Asuitko Sademetsä pitkään itse Costa Ricassa? Oliko siellä raskauden kanssa samanlaista "neuvolarumbaa" kuin täällä? Me myös Helsingissä, laittelehan viestiä, jos tarviitte apuja jossain :)
Monikulttuuriset ja/tai kaksikieliset perheet
- Ketjun aloittaja kirppuliina
- Aloituspäivämäärä
Perhevalmennus alkaa ens viikolla, jee! Paitsi että se on tarjolla vain suomeksi ja ruotsiksi, joten pääsen tulkkaamaan... Miten teillä muilla, kenen miehet ei vielä puhu suomea, löytyikö neuvolasta muun kielisiä vaihtoehtoja? Entä ootteko osallistumassa siihen duoduon kahden kulttuurin parien täydentävään valmennukseen?
Jaahas, mulla on jäänyt kysymykseen vastaamatta täällä. Juu Costa Ricassa pääsin julkisen terveyenhuollon piiriin ja kerran kuussa oli tarkistukset. Ekassa ultrassa kävin nicaraguassa, kun piti viisumin takia käydä siellä ja se on niin paljon halvempi maa kuin costa rica. Viikolla seitsemän olin silloin ultran perusteella ja sieltä kuului silloin jo sydänäänetkin! Se oli huikee hetki, olin siellä kolumbialaisen lääkärin vastaanotolla nicaraguassa ja mulla sattui äitikin olemaan juuri mukana ja se kuuli vauvan sydänäänet pienen lasittoman ikkunan takia (niin kuin koko muukin odotushuoneen väki). Sieltä sitten tohtorin huoneesta kun tulin ulos niin oli väki hempeänä odotushuoneessa ja en ollut siis tajunnut että ne oli kuullu kaikki myös! :D
Ehkä viikolla 10 oisko ollu kun menin yhen paikallisen ystävän kanssa sinne costa ricalaiseen neuvolaan, lääkärit ja sairaanhoitajat tulivat aina keskiviikkoisin meidän kylään pitämään vastaanottoa. Verikokeissa käytiin toisessa 'kaupungissa' ja tulokset sai sitten kuulla seuraavana keskiviikkona. Kuuma oli koko ajan, eikä raskauden aikana sitä oikein enää sietänyt sitä +35!
Ehkä viikolla 10 oisko ollu kun menin yhen paikallisen ystävän kanssa sinne costa ricalaiseen neuvolaan, lääkärit ja sairaanhoitajat tulivat aina keskiviikkoisin meidän kylään pitämään vastaanottoa. Verikokeissa käytiin toisessa 'kaupungissa' ja tulokset sai sitten kuulla seuraavana keskiviikkona. Kuuma oli koko ajan, eikä raskauden aikana sitä oikein enää sietänyt sitä +35!
Kirppuliina ei ole ollut englannin lisäksi muita kieliä tarjolla, harvoin sitäkin ja ollaan mieluummin otettu tieto vastaan suomeksi ja mä oon sitten kääntänyt sen mitä oon osannu. Ei kyllä perhevalmennus muutenkaan vastannut odotuksia.
Biara
Jostain jotain jo tietävä
Tervetuloa sademetsä! :)
Tampereella ei oo mahollista saada enkuks yhtään mitään.
Mies ei oo sit ollu ees kiinnostunu tuleen neuvolaan, kun ei ymmärrä oikeen mitään, sama homma ollut ultrissa eli oon siellä tulkannu. Synnytys ja lastenhoitovalmennuksissa hän kävi, mutta eipä niistä mitään oikeen jäänyt käteen ja hänelle se varmaan olisi ollut enemmän tarpeen kun mulle, oon kuitenkin lukenu aiheesta niin paljon. Parisuhde valmennukseen ei menty ollenkaan ja imetys/isyys valmennuksen kävin sit yksin. Ei täälläkään ihan vastannu odotuksia nuo valmennukset sisällöltäänkään. Oikeestaan ihmettelen miks muutenkin on ollu niin nihkeetä englannin puhuminen täällä. esim verovirastossa ja pankissa, vaikka on pyydetty, että puhutaan englantia niin virkailijat on silti alkaneet puhua mulle Suomea. Miehelle jäänyt vähän 'avuton lapsi' -olo tollasesta ja ollut jälkeenpäin tosi huonolla tuulella, ymmärrän kyllä miksi.
