Miten sinun lapsuuden ja omien lapsiesi säännöt eroaa toisistaan?

[Pilkki24]

@harsokukka meillä se varovasti tarkoittaa sitä keskittymistä. Mutta siis saa mennä ja tehdä, vaikka äitiä hirvittää. Ja ihanasti pyytää auttamaan eli olemaan valmiina ottamaan kiinni, jos meinaa tippua.

Meillä tuo sama hammaspeikkohomma kuin @Vargynja lla. Ärsyttää, kun omat vanhemmat suhtautuvat yliolkaisesti. Olen kyllä pitänyt asiasta saarnaa, mutta ei oikein mennyt perille.

Tulen tekemään paljonkin asioita toisin kuin vanhempani. Varmaan suurimpina juuri tiettyjen juttujen sallimisen, kuten sen, että saa itse valita vaatteitaan paljon vapaammin tai kokeilla enemmän asioita. Toisaalta tulen tuskin antamaan alkoholia yläasteikäiselle tai jo juuri niistä aiemmin mainituista olosuhteiden muutoksista johtuen, samanlaista vapautta kulkea yksin, mikä itsellä oli.

Onhan se maailma muuttunut sieltä ysäriltä aika paljonkin.

 

[Vargynja]

Mäkin yritän olla liikaa varoittelematta. Varsinkin meidän muutenkin varovaiset lapset tulisi siitä liian aroiksi. Päinvastoin pyrin kannustamaan esim. kiipeilemään. Tarvittaessa olen varmistamassa (eli antamassa henkistä tukea). Ihan hirveästi en tosin muista että muakaan olisi turhasta varoiteltu - paitsi ajamasta pyörällä shortseissa. Joskus tosin taidettiin kieltää kiipeämästä puussa yhtä korkealle kuin veljet.

Esikoisen perhepäivähoitaja varoitteli ja varoi kyllä liiaksi - ja se sitten näkyi korostuneena arkuutena. Onneksi päiväkodissa sitten kannustettiin ja sai taas lisää rohkeutta.