Miten saada 2v10kk perhepedistä omaan ja nukahtamaan itsekseen

[elaffy]

Vähän yli kuukausi voi olla siirtymävaiheelle vähän tiukka aikataulu, mutta mitä nopeammin aloitatte, sitä nopeammin päästään toivottuun lopputulokseen. Tärkeintä on muistaa, että takapakit eivät tee tyhjäksi jo aiemmin opeteltuja juttuja ja jos päätätte jotain, pysytte myös siinä. Ihan sama, kuinka paljon lapsi asiaa vastustaa, se ei ole hänen päätettävissään. Lapset kestävät pettymyksiä, eivätkä mene rikki itkusta.

 

[Yölento]

Miehen tehtävä siellä makuuhuoneessa on pitää lapsi siellä makuuhuoneessa eikä lapsella ole lupa lähteä hakemaan äitiä.

 

[twisted]

On helppo sanoa että on kaikkea kokeiltu, mutta jos ei kokeile loppuun saakka niin ei voi sanoa että joku ei toimi. Pitää oikeasti yrittää. Selkeästi isi huoneeseen ja äitiä ei haeta. Yksinkertaista :)

 

[Puukiipijä]

Meillä tämä tilanne alkaa olla haastava koska esikoinen ei nyt edes hyväksy isää viereen vaan haluaa vain ja ainoastaan nukkua minun vieressä ja kun vauva tulee.. Haluan itse olla niin että olen vauvan vieressä jotta helpompi imettää... Ja vauva varmasti heräilee vähän väliä myös iltaisin joten en tiedä miten onnistuu kun pitäisi laittaa esikoinen esim 20 sänkyyn ja sitten vauvan on hereillä ja kaipaa maitoa ja esikoinen ei nuku ilman äitiään ( en tiedä mitä tehdä.. Tavoite on että poika oppisi nukahtamaan itsekseen omaan sänkyyn (joka on siis ihan meidän sängyssä kiinni) on yritetty hienoilla autotarroilla jne saada mutta ei... :/

Meilläkin varmaan edelleen kelpaisi 4,5 vuotiaalle ainoastaan äiti, jos hän saisi päättää asioista. Meillä isä nukuttaa pääsääntöisesti. Ja AINA samalla kaavalla; iltapisu ja pesu, iltalaulu, hyvää yötä ja halit, sekä pois huoneesta. Ja kyllä on ollut helpompaa ja stressittömämpää! Alkuun lapsi toki yritti monesti tulla pois omasta sängystä ja huoneesta, kiukutteli yleisesti ja vielä useammin oli mukamas jostain asiaa, nälkä, jano ja kaikki mahdolliset. Asiat on ratkaistu. Vesimuki on sängyn läheisyydessä. Kun lapsi sanoo "on vielä asiaa" todetaan että huomenna puhutaan. Jos märisee nälkää, todetaan että aamulla syödään. (Aikuisena kuitenkin tietää että nälkä ei vaivaa, koska iltapala on juuri syöty.) Aina sama, lyhyt vastaus. Meillä on myös rauhallisesti todettu kiukuttelevalle lapselle, että "sinä et asiaa päätä, aikuiset päättävät ja nyt tehdään näin."

Lapselle tuo turvaa se, että te päätätte asioista. Te tiedätte miten asiat menee ja ne menee iltaisin aina samalla tavalla. Lapsen tunteenpurkauksia ei tarvitse pelätä. Hän ei mene niistä rikki. Hän kokeilee rajojaan ja uhmaa teitä vanhempia, tämä kuuluu kasvuun ja kehitykseen. Te luotte turvallisen ilmapiirin käytöksellänne, pysymällä määrätietoisina ja rauhallisina. Uuden opettelu ottaa aina aikaa ja se vaatii lukuisia toistoja. Veikkaan silti, että kaksi viikkoa uudella linjauksella niin tilanne on hallinnassa ja kaikki tyytyväisempiä.