Haluaisin tietää mitä teidän miehet on mieltä julkisella paikalla imettämisestä? Mulle tuli vähän sokkina, kun oletin, että mies samoilla linjoilla mun kanssa. Asia tuli puheeksi, kun kerroin, että sokerirasituksessa ollessani, joku äiti tuli pikkuisensa kanssa sinne odotusaulaan ja imetti siellä myös vauvaa. Miehen mielestä ei ole soveliasta käytöstä julkisilla paikoilla. Minulle on tässä asiassa ihan sama, mitä mieltä mies on. Imetys on luonnollista ja tää on vapaa maa ja teen niinku parhaaksi näen. Hävetköön mua sitten jos haluaa :D
Tampereella ei oo mahollista saada enkuks yhtään mitään.
Mies ei oo sit ollu ees kiinnostunu tuleen neuvolaan, kun ei ymmärrä oikeen mitään, sama homma ollut ultrissa eli oon siellä tulkannu. Synnytys ja lastenhoitovalmennuksissa hän kävi, mutta eipä niistä mitään oikeen jäänyt käteen ja hänelle se varmaan olisi ollut enemmän tarpeen kun mulle, oon kuitenkin lukenu aiheesta niin paljon. Parisuhde valmennukseen ei menty ollenkaan ja imetys/isyys valmennuksen kävin sit yksin. Ei täälläkään ihan vastannu odotuksia nuo valmennukset sisällöltäänkään. Oikeestaan ihmettelen miks muutenkin on ollu niin nihkeetä englannin puhuminen täällä. esim verovirastossa ja pankissa, vaikka on pyydetty, että puhutaan englantia niin virkailijat on silti alkaneet puhua mulle Suomea. Miehelle jäänyt vähän 'avuton lapsi' -olo tollasesta ja ollut jälkeenpäin tosi huonolla tuulella, ymmärrän kyllä miksi.Haluaisin tietää mitä teidän miehet on mieltä julkisella paikalla imettämisestä? Mulle tuli vähän sokkina, kun oletin, että mies samoilla linjoilla mun kanssa. Asia tuli puheeksi, kun kerroin, että sokerirasituksessa ollessani, joku äiti tuli pikkuisensa kanssa sinne odotusaulaan ja imetti siellä myös vauvaa. Miehen mielestä ei ole soveliasta käytöstä julkisilla paikoilla. Minulle on tässä asiassa ihan sama, mitä mieltä mies on. Imetys on luonnollista ja tää on vapaa maa ja teen niinku parhaaksi näen. Hävetköön mua sitten jos haluaa :D
Meillä on ihana neuvolahoitaja ollut ja aina sepustaa koko session englanniksi ja juurta jaksain, viimeksiki meni 1,5 tuntia siellä neuvolassa. Ultraava kätilö ei puhunut englantia, mut mä siinä sit käänsin espanjaksi minkä ehdin. Valmennuksista ei vielä oo kokemusta. Eikä imetyksestä.
