Miten vauva sai alkunsa?

[Vargynja]

Ei mennä nyt graafisiin yksityiskohtiin – kaikki me varmasti tiedämme suunnilleen, miten lapset yleensä saavat alkunsa. Mutta ehdittekö yrittää lasta kauan vai saiko hän alkunsa nopeasti? Seurailitko ovulaatiota? Kävittekö lapsettomuushoidoissa? Vai alkoiko raskaus kenties yllätyksenä?

 

[Susanie]

Tää on nyt meidän neljäs PAS, historia näkyykin aika hyvin tuossa allekirjoituksessa... jännää tulee olemaan pitkään

 

[Soffis]

Reilu vuosi yritystä. Tärppikierrossa ei ollut ovulaatiotestit käytössä, ja luulin jo että sitä ei tullutkaan kun ei oireita juuri ollut. Enkä olisi voinut uskoa että testiin tuli kaksi viivaa kun ainuttakaan oiretta ei ole, ja aiemmissa raskauksissa on ollut jo ennen plussaa monenlaisia oireita. Juuri oltiin hakeutumassa tutkimuksiin, mutta jospa nyt ei tarvikaan mennä

 

[Helinä84]

Marraskuun alussa jätin ehkäisyn pois, toisessa kierrossa tärppäs ja plussasin 28.12.22, joka meni kesken 6.1.23.

Fyysisesti helppo onneksi, ja kierto normalisoitui nopeasti. Henkisesti olin stressaantunut pidempään ja halusin mahdollisimman nopeasti uutta yritystä. Tuli sekä itselle että miehelle suorituspaineita, onneksi tokenin tämän suhteen parin kierron jälkeen ja aloin ottaa vähän rennommin.

Tämän kierron ovulaation tienoilla peitto heilui aika vähän, ja olikin ihana yllätys kun menkat ei alkaneetkaan ja testiin ilmestyi kaksi viivaa. Ovulaatio oli tuntemusten mukaan pe 10.3 ja talletteluja oli sen viikon tiistai ja lauantai, joten jompikumpi oli se päivä

 

[Malaika14]

Minä ja mies oltiin ajateltu, että aletaan yrittää vasta loppuvuodesta kun työkuviot olisivat selkeämmät. Suunnittelua ja puhetta lapsesta on ollut jo pidemmän aikaa ja ehkäisyn olen jättänyt pois jo vuosi sitten. Tähän asti on pelattu "varmoilla päivillä" ja yleensä ovulaation olen tunnistanut aika hyvin ja se on pitänyt paikkansa sovellusten laskemien päivämäärien kanssa. Kuitenkaan mitään ovistestejä ei ole ollut käytössä.

No, ihmettelin kun nyt maaliskuussa ei tuntunut mitään oviksen merkkejä ja tuntemuksia ja ajattelin, että ehkei sitä ollutkaan. Saattoi olla vaan tosi aikaiseen, lähes heti menkkojen jälkeen kun silloin noiden varmojen päivien kanssa laskettiin ja oletetun ovulaation aikaan makkarin puolella oli hiljaista

 

[Emmm]

Hormonaalinen ehkäisy (minipillerit) jätetty pois lokakuun puolivälin tienoilla ja siitä asti aktiivista yritystä aina ovulaation aikaan. Ensimmäiset pari kiertoa mentiin omien tuntemusten perusteella, mutta tammikuusta olen tikuttanut ovulaatioita, jotta sai varmuutta siihen, että omiin tuntemuksiin oli luottaminen ja todella ovuloin. Kierrot olleen lyhyenpuoleisia kuitenkin niin, että loppukierto ovulaatiosta menkkoihin 12+ päivää. Tätä edellisessä kierrossa sen verran häikkää että menkat alkoivat viikko ovulaatiosta, eli liian myöhäinen ovulaatio ja kierto muutenkin entistä lyhyempi.

Tässä kierrossa tein varhaisen testin kp 25, kun oli menkkakipuja mutta ei merkkiäkään alkavista menkoista (yleensä tiputtelua tässä vaiheessa), mutta se oli nega. Yllätys oli iloinen kun testi näyttikin plussaa kp 27, kun niiden menkkojen todella olisi jo pitänyt alkaa. Nyt sitten siirrytään jännittämään pysyykö tämä matkassa mukana.

