Mikä minussa muuttui?

Jos jalkojen kasvu on turvotusta niin silloin palautuu mutta jos johtuu jalan löystymisestä niin silloin ei palaudu. Mulla jalat turpos hiukan loppuraskaudessa mutta omat kengät meni vielä jalkaan, josko vähän puristaen. Nyt kengät istuu normaalisti taas.

Sent from my SM-T310 using Vau Foorumi mobile app
 
Ja tuli mieleen että jalanhan pitäisi iän myötä levitä ja kengän koon kasvaa, kun ikäkin löystyttää jalkaa. Mä en tiedä mitä surkastumista mun jaloissa tapahtuu kun muutama vuosi sitten koko pieneni 40: stä 39:n. Ei johtune kenkämallien muuttumisestakaan kun vanhat popot tuntuu isoilta. Viime kesänä ostin jopa yhdet 38 kokoiset ballerinat.

Sent from my SM-T310 using Vau Foorumi mobile app
 
Niinkuin mä marinaketjuun jo aiemmin kirjotin, mun kroppa on muuttunu ihan älyttömästi. En olis osannu arvata muuttuvani niin paljon ja sekös ahdistaa. En olis myöskään ajatellut olevani näin pinnallinen ihminen.... Henkisesti oon myös mielestäni muuttunut. Oon kärsivällisempi enkä leimahda niin helposti edes väsyneenä, pärjään puolta lyhyemmillä yöunilla ja huomaan etten tarvitse niin paljon "omaa vapaa-aikaa". Kuitenkin huomaan, että jos poika itkee eikä suostu rauhoittumaan millään, minunkin on vaikea pysyä rauhallisena. Varsinkin kun tietää ettei toisella ole muuta hätää kuin yliväsymys ja unta vastaan tappelu. (Rauhottuu jos vahingossa nukahtaa) Silloin auttaa jos mies ottaa pojan ja itte meen jonnekkin johon ääni ei kuulu.
 
Olen kiitollinen että sain 33 kg lisää painoa ja se avasi silmiäni, nimittäin koen olevani vähän pyöreämpänä naisellisemman näköinen. En ihan 33 kg lisän saaneena, mutten halua painaa enää niin vähän mitä ennen!
Olen ollut viimeaikoina itsevarmempi kuin ennen vaikka painan vielä 20 kg enemmän mitä aiemmin, - 15 kg tavoitteessa.
Kai siis itsevarmuus lisääntynyt ulkonäön suhteen, kaikkien lastenhoidonsuhteen (ei kiinnosta mitä muut ajattelevat musta tai kasvatusmetodeistani).

Mitään negatiivista en huomannut nyt jälkeenpäin, seksi tuntuu yhtä hyvältä kuin ennen raskautta, raskausaika oli henkisesti raskasta ja tulevaisuus tuntui synkältä etenki työasioiden suhteen kun olin vasta syksyllä ottanut loparit.
Nyt sekin on taaksejäänyttä elämää enkä pelkää mitä tapahtuu kun palaan työmarkkinoille, tosi positiivinen olo :)
Toivon että kaikki murehtiminen ois tosiaan nyt takana päin ja osais ottaa asenteen että ei ne asiat murehtimalla muutu :wink


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
Olen itsevarma. Pidän nyt täysin vartalostani huolimatta siitä vaikka vatsaon pehmeä röllykkä. Luulen että se johtuu osittain sitä miten mies minua katsoo tai sit se kattoo vaan mun rintoja :P :)

Aivan mieletön suojeluvaisto ja tunne siitä, kuinka voisin uhrautua tytön vuoksi. Vilpitöntä rakkautta! Elämäni suurin tarkoitus on rakastaa ja hoivata tyttöä!

Sent from my GT-S7710 using Vau Foorumi mobile app
 
Jaa, eipä tämä neljäs nyt varmaan suuren suuria muutoksia tuonu. Peilistä katselee sama nainen, tosin painoa on 7kg enemmän kuin ennen raskautta. Se hieman häiritsee, mutta vain mua :oops: Siihen on onneks mahdollista vaikuttaa. Itken herkemmin, mutta aiemman perusteella se on ohimenevä vaiva. Hiukset on vähän paksummat, eikä aiemmin imetys niitä ole radikaalisti vähentänyt. Toivottavasti ei nytkään.

Ekan lapsen kanssa olin itelleni paljon ankarampi, nyt otan rennommin. Näissä vauvahuuruissa välillä suren esikoiseni vauva-aikaa ja leikki-ikää kun jotenkin nipotin kaikesta (lähinnä siis itselleni). Toivottavasti en aiheuttanu mitään traumoja, joita en voi näin myöhemmällä iällä korjata.