Meillä neuvolahoitaja ei ikävä kyllä puhu yhtään englantia. Ekalla kerralla oli harjoittelija mukana, joka kohteliaasti tulkkasi. :) Mutta muuten tämä ei kyllä pidä ollenkaan höpötyksessä taukoja että ehtis jotain kääntää. On sit meilläkin jäänyt miehen neuvolavierailut vähän vähemmälle. Ultrahoitsut ja lääkäri puhui kyllä jonkin verran myös englanniksi. Mies ottaa sen huomisen perhevalmennuksen nyt sitten suomenkielen oppituntina. Virastoissa sun muissa onkin sitten ollut tosi kirjavaa kielitaito. Hauskin yllätys oli, kun miehen muuttaessa maahan maistraattivirkailija vaihtoi asiointikielen sujuvasti espanjaan. :D
Pitipä nyt oikein kysyä mieheltä, että mitä mieltä hän on tuosta imetysasiasta, eipä ole meilläkään tullut koskaan puheeksi. Vastaus oli täällä, että tottakai on ok imettää julkisella paikalla. Toisaalta en yllättynyt, kun hän myös uskaltaa ihan julkisestikin tunnustaa olevansa feministi. :)
Pitipä nyt oikein kysyä mieheltä, että mitä mieltä hän on tuosta imetysasiasta, eipä ole meilläkään tullut koskaan puheeksi. Vastaus oli täällä, että tottakai on ok imettää julkisella paikalla. Toisaalta en yllättynyt, kun hän myös uskaltaa ihan julkisestikin tunnustaa olevansa feministi. :)
Mella ei monikulterinen, mut kaksikielisen perhe, koska äidinkieli toisen, kuin suomea. Mulle riittävästi suoma neuvolassa, mut miehelle ei o Ja katonut netista, neuvolan materialit on mun äidinkilillä, mut meidan neuvolassa, ei o, lukenut suomea, ei ongelma, mut mies ei voi lukea suomea
Ja katonut netista, neuvolan materialit on mun äidinkilillä, mut meidan neuvolassa, ei o, lukenut suomea, ei ongelma, mut mies ei voi lukea suomea
Julkisesti imetyksestä ollaan miehen kanssa samoilla linjoilla että toki voi imettää mutta kyllä joku harso päällä ettei kaikki vilku paljaana. Miehestä se on ollut vähän vaivaannuttavaa kun jotkut naiset antaa rinnat olla ihan paljaana.
Mies osaa jo sen verran suomea että ei tarvii tulkata neuvolassa, enkä kauheesti tulkannu sillonkaan kun ei ymmärtänyt, kun sitten vasta jälkikäteen.
Mutta virallisia asioita hoitaessa esim työkkäri, sossu tms kaupunki on velvoitettu hommaamaan tulkin, puolison tehtävä ei ole tulkata.
Mies osaa jo sen verran suomea että ei tarvii tulkata neuvolassa, enkä kauheesti tulkannu sillonkaan kun ei ymmärtänyt, kun sitten vasta jälkikäteen.
Mutta virallisia asioita hoitaessa esim työkkäri, sossu tms kaupunki on velvoitettu hommaamaan tulkin, puolison tehtävä ei ole tulkata.
Biara
Jostain jotain jo tietävä
Itsekin varmaan kyllä jotain harsoa pitäisin edessä imettäessä. Mutta en mä kyllä ymmärrä miten se jotain häiritsee, ei kai kukaan jää tuijottaan imettävää äitiä :D
Mites pankkiasiat olette täällä Suomessa hoitaneet? Onko teillä yhteinen tili vai miten? Ei viittis maksaa kahteen pankkiin kuluja, mutta ainakaan säästöpankista ei voi saada luottokorttia ennen kun on asunu 2 vuotta Suomessa. Visa electronin sais jo nyt, mut se on vähän kankee ainoona maksuvälineenä.
Mites pankkiasiat olette täällä Suomessa hoitaneet? Onko teillä yhteinen tili vai miten? Ei viittis maksaa kahteen pankkiin kuluja, mutta ainakaan säästöpankista ei voi saada luottokorttia ennen kun on asunu 2 vuotta Suomessa. Visa electronin sais jo nyt, mut se on vähän kankee ainoona maksuvälineenä.
