Ensin ajattelin että en kerro näin varhaisessa vaiheessa vielä kenellekään, mutta miehellä oli kova halu kertoa omille vanhemmilleen, niin minäkin sitten kerroin omilleni. Itse soitin vanhemmilleni koska jos kasvokkain olisin halunnut kertoa, olisin päässyt tekemään sen vasta juhannuksena, kun välimatkaa on sen verran paljon. Miehen vanhemmille kerrottiin siten, että kun minulla on määräaikainen työsuhde ja työsopimuksia joutuu aina vähän odottelemaan ja anoppi minun työasioista aina huolehtii, niin kun anoppi sitten taas kerran kysyi että onko mulla töitä kuinka tiedossa, niin vastasin että onhan nyt ihan hyvin hommia tiedossa syksyllekin asti, mutta silloin en kyllä ole käytettävissä. Anoppi siinä sitten vähän huuli pyöreänä että miten niin? Mies sitten siihen tokaisi että sen verran hyvin hän äitinsä tuntee että todennäköisesti silläkin saa syksyllä muut hommat odottaa kun pääsee ensimmäistä lapsenlasta paapomaan. Minä en itse nähnyt anopin ilmettä kun se istui selkä minuun päin, mutta mies sanoi että anoppi oli ihan tosissaan nieleskellyt itkua eikä siksi saanut sanaa suustaan. :D
Siskolleni en ole vielä kertonut, mutta tässä juuri suunnittelen että mitenhän minä asian hänelle kertoisin. Todennäköisesti en pääse kasvokkain kertomaan hänellekään, koska hänkin asuu niin kaukana, mutta tietysti voisin puhelimessa sanoa jotain mistä sisko joutuu vähän miettimään että mitä?! Hänelle ja muille lähisukulaisille (miehen isovanhemmat ym) kerrotaan sitten vasta kun raskaus on vähän pitemmällä.