Milloin meinaatte kertoa raskaudesta muille?

Meillä tietää vanhemmat ja sisarukset jo sekä pari kaveria. Ei maltettu mitenkään olla hiljaa viikkoon 12 asti! Mummuille jne voi kertoa kohta ekan ultran jälkeen. Töissä on sen verran hankala tilanne, että kerron vasta kun on pakko ja toivon, ettei potkita jollain verukkeella pois... (jep, reilukerho kokoontuu. Liiton lakimiehen numero on tiedossa kaiken varalta!) Tsemppiä kaikille
 
Tänne ei olla kirjoiteltu aikoihin. Tulin vaan kertomaan, että kerroin kuitenkin jo töissä kun on stressitasot olleet vähän korkealla jne ja ajattelin sen helpottavan. Kyllä jännitti!! Reaktio oli ihan asiallinen ja sain myös onnittelut. Että sellaista täällä... nyt alkaa aika lailla kaikki tietää joten on kieltämättä paljon helpompi olla.
 
Me kerrottiin lauantaina mun siskolle & hänen miehelleen. Reagoivat ihan hillitysti, mutta vaikuttivat iloisilta kuitenkin. Tänään kerrotaan viimein mun vanhemmille & pikkuveljelle. Odotan jo malttamattomana iltaa, vaikka vähän jännittääkin! :happy7 Heille ihan ensimmäinen lapsenlapsi! Tuun sit kertomaan, miten reagoivat :)
 
Kirjottelin jo tonne esikoisiin, mutta kerrottiin tosiaan eilen mun vanhemmille. Ne oli ensin toooosi pitkään hiljaa, kun annettiin kuoret, joissa oli ultrakuvat. Äiti tokeni lopulta sen verran, että pysti rutistamaan ja itkemään :D Iskä vaikutti kans tosi iloiselta, mutta pikkuveljestä nyt ei ota mitään selkoa. 16-vuotiaat pojat ei ehkä innostu eniten maailmassa vauvauutisista :p

Kiellettiin kertomasta kenellekään ennen rakenneultraa. Taino, joustettiin sen verran että saa kertoa esim. työkavereille, jotka ei tunne meitä :) Ovatkin muuten kovan haasteen edessä lauantaina, kun on mun mummon 80-vuotisjuhlat.

Sunnuntaina anopin vuoro! Odotan niin malttamattomana.
 
Me ollaan nyt viikoilla 20+6 eikä asiasta tiedä vielä kovinkaan moni. Olemme vajaa vuosi sitten muuttaneet uudelle paikkakunnalle, eikä vanhan paikkakunnan kaverit tiedä asiasta vielä mitään.

Mun ja mieheni töissä tiedetään, sekä kummankin vanhemmat, sisarukset ja osa sukulaisista on saaneet tiedon, (osin myös äitini ja anoppini tietotoimiston kautta :D). Jos näen kavereita ja ystäviä kasvotusten entisellä paikkakunnalla, toki sitten ilomielin kerron, mutta muuten en koe aiheelliseksi asiasta vartavasten ilmoittaa.

Esimerkiksi facebookissa, en halua asiaani kuuluttaa, saati laitella masukuvia tai raskausviikkoja sinne. Enkä tahdo, että vanhat kaverit, joihin pitää enää vähän yhteyttä, alkavat rupattelemaan vain kuullakseen vauvajuoruja.

Jotenkin itselleni on ollut koko raskaus niin henkilökohtainen ja intiimi asia, etten ole halunnut tehdä siitä numeroa, onneksi mieheni on ollut aika samoilla linjoilla, tämä tyyli sopii meille :)
 
Sama juttu tuon facebookin kanssa, en tosiaan aio lähteä siellä huutelemaan. Kavereitakin siellä olen karsinut jo niin, ettei "ylimääräisiä" enää ole. Tällä hetkellä tuntuu, etten halua edes lapsesta laittaa kuvia sinne. Niitä kun ei netistä pois saa jos ne kerran sinne laittaa.