Meillä oli ensin tilit Danskessa ja nyt myöhemmin Osuuspankissa, muistaakseni meillä ei ollut mitään tuollaista ongelmaa. Saattoi tosin johtua siitä, että minä olin pankissa mukana ja osaan olla tarpeentullen aika tiukka asiakas. Väittäisin, että monessa pankissa on kyllä liikkumavaraa, jos uhkana on että myös se "vanha" asiakas lähtee kävelemään.
Meillä on erikseen omat tilit ja sitten yhteinen tili asumis-, ruoka- ja muille yhteisille menoille. Kumpikin siirretään sinne kuukausittain tietty prosentti omista tuloista, ja molemmilla on sille debit-kortti. Ja on meillä sitten myös yhteinen säästötili, jonne siirretään käyttötilin ylijäämä, tai sit toisinpäin, jos tarve vaatii. Me ei käytetä luottokorttia kovinkaan moneen juttuun, paitsi esim. lentolippujen ostamiseen, jos tarvii ostaa vaikka puoli vuotta etukäteen tai on joku muu riski menettää rahansa. Suurin syy on, että ei viitsittäisi maksaa ylimääräisiä laskutuskuluja, itse kortti ei kyllä maksa mitään. Nuo debit-kortit on olleet ihan käteviä, ja toimii kuitenkin myös ulkomailla.
Edit: Väittivät muuten OP:ssa että nuo debit-kortit on aikuisilla asiakkailla jo korvanneet visa electronit, joita nykyään suosittelevat lähinnä alaikäisille asiakkaille. Hyvä niin, koska mustakin electronit olivat jostain syystä aika kankeita verrattuna näihin nykyisiin debit-kortteihin. Ennen oli siis electronit yhteiselle tilille.
Meillä on erikseen omat tilit ja sitten yhteinen tili asumis-, ruoka- ja muille yhteisille menoille. Kumpikin siirretään sinne kuukausittain tietty prosentti omista tuloista, ja molemmilla on sille debit-kortti. Ja on meillä sitten myös yhteinen säästötili, jonne siirretään käyttötilin ylijäämä, tai sit toisinpäin, jos tarve vaatii. Me ei käytetä luottokorttia kovinkaan moneen juttuun, paitsi esim. lentolippujen ostamiseen, jos tarvii ostaa vaikka puoli vuotta etukäteen tai on joku muu riski menettää rahansa. Suurin syy on, että ei viitsittäisi maksaa ylimääräisiä laskutuskuluja, itse kortti ei kyllä maksa mitään. Nuo debit-kortit on olleet ihan käteviä, ja toimii kuitenkin myös ulkomailla.
Edit: Väittivät muuten OP:ssa että nuo debit-kortit on aikuisilla asiakkailla jo korvanneet visa electronit, joita nykyään suosittelevat lähinnä alaikäisille asiakkaille. Hyvä niin, koska mustakin electronit olivat jostain syystä aika kankeita verrattuna näihin nykyisiin debit-kortteihin. Ennen oli siis electronit yhteiselle tilille.
Muokattu viimeksi:
No niin on! Meillä on nyt tosin pari ehdokasta olemassa. Mun puolelta ovat kyllä ehkä vähän kompromisseja, eivät siis sellaisia joita itse olisin ensisijaisesti ajatellut, mutta täytyy niitä nyt jonkun aikaa makustella, että jospa niistä alkaisi tykkäämään. Sukunimi tulee miehen puolelta, joten päädyttiin suomenkieliseen tai kansainväliseen etunimeen. Ainoa vaan, että niistä ei meinaa millään löytyä sellaista joka ei kuulostaisi miehen kielellä jollain tavalla pöhköltä ja joka miellyttäisi molempia... 
Te, jotka ootte menneet Suomessa naimisiin ulkomaisen miehen kanssa, mitä vaatimuksia on ollut saada rekisteröityä avioliitto myös miehen kotimaassa? Saatiin just tänään lähetystöstä ohjeet, ei kuulostanut kivalta. Niiden mukaan minun vuorostaan pitäisi nyt hankkia maistraatista jotain todistuksia, ja käännättää ja apostilleleimata...
