Mies ja odotus

Keskustelun 'Laskettu aika marraskuu 2012' aloitti Marzipaani, 20 huhti 2012.

Vaihda nimimerkki! | Näin pääset alkuun/apua! | Top 100
  1. Marzipaani Tuttu foorumilla

    Miten teillä on miehet suhtautuneet raskausaikaan ja kaikkeen uuteen mitä se tuo tullessaan? Onko elämä niinkuin ennenkin vai suunnitellaanko teillä aktiivisesti tulevaa perhe-elämää? Onko mies kiinnostunut vauvajutuista? Tarvikkeista jne?
  2. Marzipaani Tuttu foorumilla

    Vastaanpa omiin kysymyksiini myös :D

    Meillä minä olen se, joka on innoissaan ja suunnittelee ja miettii kaikkea. Ultraan asti mies puhui "jos sieltä nyt lapsi tulee" ja meni hermot siihen. Totesin ultran jälkeen, että kaikki näyttää hyvältä tällä hetkellä ja että otas nyt vaan se asenne, että se vauva TULEE. Kertaakaan en halua enää kuulla sanoja "jos" ja "vauva" samassa lauseessa.

    Olen tosiaan ostanut ystävältä hänen vauvanvaatteita ja sitterin, kun hän halusi tyhjentää kaappeja. Sanoin pari viikkoa sitten miehelle, että menen ystävälleni käymään, kun hän haluaa kamoistaan eroon. Sanoi, että älä nyt vielä mitään tuo kotiin. Toinpa kuitenkin ja tiesin jo mennessäni, että tuon ja sanoinkin sen :D mitään huimaa kiinnostusta hankintoihin ei ole ollut. Sen verran sain tekemään yhteistyötä, että käytiin katsomassa yksi hoitopöytä valmiiksi, sen kun vaan haetaan se sitten myöhemmin kaupasta. Pitäisi varmaan hänen mielestä odottaa loppumetreille asti, että voi ostaa tarvikkeet jne :D

    Raskaudesta tuo ei tajua yhtään mitään Tai siis raskaanaolosta. Ihan kuin yksin odottaisin vauvaa.. Jos saisi ukon kuuntelemaan vähän enemmän, niin olisi kiva ja ymmärrettäisiin toinen toisiamme hyvin tässäkin elämäntilanteessa. Noh, onneksi ei ole ihan toivoton tapaus sentään! Eiköhän tästä miehestä hyvä isä tule, kunhan nyt kypsyy vähän vielä ajatukseen :)
  3. ddrops Tuttu foorumilla

    Hmm...mietin tätä, ja ei meil varmaan suhtauduta oikein vielä mitenkään - kummatkaan :D
    Tai siis kyllähän mies ottaa mun masusta kuvan kerran viikossa, ja minä valitan sille miten on huono-olo jne :D Salilla ku yhessä treenataan, ni se piikittelee et mullahan loppuu kunto, et voimaa on, mut alan puuskuttamaan, ku kunto loppuu.. Sitä se ei varmaan niinku tajua, et nytte hengästyn helpommin ja pulssi on taivaissa jo pienestä ponnistelusta, ni siks ei toi kovaa treenaaminen oikein luonnistu just tällähetkellä, ku alkaa heikottamaan. Mut oon kyllä sanonu sille siitä, et en vaan yksinkertasesti kykene treenaan samaa tahtia ku vaik kuukaus takaperin.