Hermot on välillä pitkät ja välillä leimahtaa. Varsinkin tuolle esikoisen reppanalle välillä ärähdän rumasti, kun on miljoona asiaa kesken ja hän alkaa sopivasti jotakin änkyröimään tms. Anteeksi pyytelen, kun me aikuisetkin mokaillaan :sad001 Noitten pienimpien itkua siedän ja jaksan niitä rauhoitella, mutta noitten isompien keskinäistä nahistelua ja kantelua en jaksa sitten yhtään.

Mä en ole ollenkaan tehokas tai ehkä jollain mittakaavalla olen, mutta näiden persukotitöiden lisäksi kun olis vaikka mitä hommaa mitä pitäs tehdä, mutta en vaan pysty kun takiainen roikkuu tississä :confused: Ärsyynnyn omasta saamattomuudestani ja kiukuttelen miehelle, jos se lösähtää sohvalle eikä tee mitään (vaikka hän siis pystyis! :p) Eipä auta miehen vakuuttelut siitä, että hienosti on koti hoidettu ja lapset ruokittu. Jos olisin just sinä päivänä halunnu ommella ne uudet verhot tai kitkeä kasvimaan. MURR!
 
Mulla ei oo ikänä ollu näin pitkät ja tuuheat hiukset. Ootan innolla viemäreiden tukkeutumista parin kk päästä.

Ja ikinä en oo haissu näin pahalle. Jos ei HETI suihkun jälkeen muista laittaa dödöä niin haju iskee kymmenessä minuutissa. Tarttee kohta alkaa jynssätä kainalot tolulla.
 
Mie oon kanssa huomannu ton hienhajun. Aikasemmin jos jäi dödöt laittamatta ni aika hajuttomana säily koko päivän mut nyt välillä vaikka olis dödöä niin silti meinaa puskee hienhaju läpi.

Ja mullakin hiukset nyt tosi paksut ja hyvän tuntuset. Eilen jo mietin jos kävis kampaajalla värjäämässä ja vähän latvoja leikkaamassa, mut tajusin et todennäköisesti parin kuukauden kuluttua koittaa kaikkien aikojen sulkasato niin säästä rahat sitten siihen kun joutuu käymään pätkäsee tukkaa lyhyemmäks

Sent from my GT-I9300 using Vau Foorumi mobile app
 
Mulla taas lähtee tukkaa tosi paljon. Toivottavasti eivät kokonaan tipu :P Hienhaju check, tosin se on ollu ongelma jo aiemmin.
 
Mulla hiukset kuivuu. Ja haisen myös pahalle. Puklut hiuksissa kerran, jotka huomasin vasta tunteja myöhemmin.. Mut tota linea negraa pidän vaan seksikkäänä muistona :)
 
Kysymykseen vastauksena: Perse, tissit ja naama!

Perse leves, tissit roikkuu ja naama kiiltää! ps. Tummat silmän ympärykset! Mistähän nekin kun kuitenkin nukkua saan :eek:
 
Tänne vois vielä lisätä että asia mikä todella muuttui varsinkin nyt tosikon syntymän jälkeen on oma asenne :D Siis ennen lapsia olin aika pessimistinen tapaus ja nykyään vois sanoa olevansa enemmänkin realisti jollei jopa optimisti! :eek: :P
 
Vanha taustalainenkin innostuu:
1)Näytän pandalta. Mustat silmänaluset saa peittoon vain tatuointien peittoon tarkoitetulla aineella. Vatsa on löysä, käsissä ja jaloissa ei ole voimaa ja fyysinen kunto on surkea. Nämä asiat eivät kuitenkaan ahdista koko aikaa.

2)Pärjään nykyään hyvin lyhyillä ja katkonaisilla yöunilla vaikka tyttö ei yöllä herättäisikään.

3)Jos mahdollista niin olen vielä onnellisempi kuin raskausaikana. Toisaalta myös hermot menevät paljon nopeammin miehen kanssa.

4)Olisin aidosti valmis kuolemaan toisen puolesta.
 
Hiki haisee kuolemalle. Ennen ei haissut, ei sitten miltään. Ja nää kynnet! Ihan kuin olisi tekokynnet. Tosi vahvat ja pitkät. Mistä lie johtuu nämäkin muutokset.
 
Mulla kans noi kynney ihan uskomattomassa kunnossa ja kasvaa hurjas vauhtia, kummallista

Sent from my GT-I9300 using Vau Foorumi mobile app
 
Joo, hiki haisee- mutta liitän sen näihin imetyshormoneihin ja läskeihin, kyllä se hajuttomuus taas palaa kun kehontila normalisoituu..
Olen löytänyt hidasteen nimeltä harkinta. ennen ei toimintaan liittynyt minkäänsortin miettimistä tai pessimismiä- nyt joutuu riskejäkin punnita kun ei ole vain omasta elämästä kyse.
 
Takaisin
Top