Te, jotka ootte menneet Suomessa naimisiin ulkomaisen miehen kanssa, mitä vaatimuksia on ollut saada rekisteröityä avioliitto myös miehen kotimaassa? Saatiin just tänään lähetystöstä ohjeet, ei kuulostanut kivalta. Niiden mukaan minun vuorostaan pitäisi nyt hankkia maistraatista jotain todistuksia, ja käännättää ja apostilleleimata...
Ai muuten, kun tätäkin ketjua taitaa lukea jokunen pk-seudulla asuva, niin aiotaan kahvitella lähiseudulla asuvien foorumilaisten kanssa perjantaina 2.10. klo 17.30 Kampin Johto Cafessa! :)
Nyt vasta sain luettua kaikki tän ketjun viestit! Oon aiemmin asunut Meksikossa ja myös rakastuin sikäläiseen ruokaan ja silloin, kun sieltä palasin Suomeen, oli tosi vaikea sopeutua siihen, ettei kaupasta löytynyt samoja aineksia. Sitten tein kuitenkin yllättäviä löytäjä, kuten Maseca -jauhoja ihan perus prismoista ja Helsingissä pienemmistäkin marketeista. Myös tuoreita jalopenoja on yllättävän monissa kaupoissa ja sit just noi la costeña -säilykkeet. Oon kyllä tehny monet tortillat noilla maissijauhoilla ja sit niistä on tullu tehtyä edelleen totopoksia vaikka chilaquileja varten. Toimineet myös hyvin huevos con torltilla -aamiaisen kanssa noi omatekoiset tortillat ja huevos rancheros -aamupalassa myös. Muuten ainaki Tampereen keskustassa oli ja varmaan on yhä sellainen pieni meksikolais-argentiinalainen lounasravintola, josta sai hyvää ruokaa.
Enää ei tule niin paljo noita meksikolaisia juttuja kokkailtua, muuta kuin joskus noita ihania raskaita suosikkiaamiaisia. Costa ricassa taas ihan eri ruokakulttuuri, hyvin yksinkertainen sellainen verrattuna vaikka just meksikolaiseen. Siellä joka aterialla riisiä ja papuja. Jos aamupala kyseessä niin sitten riisi ja pavut kananmunalla ja keittobanaanilla, lounaalla taas riisi ja pavut esim kanalla tai kalalla. ja muuten kaikkia superhedelmiä, mitä siellä kasvaakin joka puolella!
Mies on tosiaan argentiinalainen, mutta en ole itse ikinä käynyt argentiinassa. Tarkoitus olisi ensi vuonna mennä. Mitähän muuta ajattelin kommentoida, kun luin teidän kirjoituksia..? En muista enempää. Aa niin, oma mieheni ei ole onneksi nirso ja minulla on vielä sellainen onni ja autuus, että hän on ammatiltaan kokki ja laittaa ruokaa mielellään joka päivä ja vaikka jokaisen aterian. Varsinkin alkuraskaudessa se oli ihanaa, kun mä en hajuja sietänyt yhtään, enkä voinut oleskella esimerkiksi tiskilavuaarin lähettyvillä kovin pitkiä aikoja. Onneks se pahoinvointi on ohi, se oli kyl kauheeta, en ois ikinä osannu kuvitella, että normaalielämä voi yhtäkkiä olla niin työlästä.
Mitäs teille kaikille kuuluu? Synnytys sen ku lähenee!