    Miehen kans sovittiin et kelleen ei puhuta ennen ekaa ultraa, ja oon siihen suostunu. Ja on kyllä molemmilla vielä semmonen varovainen asenne, et jos tää meneeki kesken tai siel ei ketään ees asusta, ni on ehkä parempiki ettei viel puhuta.
    Iha normaalisti siis elellään, kyllä se vissii yrittää olla tukena ja kuunteleeki minun höpötyksiä ja valituksia :)
  4. Lejon Peruskäyttäjä

    Mun miehellä oli aiemmin ehkä vähän vääristynyt käsitys ja ajatteli, että kaikki oma elämä loppuu siihen, kun lapsi tulee. Huonoja esimerkkejä hänen kaveripiirissään... Mun mielestä molemmilla pitää olla niitä omia menoja sekä niitä yhteisiä. Hän saa jatkaa harrastuksiaan lapsen tulon jälkeenkin, mutta odotan tietysti, että toimii toisinkin päin. Lisäksi isovanhemmat hoitavat mielellään, että pääsemme varmasti joskus ihan kahdestaankin johonkin. Tietysti elämä muuttuu, mutta ei kummankaan meistä oma elämä siihen lopu, että lapsi tulee!

    Tuntuu, että asia on nyt onneksi valjennut miehellekin ja on ollut kyllä innostunut, ihana ja huomaavainen koko ajan! Aluksi mun piti sanoa, että ei sun tarvitse olla kotona koko ajan, että saat kyllä mennä vaikka baariinkin, että en mä sinne halua. Mä nautin, kun saan katsoa leffan ja mennä rauhassa aikaisin nukkumaan. Kunhan ei joka viikonloppu ravaa...

    Mies on laittanut ruokaa (hän muutenkin meillä useammin kokkaa) ja jopa siivonnut, kun en ensimmäisinä viikkoina todellakaan jaksanut. Kyselee vointia ja on heittänyt mua töihin, kun on ollut paha aamu.

    Kumpikaan meistä ei halua mennä asioiden edelle vaan ollaan puhuttu vasta niistä käsillä olevista asioista eli tässä vaiheessa pahoinvoinnista, väsymyksestä ja tulevista neuvolakäynneistä/ultrasta. Ei olla hankittu vielä mitään tai edes puhuttu hankinnoista. Ainoastaan juoksurattaista ollaan puhuttu huvittuneesti, kun aktiivijuoksijana isäni haluaa sellaiset hankkia :)

    Mies oli varhaisultran kannalla ja itsestään selvästi mukana sekä siellä, että ensimmäisessä neuvolassa ja seuraavan ultrankin pyysi varaamaan niin, että pääsee mukaan. Joten tuntuu kyllä siltä, että yhdessä odotellaan :) Ei luvannut kyllä lukea neuvolan paperinivaskaa vaan olettaa, että mä sieltä sitten pääkohdat hänelle kerron :)

    Se ero meissä kyllä on, että mies ei ole kertonut perhettään lukuunottamatta vielä kenellekään, kun minä olen halunnut asian lähimpien ystävieni kanssa jakaa. Mutta mä meistä olenkin se, jonka pitää päästä asioistaan puhumaan.
  5. Kupla Aloittelija

    Mekin ollaan molemmat vaan odoteltu. Kävin varhaisultrassa johon mies ei päässyt mukaan mutta muihin on tulossa. Neuvolassa ei oikein pölinät kiinnostanut ja mies kammoaa sairaaloita. Uskon että saan hoitaa osan ostoksista sitten syksyllä itse vaikka kärryostoksille mies kyllä tulee mukaan sekun on vähän autoon liittyvä juttu ;) mutta kyllähän mukaan tulee jos pyydän. Kuitenkin uskon että saamme suurimman osan kavereilta. tämä kaikki ei kuitenkaan tarkoita ettei häntä kiinnosta hän ei vaan ehkä osaa ja tajua mitä kaikkea pitää ajatella. Nyt kuitenkin päivä kerralla odotellaan että asiasta voi julkisesti puhua. Meilläkin niin että minä olen lähimille kertonut kun olen tavannut kasvotusten mies ei vielä. Ajattelin että kyllä mä keskenmenostakin haluan avautua jos sellainen vielä tulee.
  6. manque Tuttu foorumilla

    Esikoisen kohdalla mies oli innoissaan mukana joka ultrassa ja kaikilla neuvolakäynneillä. Hän myös lueskeli raskauteen ja vauvan tuloon liittyviä kirjoja, koska kaikki oli niin uutta.
    Nyt jotenkin tuntuu että mies on tässä raskaudessa jo valmiiksi perillä missä mennään. Tulen luultavasti käymään neuvolassakin pääasiassa yksin. Juttelemme kyllä tulevasta oikeastaan joka päivä, mutta ei niin suurissa määrin kuin ensimmäisen kohdalla.

