä mis asun ei löydy nuoria äitejä joten tuntuu vähän yksinäiseltä välillä. Kaverit alkaa pian kyllästyä mun vauvahössötykseen koska heillä ei vielä ole lapsia. Joten päätinpä liittyä tähän joukkoon. :)
 
Helmi-ilona , kuulostaa jotenki tutulta... Mulla ei ees vielä omaa nyyttiä kainalossa , mutta silti jo nyt alkaa kaverit meneen kauemmas :/
Mulla on onneks samanikänen serkku (tai no 6 päivää mua vanhempi :P) ja hänellä vajaa nelikuinen tyttö , heen kans tulee varmaa eniten vietettyä aikaa.
Ja mulla ei ees sitä miestä viihdyttämässä mua :(

Kuin paljon täällä muuten kaikki on saanu kuulla omasta iästään "oot ihan lapsi vielä itekkin , ihan liian nuori äidiksi , liian nuori kantamaan noin ison vastuun...." yms ?
 
Mullakin kaverit kaikonneet jonnekki... :(
Me kuultiin mun miehen kanssa miehen puolen sukulaisilta tollasia kommentteja :( Nyt on jo laantunu vähäsen.. Ulkopuolisilta ei oo tullu mun korviin ainakaan vielä noita kommentteja, mut pahoja katseita oon saanu kyllä :/ mut ylpeydellä mahaani silti kannan :grin
 
Täällä myös yksi nuori odottaja, ikää on 20 vuotta :) Laskettuaika on 7.9 ja sitä kovasti odotellaan! Kotoa löytyy mies (25-v) ja 3 karvavauvaa :)
Samanikäisiä äitejä on myös täälläpäin (Vaasan seutu) hyvin vähän, mikä on tosi harmillista :( Ja nuoresta iästä saa kuulla todella usein ja saa suorastaan vihaisia katseita... Esimerkiksi meilläpäin on neuvola järjestänyt erilaisia luentoja, joissa kaikki muut ovat olleet päältä 30-v ja katselleet halveksivasti päälle. Vaikka oon kyllä yrittänyt olla välittämättä moisesta ja keskittyä olemaan onnellinen tästä tulokkaasta :)<3
Minun sukuni otti raskausuutisen erittäin hyvin vastaan, miehen suku ei niinkään hyvin vaan vääntämistä oli kyllä kauan ennen kuin he hyväksyivät meidän pikkuisen. Heidän mielestään meidän vauva oli vahinko ja olisi pitänyt abortoida. Ei ollut hirveän kivaa kuunneltavaa varsinkin kun lasta oli yritetty jo puolivuotta kumminkin :)
 
Nanna- , Huh ! onneks sun oma suku otti asian kuitenkin hyvin vastaan :)
Mä kuulin aluks omalta äidiltä just noita "oot itekki ihan lapsi vielä" kommentteja mut ku pääs alkujärkytyksest yli ni joka päivä tulee soittoa/viestiä et mitä hienoo mummila tavaraa on taas löytäny :D
ISÄLLE EN OO VIELÄ USKALTANU KERTOOKAAN! :confused3
Se kun on aina pitäny mua isin pikku esikoistyttönä ja kaikki miehet mikkä on mua päin ees kattoneet ni isi ollu jo kuohittemassa! :D

Mulle on noista kavereista tullu ihan kamalia ajatuksia päähän pyörimään... :/
Tai no nii ... Välillä tuntuu et kukaan ei ota muhun yhteyttä muuta ku vaan raskauden takia... Etenkin nää kummiehdokkaat, eihän niillää oo enään mitään muuta kun vauva-asiaa mulle! Vaikka raskaana oon ni kyllä mä haluisin muustakin puhua ja sit tosiaa näitten kummiehdokkaitten lisäks ni joskus ja jouluna ottaa muut kaverit/ystävät yhteyttä :(
Harmittaa kyllä ihan pirusti vaiks niin mulle toitotettiin "me ei ikinä tulla sua hylkäämään , oot sä raskaana tai et!" yeah right....
 
Täällä 23vuotias 3,5kk lapsen äiti :) Onnea kaikille teille jotka ootte raskaana,nauttikaa ajasta :) Ja onnea myös äideille :)
 
Täällä lähes kaikki otti raskausuutiset hyvin, lukuunottamatta miehen vanhempia. Mutta nekin jo hyvin sopeutuneet ajatukseet että meille ihan oikeasti syntyy vauva ihan muutaman kuukauden päästä. Viime käynnillä miehen kotipaikassa anoppikin jo innoissaan esitteli joitaki iänikuisen vanhoja mekkoja että ''tässä on sitten mekkoja valmiina'' mut jooh.. :DD Ei ehkä kumminkaan, mut ihan kiva kun oli niin innoissaan.