Enää ei tule niin paljo noita meksikolaisia juttuja kokkailtua, muuta kuin joskus noita ihania raskaita suosikkiaamiaisia. Costa ricassa taas ihan eri ruokakulttuuri, hyvin yksinkertainen sellainen verrattuna vaikka just meksikolaiseen. Siellä joka aterialla riisiä ja papuja. Jos aamupala kyseessä niin sitten riisi ja pavut kananmunalla ja keittobanaanilla, lounaalla taas riisi ja pavut esim kanalla tai kalalla. ja muuten kaikkia superhedelmiä, mitä siellä kasvaakin joka puolella!
Mies on tosiaan argentiinalainen, mutta en ole itse ikinä käynyt argentiinassa. Tarkoitus olisi ensi vuonna mennä. Mitähän muuta ajattelin kommentoida, kun luin teidän kirjoituksia..? En muista enempää. Aa niin, oma mieheni ei ole onneksi nirso ja minulla on vielä sellainen onni ja autuus, että hän on ammatiltaan kokki ja laittaa ruokaa mielellään joka päivä ja vaikka jokaisen aterian. Varsinkin alkuraskaudessa se oli ihanaa, kun mä en hajuja sietänyt yhtään, enkä voinut oleskella esimerkiksi tiskilavuaarin lähettyvillä kovin pitkiä aikoja. Onneks se pahoinvointi on ohi, se oli kyl kauheeta, en ois ikinä osannu kuvitella, että normaalielämä voi yhtäkkiä olla niin työlästä.
Mitäs teille kaikille kuuluu? Synnytys sen ku lähenee!
Heippa taas! Täällä on alkanut olemaan aika mielenkiintoista, heräillään masuasukin kanssa tällai kivasti viiden aikaan enkä sitten välttämättä saakaan ihan heti unta. Onneksi enää 4 työpäivää jäljellä, niin sitten voi paremmin torkkua pitkin päivää. :)
Meillä kans mies on ihan innokas ja kiinnostunut laittamaan ruokaa, reseptejä löytyy omasta kotimaasta ja toisaalta myös muista kulttuureista. Aika 50-50 menee meillä. Sellainen kokeileva keittiö on meille myös kiva yhteinen harrastus. Joitain aineksia on meidänkin vaikea löytää täältä Suomesta, mutta aina välillä just tulee ihan mahtavia löytöjä, yleensä just prismasta, ja on sit löydetty korvaavia ratkaisuja, jotka toimii jotenkuten.
Aloitettiin muuten semmoinen duo:n (ilmainen) nettikurssi monikulttuurisille ja -kielisille perheille. Se materiaali vaikuttaa tähän mennessä tosi mielenkiintoiselta. Suosittelen, jos kiinnostaa yhdessä pohtia kahden tai useamman kielen ja kulttuurin vaikutuksia lapseen ja toisaalta myös ihan parisuhteeseen. Vaikkei meillä kulttuurierot nyt niin suuria olekaan, niin ollaan kyllä saatu hyvin mielenkiintoisia keskusteluja tuon pohjalta aikaiseksi :)
Ja just eilen saatiin kuulla, että anoppi on varannut lennot, tulee tammikuussa about viikoksi tänne auttamaan ja tapaamaan vauvaa. Ihanaa! Hän oli kyllä tosi varovainen, eikä yhtään väkisin yrittänyt tuppautua, mutta mä sanoin että tottakai halutaan hänet tänne ja niin pitkäksi aikaa kuin vaan pystyy ja haluaa tulla! <3
Sellaista meille. Mitäs muille kuuluu?
Meillä kans mies on ihan innokas ja kiinnostunut laittamaan ruokaa, reseptejä löytyy omasta kotimaasta ja toisaalta myös muista kulttuureista. Aika 50-50 menee meillä. Sellainen kokeileva keittiö on meille myös kiva yhteinen harrastus. Joitain aineksia on meidänkin vaikea löytää täältä Suomesta, mutta aina välillä just tulee ihan mahtavia löytöjä, yleensä just prismasta, ja on sit löydetty korvaavia ratkaisuja, jotka toimii jotenkuten.