    Hankinnat eivät miestä juuri kiinnosta, joten olen ottanut ne mielelläni omalla kontolleni. Tässä raskaudessa hankin jo rv 7-8 aikoihin Phil & Teds sisarusrattaat, lisäksi tulevan lapsen huoneessa odottelee jo hoitopöytä, lipasto täynnä vauvanvaatteita sekä vauvan korisänky.
    En yhtään aikaisemmin ole pesänrakennusta aloittanut :D
  7. Marzipaani Tuttu foorumilla

    Meilläkin nyt on vähän helpottunut tilanne ja pienissä määrin jutellaan järkevästi lapsentulosta :) yritetään kyllä keskittyä pääasiassa tähän hetkeen, mutta kyllä tulevastakin jo vähän puhutaan. Itselläni on tarve puhua tästä kuitenkin ja en halua koko ajan olla puhelemassa niille muutamalle ystävälleni, jotka tästä tietävät. Koko ajan ei tarvitse höpöttää vauvajuttuja, mutta välillä tulee jotain mieleen ja kyllä avaan suuni kotona jos olen. Mies myötäilee tai sanoo omia mielipiteitään jo ihan luonnollisen oloisesti :)

    Meillä myös mies taisi aluksi pelätä, että kaikki oma aika häviää vuosiksi, mutta eihän se niin mene. Sanoin, että saa tulla ja mennä kyllä, mutta tietysti sovittava mieluummin ajoissa, niin että tasapuolisesti päästään omiamme tekemään. Kumpikaan meistä ei baareista oikein välitä enää, mutta kyllä mies välillä käy. Itse olen varmaan keväällä 2010 viimeksi ollut ihan kunnon yökerhomeiningeissä mukana :D nykyisin minä olen aina autolla, jos mennään kavereille illanviettoon ja mies saa sitten juoda minkä haluaa. Ei noi krapulat oikein kiinnosta ja kun en baariin lähde, niin miksi juoda edes muutamaa ja sitten seikkailla julkisilla toiselta puolelta kaupunkia kotiin :)

    Hankinnoista sen verran, että todennäköisesti saan itse käydä suurimman osan ostamassa, mutta se ei haittaa. Isommat jutut käydään kyllä yhdessä valikoimassa, esim. rattaat ja sänky. Ja autonvaihdossa mies auttaa, kun se on edessä myös. Nykyiseeni ei taistelutta saa lastenvaunuja kyytiin vaikka se on olevinaan ihan tilava auto :)
  8. Pikatsu Peruskäyttäjä

    Meillä on otettu tää vauvantulo aika iisisti vastaan vaikka hieman yllätys olikin. Mies ei esikoisenkaan kohdalla ollut mikään intoilija, joten en sitä nytkään odota. Yhteen neuvolaan varmaan tulee mukaan kun terkkari pyysi ja ultriin tulee mukaan jos vaan pääsee. Oikeastaan en edes neuvolakäynneille häntä odota mukaan ku mun mielestä siellä ei miehelle oo mitään. Alkuun miehellä oli aika vaikea käsittää mun oloa ku en jaksanu/pystyny töitten jälkeen tekemään mitään ku oli niin karsea olo ja väsymys. Sit viimein ku sanoin suoraan miltä olo tuntuu niin mies alko tekemään iltasin kotihommia ja otti esikoisesta vastuuta. Nyt olo on jo välillä ollut iltasin parempi ja mieski on sen huomattuaan taas kotihommista luistanu. :) Toisaalta mies on kyl innoissaan halunnu jo monelle kertoa ja selvästi odottaa kanssa tätä vauvaa. Luulen et miehelle on pahin paikka taas se et mulla ei tee sänkyhommia yhtään mieli (enkä kyl näillä oloilla pystyiskään). Selibaattia on melkein ollu plussasta lähtien. Toki mulla oli esikoista odottaessakin halut koko raskauden ajan ihan hukassa, joten luulen et mies ymmärtää nyt paremmin senkin asian ja jaksaa odottaa ku tietää et sekin asia kyllä muuttuu viimeistään vauvan syntymän jälkeen.

