Miten ja milloin kerrotte raskaudesta?

Mie en oo yhtään malttanu mieltäni. Oon kertonu jo omalle perheelle sekä kolmelle läheiselle ystävälle. Miehen puolelta ei vielä kukaan tiedä, hän haluaa oottaa varmoille viikoille. On hänen vanhemmilleen ensimmäinen lapsenlapsi joten ymmärrän :angelic:
 
Ollaan päätetty olla kertomatta vielä, sopiva aika voisi olla joulun aikaan, ellei maha kasva valtavasti. On kyllä tosi vaikea pitää asia sisällä, kun hymyilyttää koko ajan. :happy3 Vanhemmat tosin asuvat kaukana, ja pystymme ehkä pidättämään tiedon heille jouluun asti. Pelottaa mitä sitten on luvassa, kun tämä on ensimmäinen lapsenlapsi minun vanhemmille...:smiley-bounce016 :smiley-ashamed004
 
Mää mietin että jos ei kertois vaan antais näkyä sit kun näkyy. Kuka kehtaa ottaa puheeksi ekana :wink mutta kun on sellai hölösuu niin kerron kuitenkin. Ja kun ylipainoo on niin paljon niin ei varmaan näykään aikoihin.
 
Itse kerroin perheenjäsenilleni (sisarukset ja vanhemmat) syntymäpäivänäni, kun tarjosin heille kakkukahvit. Olin siis samalla viikolla tehnyt plussatestin. Lisäksi yhdelle läheiselle ystävälle oon kertonut, kun hän tiesi meidän yrityksestä ja kysyi asiasta suoraan. Ja kiva nyt kun hän tietää, hänellä on kaksi pientä lasta ja saan sieltä suunnasta neuvoja ja sympatiaa tähän huonovointiseen oloon. Samasta syystä on kiva, että myös siskot ja äiti tietää. Läheisimpien kanssa en vaan jaksa yrittää esittää reipasta ja hyvinvoivaa, kun en sellainen ole. Työaikana voi sitten esittää vielä monta viikkoa.
 
En haluis kertoa töissä ennen rakenneultraa, mutta nyt alkaa etova olo pahentua. Kun ei tee mieli laittaa suuhunsa mitään ettei oksenna. Jotenkin eri rakenteet tuntuu suussa oudolle nykyään. Vaikka ennen ois tykännykin. Ja sit tosiaan tulee paha olo kun jää liikaa miettimään että on nälkä, mutta en tiiä mitä söisi. Eli jään kiinni töissä siitä pahasta olostani.
 
Viimeksi kerrottiin raskausuutiset, kun molempien vanhemmat oli harvinaisesti saman katon alla. Tänään tilanne toistuu, kun mun vanhemmat ja puolison äiti on tulossa meille viilonlopun viettoon. Pitäiskö siis jatkaa perinnettä ja kertoa taas raskausuutisia ja vihjailla, että voisivat nähdä vähän useammin toisiaan :grin
 
Tämän päivän nt-ultran jälkeen uskallan alkaa kertomaan muille. Tähän mennessä on raskaudesta tiennyt vaan HR ja mun pomo, joille oli pakko kertoa hyvin alussa, kun kävi ilmi että tälläkin kertaa saan hyperemeesin riesakseni.
 
Viime viikolla kerroin esimiehelle ja viikonloppuna kerrottiin mun isälle ja miehen veljelle. Tällä viikolla kerrotaan varmaan sit miehen vanhemmille. Oon ihan tärissy aina kun pitäny kertoo, oon kauhee etukäteisjännittäjä :wacky: Mun äidille ja sen puolen suvulle kerrotaan ehkä vasta jouluna. Tänään kerron myös muutamalle ystävälle, joiden kanssa on buukattu illallinen jo pari kuukautta sitten :woot:

Töissä tiimille kerron parin viikon päästä, kun yksi jäsen palaa lomalta :)
 
Äsken sitten kerroin parhaalle ystävälleni. Tuli ihan huippu fiilis, kun sai jakaa tän uutisen. Tällä viikolla kerrotaan isovanhemmille, että uusi lapsenlapsi tulossa. Meidän siskot saa tietää sitä mukaa, kun nähdään.
 
Meillä alkaa töissä tulla ajankohtaiseksi se, että oman esimiehen pitää kertoa omalle esimiehelle ja kollegalleen, koska meillä aletaan kesälomia suunnittelemaan. Oon yksin kertaisesti sellaisella alalla, että tarviin fyysisesti jonkun tekemään mun työn ja vastaavasti kollegan olessa kesälomalla täytyy tuurata ja meillä on loma-aikana niin että tehdään sama homma pienemmällä porukalla.
 