 

[Tuikku2023]

Itsehän kuulun jo täysin kääkkäosastoon ikäni puolesta mutta ”huvikseen kokeiltiin” ekan kerran, tulin heti raskaaksi ja plussasin tammikuun alussa, varhaisultrassa epäiltiin tuulimunaraskautta, joka sitten menikin kesken ystävänpäivänä ja nyt keskenmenon jälkeen ajatuksella toinen kerta toden sanoo sain jälleen plussan. Jännää on, toivottavasti tällä kertaa parempi tuuri.

 

[Metu]

Kävin poistattamassa kierukan pois ennen juhannusta 2022, mutta valitettavasti kuukautiskierto ei palautunut heti normaaliksi vaan sekoili pitkän aikaa. Sain aluksi apua työterveydestä ja Terolutilla saatiin jonkinlainen kierto käyntiin, mutta jäin epäilemään että ovulaatiota ei tapahdu, kun ovistesteissä ei tapahtunut mitään.

Vuoden alusta rupesin mittaamaan BBT-lämpötiloja, ja niistä näki hyvin selkeästi että ovulaatiota ei tapahdu. Pyysin toiselta (ihanalta!) gyneltä apuja ja sain Letrozol-kuurin + Ovitrelle pistoksen, jotka aloitin tässä kuussa, ja ne toimi mulla tosi hyvin ja heti tärppäsi

 

[Duuduu]

Esikoinen täytti hiljattain vuoden ja oltiin miehen kanssa puhuttu että sitten jätettäisiin ehkäisy (kondomi) pois. Toinen oli vahvasti toiveissa, toisella kierrolla tärppäsi ja tässä sitä ollaan

 

[Toukkis81]

Itsehän kuulun jo täysin kääkkäosastoon ikäni puolesta mutta ”huvikseen kokeiltiin” ekan kerran, tulin heti raskaaksi ja plussasin tammikuun alussa, varhaisultrassa epäiltiin tuulimunaraskautta, joka sitten menikin kesken ystävänpäivänä ja nyt keskenmenon jälkeen ajatuksella toinen kerta toden sanoo sain jälleen plussan. Jännää on, toivottavasti tällä kertaa parempi tuuri.

Minkä ikäinen olet? Täytän itse pian 42, ei aikaisempia yrityksiä elämän varrella. Tämä sai alkunsa tyylillä ”laaki- ja vainaa” ja olin vielä koronassa (kunnon oireet, saikulla pari viikkoa). Vauvan isä on exäni eli kunnon tämmöinen teinimeininki Hauskinta tässä on, että kävin helmikuussa kaikissa testeissä, kun halusin tietää miten lähellä vaihdevuodet ovat, kun äitini väittää hänen vaihdevuotensa alkaneen alle 40veenä. Yllätys olikin suuri, kun kaikki arvot olivat jonkun 3-kymppisen tasolla, MUTTA SILTI asiaan erikoistunut gyne sanoi, että luomuraskauden todennäköisyys on luokkaa 3%, koska minun iässä (42) suurin osa munasoluista on viallisia. Eli helmikuussa vaihdevuosikokeet ja maaliskuussa pos. koronatestitulos ja 2 vkoa myöhemmin pos. raskaustestitulos Nyt järkyttävä pelko ja stressi 24/7, että menee kesken, koska ikä ja korona ja ihan kaikki... Mut on tää ainakin itsepäinen tapaus, kun iästäni ja koronasta huolimatta on lähtenyt alulle

 

[Tuikku2023]

Minkä ikäinen olet? Täytän itse pian 42, ei aikaisempia mitään yrityksiä. Tämä sai alkunsa tyylillä ”laaki- ja vainaa” ja olin vielä koronassa (kunnon oireet, saikulla pari viikkoa). Vauvan isä on exäni eli kunnon tämmöinen teinimeininki Hauskinta tässä on, että kävin helmikuussa kaikissa testeissä, kun halusin tietää miten lähellä vaihdevuodet ovat, kun äitini väittää hänen vaihdevuotensa alkaneen alle 40veenä. Yllätys olikin suuri, kun kaikki arvot olivat jonkun 3-kymppisen tasolla, MUTTA SILTI asiaan erikoistunut gyne sanoi, että luomuraskauden todennäköisyys on luokkaa 3%, koska minun iässä (42) suurin osa munasoluista on viallisia. Eli helmikuussa vaihdevuosikokeet ja maaliskuussa pos. koronatestitulos ja 2 vkoa myöhemmin pos. raskaustestitulos Nyt järkyttävä pelko ja stressi 24/7, että menee kesken, koska ikä ja korona ja ihan kaikki... Mut on tää ainakin itsepäinen tapaus, kun iästäni ja koronasta huolimatta on lähtenyt alulle

