Miten vauva sai alkunsa?

Plussa tuli ensimmäisen icsin tuoresiirrosta❤️ luomuna yritystä syyskuusta 21 asti, välissä km 2/22, sen jälkeen ei plussaa ja miehen sytostaattien takia (ei syövän takia) nopeutetusti päästiin sitten keinohedelmöityshoitoihin. Hartaasti toivon, että tämä pysyisi matkassa❤️
 
Päätettiin syksyllä, että toinen voi tulla jos on tullakseen :) hieman yllätti, että tärppäsi näinkin pian! Esikoista ennen oltiin ilman ehkäisyä varmaan yli vuoden. Sillonkin rennoin mielin.
 
Yritys aloitettiin 9/22 ja aluks innokkaasti tikutin ovista ja tein testejä. Useilla foorumeilla kehotettiin että antaa ns olla niin tärppää, no en uskonut tähän. No tammi-helmikuussa sitten tärppäs kun oltiin aateltu että jatkettaisiin yritystä huhtikuussa että tulis -24 mutta parempi näin ❤️
 
Plussa tuli ensimmäisen icsin tuoresiirrosta❤️ luomuna yritystä syyskuusta 21 asti, välissä km 2/22, sen jälkeen ei plussaa ja miehen sytostaattien takia (ei syövän takia) nopeutetusti päästiin sitten keinohedelmöityshoitoihin. Hartaasti toivon, että tämä pysyisi matkassa❤️
Mitä sytoja sun miehellä on ja mihin vaivaan? Mulla itsellä kokeiltiin aikanaan Imurel mutta se sai aikaan kaikki mahdolliset haittavaikutukset niin lopetettiin aika pian ja jäljelle jäi biologinen. Nyt sekin aika on historiaa kun suoli leikattiin pois.
 
Mitä sytoja sun miehellä on ja mihin vaivaan? Mulla itsellä kokeiltiin aikanaan Imurel mutta se sai aikaan kaikki mahdolliset haittavaikutukset niin lopetettiin aika pian ja jäljelle jäi biologinen. Nyt sekin aika on historiaa kun suoli leikattiin pois.
Sai yhen annoksen joulukuussa ja toisen tammikuussa. Antifosfolipidi oireyhtymään liittyvä joku hyytymisarvo oli liian korkeella ja sen avulla (ritumaksibi) koitettiin saada tätä arvoo alenemaa. Mut ei kait nyt sit paljoo laskenu ja siihe kokeillaa jossai kohtaa jotai muuta. Onks sulla reumaan ollut sytoa vai mihi?
 
Sai yhen annoksen joulukuussa ja toisen tammikuussa. Antifosfolipidi oireyhtymään liittyvä joku hyytymisarvo oli liian korkeella ja sen avulla (ritumaksibi) koitettiin saada tätä arvoo alenemaa. Mut ei kait nyt sit paljoo laskenu ja siihe kokeillaa jossai kohtaa jotai muuta. Onks sulla reumaan ollut sytoa vai mihi?
Mulla on siis leikattu colitis ulcerosa eli haavainen paksusuolen tulehdus. Kroppa ei ensin reagoinut lääkkeisiin ja vahvempia ei kestänyt niin leikattiin koko suoli (noin 1,5 metriä) pois kerralla ja tehtiin ohutsuolessa j-pussi. Nyt vaan pelkään nivelten puolesta kun polvet on alkaneet oireilla ja magneetti piti olla reilu viikko sitten mutta eivät tee alkuraskaudessa. Meen huhtikuussa sit magneettiin.
 
Mulla on siis leikattu colitis ulcerosa eli haavainen paksusuolen tulehdus. Kroppa ei ensin reagoinut lääkkeisiin ja vahvempia ei kestänyt niin leikattiin koko suoli (noin 1,5 metriä) pois kerralla ja tehtiin ohutsuolessa j-pussi. Nyt vaan pelkään nivelten puolesta kun polvet on alkaneet oireilla ja magneetti piti olla reilu viikko sitten mutta eivät tee alkuraskaudessa. Meen huhtikuussa sit magneettiin.
Nyt oli pakko käydä lukemassa toi j-pussi ku oli uus juttu tälle hoitsuopiskelijalle! Mielenkiintosta uutta tietoa tuli. Avannejutut vähän tutumpia. Miten muuten raskaudet on vaikuttanu toho? Onko suoli ollu parempi vai huonompi?

Nivelvaivatkaa ei oo mukavia, ei taida kauheesti siihen mitää saada apua raskausaikan?
 
Nyt oli pakko käydä lukemassa toi j-pussi ku oli uus juttu tälle hoitsuopiskelijalle! Mielenkiintosta uutta tietoa tuli. Avannejutut vähän tutumpia. Miten muuten raskaudet on vaikuttanu toho? Onko suoli ollu parempi vai huonompi?

