Muille kertominen

Joo vähän jännittää et kuin iso musta mahtaa tulla,kun mies on aika jykevästä suvusta. Itse olen 160cm ja 54kg ja mies sitten yli 190cm ja 90kg :wideyed: :joyful: nooh jännityksellä odotetaan.
 
Minullakin alkoi muistaakseni näkyä selvemmin vasta joskus puolivälissä raskautta. Jännä nähdä, pullahtaako maha nopeammin esiin nyt toisessa raskaudessa.
 
Mulla alkoi raskaus näkyä ehkä rv 18 tai siinä lähimain. Kuitenkin noin puolivälissä jolloin liikkeetkin alkoi tuntumaan. Kannattaa ottaa vaikka itsestä valokuva aina kun viikot paukkuu niin (ainakin jälkikäteen) huomaa eron. Tämä ja moni muu asia jäi itseltä toteuttamatta viime raskaudessa kun ekat kolme kuukautta meni peläten keskenmenoa. Nyt yritän nauttia enemmän

Lisäys:toki masu omaan silmään näkyi aiemmin, ja turvotus alkoi ehkä rv 6-7 ja siirryin aika pian mammahousuihin joissa vyötärö ei paina.
 
Mulla alkoi ekassa raskaudessa näkymään maha siinä 15 viikon kieppeillä :) Mutta aika hyvin sai piiloteltua sinne puoleen väliin asti vähän väljemmillä paidoilla :D Kerrottiin raskaudesta yleisesti vasta rakenneultran jälkeen, perheille taas kerrottiin aikaisessa vaiheessa :) Tällä kerralla ei olla vielä ehditty päättää, missä vaiheessa kerrotaan meidän vanhemmille ja sisaruksille.
 
Viimeksi kun nähtiin mun vanhempia, eli viime viikolla, niin oli puhetta jonkinlaisesta skumppaillasta tässä lähiaikoina. Kovasti pohdin, miten tarjouksesta voisi kieltäytyä. Noh, oltiin nyt uusivuosi miehen siskon luona. Keksittiin sitten, että voidaan huijata mun vanhempia tipaton tammikuu -verukkeella: että tehtiin uutenavuotena miehen siskon ja sen miehen kanssa uudenvuodenlupaus, että ollaan kaikki tipattomalla :D Vois vielä sanoa, että lyötiin vetoa vaikka jallupullosta tai jotain. Luulen, että se kuulostais tarpeeksi uskottavalta :p
 
Mulla alkoi ekassa raskaudessa näkymään maha siinä 15 viikon kieppeillä :) Mutta aika hyvin sai piiloteltua sinne puoleen väliin asti vähän väljemmillä paidoilla :D Kerrottiin raskaudesta yleisesti vasta rakenneultran jälkeen, perheille taas kerrottiin aikaisessa vaiheessa :) Tällä kerralla ei olla vielä ehditty päättää, missä vaiheessa kerrotaan meidän vanhemmille ja sisaruksille.

Koskas se rakenneultra yleensä on? ☺
 
Niinpä sitä on jo tullut kerrottua omille vanhemmille ja anopille, kun tosiaan joulukalat ja -juustot ei nyt maistunukkaan.
Ystävälle laitoin eilen viestin, että vieläköhän sulla ois tallessa ne pahoinvointirannekkeet, jotka sulle aikoinaan annoin - saattais tulla tarpeeseen :yuck::wink Sanoikin jo arvanneensa ja ne juuri kaivaneensa kätköistä :joyful:
 
Muutamalle kaverille ja yhdelle siskoista olen kertonut, varmaan pitää lähiaikoina vanhemmat yllättää :joyful:
 
Miehen lisäksi tietää minun äiti. Oli pakko kertoa hänelle, kun tarvii hoitoapua neuvola ja ultra käynnille.
 
Me koetetaan olla kertomatta kenellekään ennen nt-ultraa. Saas nähdä kuinka käy, edellisessä raskaudessa työkaveri kysyi joskus 10+ viikolla et ootanko...
 
Me haluttais odottaa ar-ultraan asti, ennen ku kerrotaan perheille ja läheisimmille ystäville. Tässä alkaa vaan tulemaan niin monta tapatumaa ja mutkaa matkaan, et saa nähä pysyykö vielä sitä muutamaa viikkoa salassa :D
 
Mua vähän pelottaa kertoa suvulle. Meillä tämän miehen kans kaikki tapahtunut aika nopealla aikataululla ja muutenkaan kovin moni ei välitä kauheana tuosta miehestä. :/ inhottava tilanne kyllä, mutta katsotaan millasen vastaanoton saa kun päätetään kertoa.
 
Mua vähän pelottaa kertoa suvulle. Meillä tämän miehen kans kaikki tapahtunut aika nopealla aikataululla ja muutenkaan kovin moni ei välitä kauheana tuosta miehestä. :/ inhottava tilanne kyllä, mutta katsotaan millasen vastaanoton saa kun päätetään kertoa.

Meillä oli vähän samanlainen tilanne esikoisen kohdalla. Olin aika vasta eronnut edellisestä ja alkanut seurustelemaan nykyisen mieheni kanssa. Toki olemme tunteneet toisemme lähes koko ikämme. Raskaaksi tulin todella pian ja jännitti älyttömästi kertoa siitä kaikille. Uutinen sai kuitenkin hyvän vastaanoton eikä kukaan ainakaan naamatusten tyrmännyt asiaa. [emoji1] Tiesimme itse mitä olimme tekemässä, mikä onkin pääasia. Ei pidä liikaa ajatella muiden mielipiteitä. Vauva on kuitenkin aina iloinen asia, ja kyllä kaikki lopulta asiaan tottuvat.
 
Muakin jännittää kertoa. Kun tosiaan viime vuosi oli aika rankka ja onhan tää meno meillä ihan hullua :grin Mut toisaalta, aika monelle olen puhunut että haluisin lisää lapsia, niin ei ehkä tule kenellekään yllätyksenä.
Sain ekan neuvolan niin ettei tarvi vielä sen takia kenellekään kertoa. Saas nähdä miten sokerirasitus hoituu... Ainakin ennen nt-ultraa on pakko kertoa mun äidille, kun ei ultraan saa ottaa lapsia mukaan ja molemmat halutaan siellä olla, jos äitini sitten hoitaisi lapsia sen aikaan. Todennäköisesti joudun töihinkin kertomaan kun ultraääni varmaan osuu työpäivälle.
 
Mies kertoi heti parhaalle kaverilleen vaikka oltiin mietitty ettei kerrota :D Yksi ystäväni tiesi yrityksestä, joten hänelle kerroin myös aika pian. Myös molempien äidit saivat kuulla melkein heti :) Kyseisille henkilöille kuitenkin tulisi kerrottua, mikäli päättyisi huonosti.
 
Meillä on Senja just sama taktiikka. :) Ollaan kerrottu jo aika monelle (vanhemmille, sisaruksille ja parhaille kavereille) ja juurikin tolla logiikalla, että niille kerrottais myös ikävät uutiset. Ja kun ollaan molemmat niin innoissaan, että ei vaan malta olla kertomatta. :D
 
No niimpä, ei tätä malttais pitää sisällään! <3 Niin iso ilo ja into mutta samalla se pieni menettämisen pelko..
 
Takaisin
Top