Samaa ikäluokkaa ollaan, oon itse 41 kun vauva syntyy JOS kaikki menee hyvin loppuun asti. En itse jaksa stressata liikaa, toivon tietty että kaikki menee hyvin, mutta jatkan normaalia elämää ja koitan olla mahdollisimman positiivisella fiiliksellä. Oon kuunnellut vuosikymmenet () gynen kertomuksia kuinka epätodennäköstä on enää tulla raskaaksi näin vanhana ja näinpä vaan täälläkin ekalla yrityksellä. Ja hei, mullakin lapsen isä on eksä 20 vuoden takaa jonka kanssa palattiin yhteen vastikään!

 

[Toukkis81]

Samaa ikäluokkaa ollaan, oon itse 41 kun vauva syntyy JOS kaikki menee hyvin loppuun asti. En itse jaksa stressata liikaa, toivon tietty että kaikki menee hyvin, mutta jatkan normaalia elämää ja koitan olla mahdollisimman positiivisella fiiliksellä. Oon kuunnellut vuosikymmenet () gynen kertomuksia kuinka epätodennäköstä on enää tulla raskaaksi näin vanhana ja näinpä vaan täälläkin ekalla yrityksellä. Ja hei, mullakin lapsen isä on eksä 20 vuoden takaa jonka kanssa palattiin yhteen vastikään!

No siis mä olisin peräti 42,5v ensisynnyttäjä Mutta katsotaan päivä kerrallaan... joka kerta kun käyn pissalla, ni pelkään näkeväni verta. Ihanaa, että teillä on toisenne Itse halusin erota viime vuonna 8 vuoden jälkeen, mies ei, ja nyt kun tilanne on tämä, niin mies ei kaipaa takaisin kun kävi niin syvissä vesissä viime vuonna eron takia - kun nyt minä hormonihuuruissa itken kaikkea ja kadun eroa Outoa on elämä

 

[Helinä84]

Mä kuulun myös vähän vanhempiin täällä, täytän kesäkuussa 39. Mun äiti oli myös 39 kun mä synnyin, ja kaikki meni mun tietääkseni ihan hyvin. ( Olin vaan aika kookas vauva joten se vähän hirvittää )

Ollaan oltu yhdessä reilu 21 vuotta, joista naimisissa 8. Mä olin pitkään sitä mieltä etten halua lapsia, mies taas välillä puhui että hän kyllä haluaisi isäksi mutta ei meillä siitä mitään skänää koskaan ollut.

Jotenkin viime vuosina itsellä alkoi vauvakuume nousemaan silloin tällöin, miehen siskolla on kaksi poikaa, 6 ja 3 v, ja heitä seuraillessa aloin itsekin miettimään että jos kuitenkin. Viime vuoden lopulla mulla olisi jokatapauksessa ollut aika vaihtaa ehkäisykapseli joten päätettiin että jätän sen kokonaan pois.

Tietysti mietityttää oma ikä, ja jälkiviisaana että olisi pitänyt aikaisemmin alkaa tähän, koska tuskin koskaan on just se oikea hetki lapsille jos haluaa että kaikki asiat on täydellisesti. Meillä vaan on ollut kaikenlaista ja vasta viime vuosina tuntuu että on elämä vähän rauhoittunut.

 

[Cece43]

Olen tehnyt sterilisaation edellisessä suhteessa vuonna 2017. Nykyisen kumppanin kanssa halusimme yhteisen niin ainut vaihtoehto oli IVF. aloituskäynti oli helmikuun lopussa 2023, 15.3 9 munasolua punktiossa, 22.3 4 blastokystiä, joista.1 tuoresiirtona, 3 pakkaseen. 30.3 plussa. Kaikki meni kuukaudessa, hämmentynyt olotila nyt, toivottavasti kaikki menee yhtä hyvin jatkossa.