Aloitettiin muuten semmoinen duo:n (ilmainen) nettikurssi monikulttuurisille ja -kielisille perheille. Se materiaali vaikuttaa tähän mennessä tosi mielenkiintoiselta. Suosittelen, jos kiinnostaa yhdessä pohtia kahden tai useamman kielen ja kulttuurin vaikutuksia lapseen ja toisaalta myös ihan parisuhteeseen. Vaikkei meillä kulttuurierot nyt niin suuria olekaan, niin ollaan kyllä saatu hyvin mielenkiintoisia keskusteluja tuon pohjalta aikaiseksi :)
Ja just eilen saatiin kuulla, että anoppi on varannut lennot, tulee tammikuussa about viikoksi tänne auttamaan ja tapaamaan vauvaa. Ihanaa! Hän oli kyllä tosi varovainen, eikä yhtään väkisin yrittänyt tuppautua, mutta mä sanoin että tottakai halutaan hänet tänne ja niin pitkäksi aikaa kuin vaan pystyy ja haluaa tulla! <3
Sellaista meille. Mitäs muille kuuluu?
Biara
Jostain jotain jo tietävä
Täällä alkais kaikki olla valmista vauvaa varten. :) Yöt tulee nukuttua tosi huonosti, mutta muuten ei oo ollu mitään suurempaa valittamista tässä loppuraskaudessa.
Meillä tulee myös miehen äiti kylään joulukuussa. Onneksi vain neljäksi päiväksi, kun vauva on ehkä vain viikon ikäinen silloin. Haluaisin mieluummin olla kolmestaan vauvan kanssa alkuun, kun ei ole vauvanhoidosta eikä imetyksestä kokemusta, mutta ymmärrän kyllä, että hän haluaa heti nähdä ekan lapsenlapsensa ja jouluna ei oikein voi tulla. Tulen kyllä hyvin toimeen hänen kanssa, toivottavasti vain ei yritä neuvoa mua, kun sit voi tulla aika kipakkaa vastausta takasin :D Oma perheeni kutsutaan sit kahville jossain vaiheessa, kun arki lähtenyt pyöriin.
Kielten opiskelut on jossain määrin onnistuneet. Jos ei kauheasti uutta ole tullut opittua, niin ainakin olen vanhaa saanut kerrattua. Ymmärrän ehkä 10-20% miehen skype-keskusteluista. Ja mieskin on kyllä opiskellut kiitettävän hyvin suomea nyt syksyn ajan.
Joo, kertokaa muutkin miten menee! Ei tuu tänne oikeen kirjoiteltua, mutta lukasen läpi aina välillä. Hyvää loppu odotusta kaikille! :)
Meillä tulee myös miehen äiti kylään joulukuussa. Onneksi vain neljäksi päiväksi, kun vauva on ehkä vain viikon ikäinen silloin. Haluaisin mieluummin olla kolmestaan vauvan kanssa alkuun, kun ei ole vauvanhoidosta eikä imetyksestä kokemusta, mutta ymmärrän kyllä, että hän haluaa heti nähdä ekan lapsenlapsensa ja jouluna ei oikein voi tulla. Tulen kyllä hyvin toimeen hänen kanssa, toivottavasti vain ei yritä neuvoa mua, kun sit voi tulla aika kipakkaa vastausta takasin :D Oma perheeni kutsutaan sit kahville jossain vaiheessa, kun arki lähtenyt pyöriin.
Kielten opiskelut on jossain määrin onnistuneet. Jos ei kauheasti uutta ole tullut opittua, niin ainakin olen vanhaa saanut kerrattua. Ymmärrän ehkä 10-20% miehen skype-keskusteluista. Ja mieskin on kyllä opiskellut kiitettävän hyvin suomea nyt syksyn ajan.
Joo, kertokaa muutkin miten menee! Ei tuu tänne oikeen kirjoiteltua, mutta lukasen läpi aina välillä. Hyvää loppu odotusta kaikille! :)