Kerroin omalle äidilleni vasta alle pari viikkoa sitten (nähdään harvoin) ja sisaruksillekin vasta viikkoa ennen sitä. Nyt rv.22+2. Kaikki läheisimmät tietää, enkä koe tärkeäksi edes muille kertoa, ellei joku kasvotusten kysy.

Aika yksityinen asia on ja innokkaat utelut lähinnä ahdistaa =)
 
  • Tykkään
Reaktiot: Ann
Me ollaan pidetty aika hyvin salassa. Siskoni oli ensimmäinen, joka sai tiedon. Sitten vkon 12 (uä:n) jälkeen tuli sukulaisten vuoro. Kavereille olen kertonut sitä mukaa, kun heitä olen nähnyt. Töissä en ole kertonut, koska määräaikaisuus päättyy ennen äippälomaa. Nyt, viikolla 25, alkaa olla jo haasteita peitellä töissä mahaa.
 
Nyt tietävät kaikki, koska jaoin blogini kautta tiedon facebookissa. Täytyy vain toivoa, että kaikki menee hyvin eikä jouduta kertomaan suru-uutisia missään vaiheessa.
 
Minäkin vierastan tuota FB:ssä huutelua sekä sitä, että ultrakuva/vauvan kuva vaihdetaan omaksi profiilikuvaksi. Kyseessähän on aivan eri henkilö kuin äiti itse! :)

Kerroin kyllä asian FB:ssä itse hiukan kaukaisemmille ystäville rajatulla postauksella viime viikolla. Kivahan se on pitää kaikki tärkeät, esim. ulkomailla asuvat ihmiset mukana kuulumisissa ainakin vähän, vaikka ei sekoaisikaan ihan totaalisesti sosiaalisessa mediassa vauvauutisten ja perheenlisäyksen kanssa. Muut saa tietää sit ehkä joskus myöhemmin.
 
Itse kerroin edellisessa raskaudessani tietenki ensin miehelle, sit äidilleni heti perään. n.8:lla viikolla kavereille ja muille läheisimmille ihmisille. Lopuille sit vasta kun synnytin. Mahakin oli sen verta pieni ettei kukaan talvitakin alta sitä nähnyt. Naapuritki sai tietää vasta kun synnyttämään lähdin :)
 
Me kerrottiin miehen kanssa ensin hänen vanhemmille, sitten läheisimmille kavereille.. Itse pimitin vanhemmiltani isänpäivään asti ja annoin isälle lahjan kortin muodossa, jossa oli ultraäänikuva. Oli kuulemma ikimuistoisin isänpäivä ikinä. :)
 
Sähän sait, Ann, tosi pitkään salattua vanhemmiltasi! Me kerrottiin lokakuun loppupuolella ja sekin tuntu jo hurjan pitkältä salailulta.

Veiläkään ei olla kerrottu läheskään kaikille kavereille, seuraava "aalto" on kyllä suunnitelmissa. Tuskin mitään kaikille näkyvää Facebook-statusta tms laitan paitsi ehkä sit maaliskuussa :) Isovanhemmat ja tädit yms. lähisukulaiset ovat saaneet luvan levittää uutista halujensa ja tilanteen mukaan.
 
No ihme kyllä onnistuin siinä ja tuntu että mahakin alkoi heti pömpöttää paljon enemmän! :D ei vaan, tarkoituksella halusin omalle isukille ikimuistoisen lahjan, ensimmäisen lapsenlapsen. Eihän siinä kyyneliltä säästytty. :)
 
Mulla on huomenna viimeinen päivä töissä ja juuri kukaan ei ole tajunnut, että olen raskaana. Sain tällä viikolla läksiäislahjaksi pari viinipulloankin! :D Eilen kerroin sitten kahdelle työkaverille, että olen raskaana (vko 29+). Kumpikaan näistä naisista ei ollut tajunnut asia, vaikka painoakin on tullut melkein 10kg syksyn aikana. Toinen työkavereista on raskaana ja 2vkoa mua edellä. Hänen sanoi vaan, että olethan sä pyöristynyt. Hänen mahansa on pyöreä ja oikein esillä, kun taas mulla pitkä selkäisellä se on "vartaloa vasten". Taitaa kaikilla olla niin kova kiire ja stressi, että kulkevat laput silmillä.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top