    Hankinnat oli mun vastuulla esikoista odottaessa ja niin on varmaan nytkin. Tosin meillä ei isompia juttuja tarvi nyt edes hankkiakkaan, ainoastaan sisarrusrattaat ja hoitopöytä ovat listalla ja nekin molemmat vielä harkinnassa.
  9. butter Tuttu foorumilla

    minä odotan lasta ja kidun (joo ei sais ajatella näin ei, pois se minusta :DD ) kotona yksin tylsistyneenä, läskinä ja vailla mitään mieleenkiinoista tekemistä.. Mies käy töissä 12-15hpv tekee illal paperitöitä, puhuu työasioista ja soittelee työpuheluita, juo olutta ja kattelee töllöä ja mä kiukuttelen ja mökötän tylsyyttäni ja huonoaoloa tai kipuja :D mies ei vieläkään auta kotitöissä, kokkaa tai mtn muutakaan apuja ei oikeastaan heru.. tosin onhan jonkun se leipä pöytään hankittava.. musta ei ainakaan tunnu et mies ois yhtään innoissaan lapsesta, vaikka varmaan on kun niin kauan sitä kinui.. mutta ei osaa kyllä näyttää asiaa mitenkään. tietty mul on vähän eria asia kun joudun/saan olla kotona, helvetin tylsää laskea tunteja joka pv siihen että sais mennä nukkumaan ja miehellä on tekemistä enemmän ku laki sallii  :D
  10. Marzipaani Tuttu foorumilla

    Mies on sanonut muutaman kerran, viimeksi eilen, että on kyllä iloinen, että tähän väliin se lapsi tulee, mutta ei oikein vielä osaa näyttää iloitsevansa kunnolla. Ehkei vielä uskalla? Koko ajanhan tää raskaus etenee, niin kyllä ukkokin ehtii vielä iloitsemaan ja panikoimaan ja tuntemaan kaikkea mahdollista maan ja taivaan väliltä :)
    Tsemppiä butter ! Varmasti sinunkin mies vielä tajuaa tilanteen ja näyttää kuinka iloinen on vauvasta :)
  11. butter Tuttu foorumilla

    no toivottavasti :) ollaanhan tässä jo viikolla 14 menossa, kiire tässä vielä tulee remontoida puolet talosta asuinkuntoon ja kaikki hankkia ja huonekkin jostain lapselle tehdä ym.. ois kauheeta jos lapsi syntyis eikä vessaan esim tulis vettä eikä ois vauvvalle huonetta ja kaikki levällään :D
  12. Marzipaani Tuttu foorumilla

    Ainiin teillä oli remppa menossa. Toivottavasti saatte sen tehtyä! Mulla on kaappiensiivouspäivät menossa :D kirpparikamaa löytyi taas eilen lisää ja reilu kk päästä pitäisi mennä myymään romut pois. Ja jos siivoaisi noi kaapit vielä parempaan järjestykseen, niin on sitten kivempi siinä vaiheessa, kun saa/pitää hankkia vauvan vaatteet jne ja pitää ne saada nätisti jonnekin.
  13. butter Tuttu foorumilla

    juu remppa on alotettu 3v sitten ja jäänyt kesken 2v sitten siihen pisteeseen että osa seinistä purettu ym :D nyt ei olla vielä edes alotettu jatkamaan :D
  14. Marzipaani Tuttu foorumilla