Nivelvaivatkaa ei oo mukavia, ei taida kauheesti siihen mitää saada apua raskausaikan?
Suoli on ollut raskauden aikana hyvässä kunnossa. Ja mikä parasta niin mulla ei ole ollut sitä aiempaa ummetusta mitä oli aina raskauden aikaan suolen kanssa. Ainoa juttu on vaan se että loppuraskaudessa seurataan vauvan kasvua eikä anneta kasvaa liian isoksi kun repeämiä ei saa tulla yhtään. Ihan normaalisti saa synnyttää alakautta paitsi jos on perätilassa.
 
Suoli on ollut raskauden aikana hyvässä kunnossa. Ja mikä parasta niin mulla ei ole ollut sitä aiempaa ummetusta mitä oli aina raskauden aikaan suolen kanssa. Ainoa juttu on vaan se että loppuraskaudessa seurataan vauvan kasvua eikä anneta kasvaa liian isoksi kun repeämiä ei saa tulla yhtään. Ihan normaalisti saa synnyttää alakautta paitsi jos on perätilassa.
Hei! Mulla kans coliitti ja juurikin pelottaa pysyykö remissiossa raskauden ajan. Akuuttikierteen takia olen ollut varovainen lapsitoiveiden suhteen. Nyt on lääkevaihdon myötä remissiossa pysynyt melkein vuoden ja hoitajakin kannusti yrittämään.

Esikoista tässä iässä alettiin yrittämään ja heti ensi nappasi mukaan.💕 Tämän ns helppouden vuoksi pelottaakin, että voiko olla tosi että siellä joku kasvaa oikeassa paikassa ja että kaikki nenis hyvin. Varasin varhaisultraan 7+0 maaliskuulle. Mietin kyllä, että onkohan liian varhain. Mikäli ei vielä näy sykkeitä niin stressaan suolen kyllä tulehdustilaan 🫥
 
Periaatteessa yk1. Tosi jännittävää kun esikoista yritettiin erittäin pitkään.
 
Hei! Mulla kans coliitti ja juurikin pelottaa pysyykö remissiossa raskauden ajan. Akuuttikierteen takia olen ollut varovainen lapsitoiveiden suhteen. Nyt on lääkevaihdon myötä remissiossa pysynyt melkein vuoden ja hoitajakin kannusti yrittämään.

Esikoista tässä iässä alettiin yrittämään ja heti ensi nappasi mukaan.💕 Tämän ns helppouden vuoksi pelottaakin, että voiko olla tosi että siellä joku kasvaa oikeassa paikassa ja että kaikki nenis hyvin. Varasin varhaisultraan 7+0 maaliskuulle. Mietin kyllä, että onkohan liian varhain. Mikäli ei vielä näy sykkeitä niin stressaan suolen kyllä tulehdustilaan 🫥
Meillä neljä ekaa lasta on ennen mun dg. Viides tuli kun oli tilanne hyvä vaikka ei remissiossa silloinkaan alkuraskaudessa. Kun vika kolmannes alkoi, tilanne paheni parissa päivässä niin että ensin oli jäätävä ummetus ja muuten tilanne ok mutta tosiaan meni se reilusti alle viikko ja mä paskoin kellon ympäri pelkkää verta ja vettä pahimmillaan yli 40 krt/vrk. Sain kortisonit mutta se annos ei tehonnut ja mut siirrettiin lähisairaalasta Meilahteen. Kortisoni nostettiin ja mietittiin myös muita lääkkeitä ja pahimmillaan ennenaikaista synnytystä. Lopulta isompi kortisoniannos tehosi ja viimeinen vähän reilu kuukausi meni hyvin paitsi että mulle tuli niin isot pukamat että istumaan mennessä oli tuskan hiki päällä ja mä itkin sitä kipua. Tytön syntymästä meni vähän reilu kuukausi ja tilanne oli taas sama. Silloin aloitettiin suoraan isompi kortisoniannos mutta se ei tehonnut ja kiireellä aloitettiin solunsalpaajat ja biologinen samaan aikaan. Solunsalpaajat ei sopinut mulle ja ne jätettiin pian pois. Ekan biologisen annoksen jälkeen oli heti seuraavana päivänä tilanne tosi hyvä. Lopulta siinä kävi niin ettei mun maksa kestänyt biologista ja pyysin päästä leikkaisjonoon. Olin jonossa muistaakseni 4 kk ja lokakuussa 2020 leikattiin. Enää on vain ruma arpi jäljellä mutta en vaihtaisi takaisin suolelliseen aikaan. Mut hei jos tulee jotain kysyttävää niin laita viestiä.

Tää on mun toinen raskaus leikkauksen jälkeen. Ekaan meni se puoli vuotta mikä oli raskautumiskieltoa leikkauksen jälkeen. Aina varoitellaan, että leikkauksen jälkeen voi olla vaikea raskautua mutta ei tuo ainakaan mun kohdalla päde.

Huh kun tuli pitkä sepustus mutta siinä lyhyt versio mun historiasta.
 