Me emme ole vielä kertoneen "kenellekään". Töihin kun palasin yksi arvasi ja kysyi suoraan. Samassa tilassa oli muutama muukin työkaveri, joten 3 ihmistä raskaudestani tietää. Sukulaiset ja ystävät ovat siis vielä pimennossa. NT- ultra oli tällä viikolla. Jouluna ajateltiin kertoa vanhemmille ja ystäville. Vähän jännittää omien vanhempien reaktio, koska itse en ole ikinä ollut se "mulle kaikki lapset heti nyt"- tyyppi. Varmasti ovat iloisia, mutta kaikkea sitä pienessä päässään miettiin. :D Odotan jo, että pääsee jo äitinä olevien ystävien kanssa keskustelemaan ja yhdessä hyvällä ystävällä la maaliskuussa niin hänen kanssaan myös juttelemaan.
 
Min pari ystävää tiesi raskaudesta heti kun tein plussan. Ja tänään sit kerrottiin ultraan jälkeen miehen ja Min vanhemmille ja meijän sisaruksille. Ja pomolleni kerroin tänään, kun tarvin töissä isompia vaatteita. Muille tutuille ja kavereille kerrotaan sit kun tavataan.
 
Kahdelle parhaalle ystävälle kerroin heti plussattuani :happy: Pomolle kerroin aikaisin kun menin töissä käymään, olen vielä siis hoitovapaalla mutta se päättyy vuodenvaihteessa. Omille ja miehen vanhemmille kerrottiin varhaisultran jälkeen. Muille sitten nt ultran jälkeen kasvotusten sitä mukaa kun on nähty, somessa ei olla mitään julkaistu :)
 
Ainoastaan paras ystäväni tietää. Vielä ei olla kerrottu sukulaisille tai muillekaan. Tuleva isosiskon on autuaan tietämätön.
Töissä lienee pakko kertoa ensi viikolla kun alkaa näitä "omia menoja" olla neuvolakäyntien ja sokerirasituksen ym kanssa. Plus keittiölle ilmoitettava jota saan ruokaa jauhemaksapihvi- ja maksalaatikkopäivinä.
 
Me emme ole vielä kertoneen "kenellekään". Töihin kun palasin yksi arvasi ja kysyi suoraan. Samassa tilassa oli muutama muukin työkaveri, joten 3 ihmistä raskaudestani tietää. Sukulaiset ja ystävät ovat siis vielä pimennossa. NT- ultra oli tällä viikolla. Jouluna ajateltiin kertoa vanhemmille ja ystäville. Vähän jännittää omien vanhempien reaktio, koska itse en ole ikinä ollut se "mulle kaikki lapset heti nyt"- tyyppi. Varmasti ovat iloisia, mutta kaikkea sitä pienessä päässään miettiin. :D Odotan jo, että pääsee jo äitinä olevien ystävien kanssa keskustelemaan ja yhdessä hyvällä ystävällä la maaliskuussa niin hänen kanssaan myös juttelemaan.

Kerroimme tosiaan jouluna vanhemmillemme ja hyvinhän se meni. Hyvin näkyi kuinka oma suku ei ole niin tunteellista porukkaa. Aika maltilla otettiin uutinen vastaan ja vähän itsekin odotti, että "niin.. eikös tää ole hyvä juttu" :D. Kun taas puolison vanhemmat sisaruksineen ja heidän puolisoineen olivat ylitsepursuavan iloisia siihen nähden mitä ole tottunut: tuli onnittelua ja halausta pitkin joulupöytää. Appiukko oli juuri ehtinyt sanoa, että enempää ei saa tulla porukkaa, että mahtuu joulupöytään. Siihen sitten jatkoin haettuani oman holittoman kuohupullon, että nyt on sellainen tilanne, että kannattaa alkaa sitä uutta pöytää katselemaan. :)
 
Täällä asiasta tietää jo (liiankin) moni.. Raskaus on niin ilmiselvä, ettei sitä oikein ole voinut peitelläkään enää, niin olen sitten suoraan kertonut asiasta, vaikka olisinkin halunnut odottaa rakenneultraan. Itse asiassa juuri tuli jo työhakemus ihan oudolta ihmiseltä minun työtehtävään, vaikkei se todellakaan ole vielä edes haussa. Niin se sana kiirii isossakin kaupungissa... :wideyed:
 
Takaisin
Top