    No nyt olis kyllä aika hyvä syy jatkaa sitä ja saada tehtyä :D vähintään siihen kuntoon, että vettä tulee kylppäristä, niin saa vauvankin pestyä :) tästä tuli mieleen, että eilen totesin miehelle etten todellakaan ensi kesänä ole menossa mökille vaikka anoppi kuinka vinkuisi sinne. Siellä kun ei sitä juoksevaa vettä ole eikä ole mielenkiintoa pienen vaippaikäisen kanssa mennä sellaiseen paikkaan. Ellei anoppi sitten hoitaisi vaipanvaihtoja ja pyllypesuja. Tuskinpa vaan :D no tää ei nyt kyllä liity tähän aihealueeseen sitten millään... :)
  15. ddrops Tuttu foorumilla

    Me keskusteltii ukon kaa viikonloppuna siitä kuka opettaa lapsen hiihtämäänja luistelemaan :D sanoin et minä se son oo ainakaan, ku vihaan talvea, ja sanoin siihe samaan hengenvetoon et sinähän voisit myös ulkoiluttaa sitä talvet :D Ei kuulemma käy. Hmpt! Mun koira on kans talven vihaaja, ja jos pakkasta on -5 tai enemmän niin se on max 10min lenkillä ja sisälle hopihopi. Helpolla pääsee :D Mut tän lapsen takia on vissii pakko alkaa suhtautumaan talveen hiukan paremmin, ellei muuta espanjaan :D Sovittiin sitten että anoppi saa opettaa hiihdon salat, luistelu.. no siitä ei kyllä vielä päästy selvyyteen, ku me ei kummatkaa luistella, ees kertaakaan yhe talven aikana. Mut pakko kai se on opettaa jotenki ettei siitä tuu nykymaailman käsi, näin nätisti sanottuna :D Meijänkään kummallakaan kesämökillä ei oo juoksevaa vettä, mut voihan saunassa lämmittää vettä ja kantaa järvestä kylmää, se pysyy aika pitkään lämpimänä siinä vesisäiliössä :) mää oon kyllä niin kesä ja kesämökki ihminen :)
  16. butter Tuttu foorumilla

    ainoa asia mitä me ollaan suunniteltu (tai mies yrittää lepyytellä sillä mua :D ) on että ens keeväänä vie mut sit 2 viikoks thaimaahan tai vastaavan ni korvaantuu sit tää "menetty" kesä ja pääsee ihan rauhassa rentoutuun ja terassille <3 jos tulee poika niin mies kyllä opettaa sen luistelemaan (pelaaman lätkää siis) ja futista pelaamaan ja minä taas esim. uimaan mistä taas mies ei tykkää/osaa :D
  17. Marzipaani Tuttu foorumilla

    Mä en ole niin mökki-ihminen, niin taitaa jäädä ens kesänä mökkeilyt nolliin :) ja nyt tulevana ehkä myös, vähän luulen etten jaksa pe lähteä duunin jälkeen n.5h mökkiajomatkalle ja vielä kun saa noita vessataukoja olla pyytämässä, niin venähtää helposti pidemmäks matka :D

    Meillä saa myös anoppi sitten aikanaan opettaa hiihtämään ja mies voi sitten opettaa laskettelemaan jos muksu siitä innostuu. Itse en osaa kumpaakaan. Hiihtämään haluaisin kyllä oppia, että ehkä voisi tenavan kanssa yhdessä lähteä opettelemaan. Ja luistelu voidaan opettaa yhdessä, kun mies on junnusta teiniksi lätkää pelannut ja pysyn kanssa pystyssä luistimilla vaikka pariin vuoteen en ole testannut. Ja meillä mä en osaa uida kunnolla, niin saa mies sen opettaa myös. Tai uimakouluope :)