Valmistumisen jälkeen oon pitänyt yhteyttä vaan muutaman hyvän ystävän kanssa. Välit muihin vain jotenkin kuihtui pois. Mutta nää hyvät ystävät on ollu kyllä ihan korvaamaton tuki ja turva oman miehen lisäksi :)
 
Täällä yks 19v (joulukuussa 20v), viikkoja nyt 15+2 ja LA siis 1.2 :)
Yksin odotan lastani. Mulla onneks vanhemmat otti ihan hyvin uutisen, äiti on ihan innoissaan jo :)
Isä vaan sanos että tää tilanne nyt ei ollu maailman paras tehdä lapsia, mutta että oon kuitenki aikuinen ja teen itse omat päätökseni. Et ihan helpottavaa, pelkäsin pahempaa!

Meillä Epsuli aika sama tilanne!
 
Primavera , ennen ku ehin lukea loppuun teki heit mieli tulla kirjottamaan et meillähä o ihan kopiot tilanteet toisistamme :D Ja LA:kin melkein sama! :D
Mä en oo isille vielä ees uskaltanu kertoa! Apua, enkä ees tie miten teen sen , se ei tosiaankaan ilohdu tuffaks tulostaan :S
Mistä päin oot ? :)
Jos saan kysyy ni missä lapsosen isi on ? :( Oliko se siis miehen päätös jättää osallistumatta teijän elämään ?
 
Hehe, hauskaa :D Mä oon asun Salossa, missä sä? :)
Lapsen isän jättäminen pois kuvioista oli mun oma päätös. Häne kanssaa oli ollu todella paljon vaikeuksia ennen raskauttakin, niin päätin sitten että en aio enää kestää häntä. Ja elämä on sen jälkeen vasta alkanu olla mukavaa, oon enemmän ku tyytyväinen tekemääni ratkasuun :) Miten sulla?
 
Porissa asustelen :)
Ai , sulla meni noin. No mut onneks oot tyytyväinen omaan päätökseen ! :happy119
Meillä ei pikkusen isin kanssa oo koskaan mitään ollut , muutama yhen illan juttu vaan ...
Ja sanoin, että tottakai mukana saa olla jos oikeesti on ja pysyy siinä , ei mitään on/off meininkii.. Kaikki näyttiki hyvältä ja hän alko valmistautuu et laps tulee , mut sitten tapas naisen ja päätti et jos hänest tulee isä ni se vaikuttaa negatiivisesti hänen uuteen suhteeseen. Nyt kuulin et eihän niistä ehtiny ees pariskuntaa tulla kun tuuliviiri mies lens jo seuraavaan kukkaan :D
Mutta omapa oli päätöksensä , mä tein sille asiat sentään helpoks: Ei parisuhdetta, ei yhteishuoltajuutta, ei pakollisia tapaamisia yms. mut kaikki täytyy näköjään tehä miesten ajatusmaailmassa helvetisti vaikeemmaks :D
Ja isyystesteihin se menee , joko omalla suostumuksella tai oikeuden kautta, toivottavasti siinä ees tekis asiat suoraan helpommin ettei tarviis alkaa taisteleen enempää...
Mut tosiaan kyllä mä ilman miestä pärjään oikeinki hyvin ! Vertaistuki vaan olis sillontällön ihan kiva, mut kaikki tutut ketkä odottaa niin asuu miehensä kanssa eikä ymmärrä mun kaikkia stressin aiheita tms. :/
 
Voi huhhuh noit miehii... Ne tekee sit just sitä mitä itteensä sattuu huvittamaan. Vaik onhan niit vastuullisiaki, en mä sillä.
Se ois kyl tosiaa kiva jos ois ystävä jolla ois sama tilanne, mullaki muutama ystävä jolla on jo lapsii ja sit muutama jotka odottaa, ja kaikki seurustelee.. Sit saa kuulla sitä "sul tulee olee kyl niin rankkaa yksin", alkaa jo pikku hiljaa kyllästyttää kuulemaan sitä :smiley-angry003
 
Joo älä muut san :/
Ja just toi et on kyl tosi rankkaa... No eihän oo heti ko siihen vaan tottuu ja pääsee saamaa arjesta kiinni! Oon sitä mieltä! :D
Hitto ku asut niin kaukana :( olis ollu joskus kiva esim kahvitel ja vaihtaa ketutuksii kaikkii ihmisii kohtaan :D
 
Takaisin
Top