 

[Silvennoine]

Meillä ehkä hieman erikoisempi tarina tähän. Ollaan tavattu loppuvuodesta ja tiedettiin noin parin viikon kohdalla (ensitapaamisella), että tuo toinen on se, jonka kanssa haluaa olla aina. Melko pian todettiin yhteistuumin, että saa tulla sitten, kun tulee. Mitenkään yrittämällä ei yritetty, muttei myöskään ollenkaan varottu oletettuja ovulaatiopäiviä (natural cycles käytössä). Kolmet menkat ehdin surra, kunnes niitä ei sitten tullutkaan. Siinä vaiheessa tiesin jo melko varmasti, että nyt tärppäsi ja muutaman päivän kuluttua tein testin, joka oli ihan selkeä positiivinen. Nyt elellään sellaista erikoista aikaa, kun ei oikein olla edes vielä sisäistetty tätä kaikkea, Innolla kuitenkin odotamme tulevaa. Onko muilla tällaisia?

Muoks. Lisäyksenä tähän vielä, että olen halunnut 15-vuotiaasta lapsia, joten näin 25-vuotiaana olen jo mielestäni 10 vuotta myöhässä tämän asian kanssa (realistisesti ehkä 3). On kuitenkin todella odotettu raskaus.

 

[Milagro]

Oltiin puhuttu jo jonkin aikaa, että ehkäisyn voisi jättää pois ja antaa lapsen tulla jos on tullaksensa. Ehkäisy jäi spontaanisti pois ja tulin heti raskaaksi. Nyt sitten jännätään miten tässä käy.

 

[Pphims]

Olemme olleet yhdessä yli 7 vuotta, ja viime keväänä kierukassa meni käyttöikä umpeen. Tiesimme, että uutta ei ainakaan laiteta, koska lähivuosina olisi oikea aika myös vauvalle. Kokeilimme muita ehkäisyvaihtoehtoja (jotka eivät sopineet), ja yhden ainoan kerran menimme riskillä. Siitä kerrasta sai meidän valtavaksi yllätykseksi alkunsa ensimmäinen vauvamme, oma ihmeemme. 13+5 tehty NT ultra sitten paljasti, ettei kaikki mene hyvin, mutta vauva sinnitteli vielä lähes kuukauden. Pienen pieni tyttömme syntyi sitten 17. raskausviikolla 11/2023.

Tuo kokemus oli todella rankka, ja vielä tietenkin toivumme tästä. Kovasti keskustelimme, että pystymmekö heti menetyksen jälkeen yrittämään. Mutta minulla oli ainakin niin hirveä vauvan kaipuu, etten saanut ajatusta mielestäni. Ja viime viikolla teimme sitten positiivisen testin. Ensi viikolla olisi varhaisultra, toisen pikkuisemme aiottuna syntymäpäivänä.

Aivan sekaisin onnesta ja pelosta täällä ollaan.

 

[Deb]

Jätettiin ehkäisy pois kesäkuussa 2020, hoitoihin mentiin seuraavan vuoden syksynä. Takana 1 ovulaationinduktio, 2 inseminaatiota ja tää oli nyt kolmannen IVF:n tuoresiirto, mistä plussa pärähti. Jännittyneenä, mutta rauhallisena mennään päivä kerrallaan!

 

[Jiin3s]

2v 2kk yritetty ja 3 inseminaatiota kokeiltiin ennen kun tärppäsi. Tuntuu että tuli helposti kun ei tarvinnut mennä rankempiin hoitoihin jota kovasti pelkäsin. Toki samaan aikaan raivokasta luomuna yrittämistä ni tiedä sit mikä niistä lopulta oli raskauteen johtava. Mitään syytä kun ei lapsettomuuteem löytynyt. Lekuri sanoi inssissä et melko vähän on siemennestettä ruiskutettavaksi, mutta riittävästi. Ovulaatioo tikuttelin oikeestaan hoitojen takia ku muutenhan niihin ei oo asiaa.

 

[jalei]

Meillä on esikoinen 5v ja nyt toinen on ollut toiveissa noin 1,5 vuoden ajan. Esikoisen kohdallakin ehkäisyn pois jättämisestä meni melkein kaksi vuotta ennen raskauden alkua. Mulla on ollut epäsäännöllinen kierto ja menkat oli poiskin yhteensä puolen vuoden ajan tässä välissä, syksyllä ne käynnistettiin lääkkellisesti, kierto palautui hyvin ja nyt näyttää sitten tärpänneen.