    Hih, muistinpa äsken, että mies on sanonut, että lapsesta tulee sitten isin tyttö. Jos tyttö saadaan :) taitaa siis isi opettaa kaikenlaista ja ihan mielellään sitten kun on sen aika :)
  18. ddrops Tuttu foorumilla

    Voih, ja mää rakastan mökkeilyä :)

    Meil miehen vanhemmat on nii talvi-ihmisiä et käyvät hiihtämässä, ja luistelemassa ja laskettelemassa, et ottakoot ne sen sit mukaan ;) Tosin kyl mää voisin hiihtämään lähtee, jos ois sukset.. mut jotenki ei kiinnosta ostaa monen sadan euron vehkeitä, jos käy pari kertaa talven aikana kokeileen :S Tai on muutaki järkevämpiä kohteita minne rahat voi sijoittaa :) Mää oon taas iha tosi haka uimaan, ni mää opetan varmaan sit sen.. :)) Vauvauinti kiinnostais, ja voihan sen kaa sit mennä polskimaan taaperoiässä uimahalliin :)
    Meillä varmaan mies ajattelee et se on poika, ku on sanonu et ottaa sen ajeleen prätkällä ja opettaa sen sit nostamaan rautaa salilla :DDD Tosin vaik se ois tyttö, ni voihan sitäki opettaa :D Minulle on oikeestaan iha sama kumpi se on, ehkä mäkin toisaalta toivon enemmän poikaa, ku tytöt on nii vaikeita, ainaki jos ajattelee teini-ikää :D Mut ei sillä kyllä toisaalta oo mitään väliä :)
  19. Vilukissa Peruskäyttäjä

    Luin jostakin tällaisesta tutkimuksesta, missä oli kysytty isiltä milloin tuo isyys ihan todella iski heihin. Siinä missä naiset kokivat olevansa äitejä jo raskauden alkuajoista niin miehet tunsivat olevansa isiä vasta siinä synnytyksen jälkeen kun saivat käärön syliin. Eli miehet ehkä vaan tuntee tämän asian erilailla kun eivät itse ole raskaana :)

    Meillä mies on innokas, silittelee mun mahaa ja vähän väliä jutellaan jotain vauvaan liittyvää. Nyt meillä on tosin elämässä monta muutakin muutosta kesken, eli täytyisi vielä yrittää hetkeksi unohtaa tämä vauvailuun hurahtaminen! 
  20. Appelsiini84 Peruskäyttäjä Tammiäidit 2020

    Meillä on myös tää raskaus otettu aika rauhallisesti, tosin kyllä mä taidan vielä tässä vaiheessa olla innostuneempi asiasta kuin tuo toinen osapuoli ja varmaan olen loppuun astikin innostuneempi. Lueskelen ihan innolla noita neuvolasta saatuja kirjoja ja lehtiä ja osan olen jo tainnut lukea muutamaan kertaan :) En malttaisi odottaa tuota np-ultraa (30.4.) kun sen jälkeen olen luvannut itselleni että saan ostaa ensimmäisen vaatekappaleen <3

    Me ei olla vielä hirveemmin keskusteltu vauvan opettamisesta yms mutta luulen että mä olen se joka opettaa muksulle sitten noita urheiluhommia kun toi avokki ei paljoa urheilusta välitä ja mulla taitaa olla pikkusen pidempi pinna =) mökkireissuja ei kylläkään jätetä väliin kun molemmat tykätään käydä mökillä vaikkei sinne juoksevaa vettä tulekaan. Kyllä sitä sitten aina jotain keksii pyllypesua varten :) Kuulemma poikaystäväni ensimmäinen mökkireissu oli alle 1kk:n ikäisenä ja silloin tuolla mökillä ei ollut edes kunnon sähköjä joten kyllä me vauvan kanssa pärjätään ilman juoksevaa vettä jonkun aikaa :)

Jaa tämä sivu