@Pogo Onpa vain helvetillinen rumba ollut sulla ennen leikkausta😥 Tää tauti on riittävän paska kestettävä ihan ilman raskauttakin. Sitten noi lääkekokeilut vielä… Minäpä viestittelen, mikäli nousee kysymyksiä ❤️
 
Esikoinen syntyi elokuussa 2021, ja toista on yritetty heti perään siitä lähtien, kun kierrot taas lähti käyntiin joskus marras-joulukuussa 2021. Mulla on vaan ekasta raskaudesta lähtien ollut hirveästi ongelmia kierron kanssa (ovulaatio tapahtuu myöhään, n. kp20, ja luteaali on ollut 7-10 päivää, mutta yleensä 8-9). Tulin yllättäen raskaaksi viime kesäkuussa, ja sen raskauden la olis itseasiassa ensi viikolla, mutta valitettavasti se päättyi keskenmenoon 10+0 (alkion kehitys oli kylläkin pysähtynyt jo 6+4). Siitä lähtien ollaan yritetty uudelleen, ja edelleen samat kierto-ongelmat ovat jatkuneet, kunnes nyt sitten yhtäkkiä tärppäsi. Meillä ehti just alkaa lapsettomuustutkimukset, ja vajaan 3 viikon päästä olis ensimmäinen lääkäriaika.

Mä oon jo jonkun aikaa miettinyt, että onpa aika ahdistavaa, kun se km raskauden la lähestyy, eikä uudesta raskaudesta ole tietoakaan. Nyt on paljon helpompi suhtautua siihen, mutta kyllä huoli ja ahdistus on tässä nyt viikon mittaan lisääntynyt, kun testit alkaa muistuttaa enemmän km raskauden testailuja kuin esikoisen testailuja...
 
Tehtiin yhdessä päätös perheenlisäyksestä keväällä😊 Kyseessä molempien ensimmäinen niin aika tuntui todella pitkältä mutta 10kk myöhemmin hän ilmoitti meille olemassa olostaan 😍❤️ näihin kuukausiin mahtui paljon itkua ja tikuttelua ja turhaa toivomista. Nyt kun stressasin aivan eri asiaa kuin plussan saamista ja suunnittelin omia menija niin oho hups heti löysi tiensä perille ❤️
 
Muutama kierto yritettiin ennen plussaa, molemmat yllätyttiin miten nopeesti onnistui. Ei oo aiempia lapsia enkä oo ollut aiemmin raskaana. Nyt jännittää että onko kaikki kunnossa, kun ei voi verrata oloja mihinkään aiempaan kokemukseen..
 
Marraskuun alusta alettiin yrittämään toista ja yk4 tärppäsi. Esikoisen raskaus sujui hyvin, mutta nyt jännittää voiko kaikki mennä uudestaan yhtä hyvin.
 
Alettiin yrittää 2013 alussa, ei onnistunut, 10 IVF:ää, ei onnistunut. Lopulta saatiin 3 lasta lahjasoluilla. Nyt, kun yrityksen aloituksesta on 10 vuotta (ja lopetuksestakin monta), tein positiivisen testin. Lievästi sanottuna EPÄUSKOINEN olo.
 
Alettiin yrittää 2013 alussa, ei onnistunut, 10 IVF:ää, ei onnistunut. Lopulta saatiin 3 lasta lahjasoluilla. Nyt, kun yrityksen aloituksesta on 10 vuotta (ja lopetuksestakin monta), tein positiivisen testin. Lievästi sanottuna EPÄUSKOINEN olo.

Oho, onpas teillä yllätyksellinen tausta! Toivottavasti kaikki menee hyvin loppuun asti 🙏💗
 
Meillä tämä raskaus oli täysi yllätys. Meillä on ollut puhe, että meidän perhe on koossa meidän kahden ihanan pojan myötä, jotka on syntyneet 2019 ja 2021. Poikien välissä meillä oli myös kaksi tuulimunaraskautta.
Mutta nyt on mahdollisuus, että elämä päätti toisin, sillä olen tehnyt yllätys plussan tällä viikolla. Ollaan miehen kanssa oltu erittäin tarkkoja kortsuehkäisyn kanssa, mutta silti joku sissi on ilmeisesti maaliin päässyt tai sitten mulla on joku hcg:tä erittävä syöpä. Kertaakaan ei ole mies käynyt sisällä ilman kortsua, eikä myöskään kumi ole ollut rikki, lähtenyt pois paikaltaan tms. Tällaista kumin läpi raskautta olen aiemmin pitänyt lähinnä urbaanilegendana, mutta pakko se kai on uskoa, kun omalle kohdalle sattuu 😳 aiempia raskauksia on myös ihan yrittämällä yritetty ovulaatio testien, greippimehujen jne kanssa, että saatu alulle.
Mieli myllertää rajusti, mutta en kyllä keskeytykseen pysty/halua, mikäli elinkelpoinen raskaus on kyseessä. Tuulimuna on tietenkin historiankin pohjalta myös mahdollinen.
 
Takaisin
Top