Huomenta. Kaikkia en ehtinyt lukemaan, mutta pakko vastata kun aloittajan kirjoitus kuullosti kuin omasta suusta. Mieheni vannoi raskauden alettua että "nyt loppui juominen", ja olikin 6kk täysin selvinpäin! No, repsahduksia ja kokonainen luovuttaminen, joka vkl umpikännissä ja vielä pettikin -sen takia vieläkin pahempi olo miehellä kun yritti salata, ja joi muka siksi..Syitä, syitä ja selityksiä... Kotiin en päästänyt kännissä mutta helvettiä se oli. Miehen äiti aneli minua yrittämään ja jaksamaan, ja monet itkut itkettiin.. Lapsen synnyttyä mies ollut 2krt hunningolla ja katsoo nyt miten menee.. Kerran otin avaimen ja ihan puhtaalla voimalla nostin miehen ovesta ulos. Kännisä kun ei kotiin tulla.. Kuullostan omissa korvissanikin idiootilta, laittaa nyt lapsen kärsimään alkoholisti-isästä, mutta aina, AINA vaan jaksaa toivoa. Vaihteeksi ollaan sovittu että edes ilmoittaisi etukäteen kun lähtee, saa nyt nähdä.. Tämä vkl kotona toistaiseksi...
Mieheen ei voi luottaa... :(
- Ketjun aloittaja Papunen
- Aloituspäivämäärä
tulevaäiti
Vauhtiin päässyt keskustelija
itellä mies läksi viikon loppuna ajamaan autolla vaik oli päissään käytti kaveria riihimäellä sil el ole mitään järkeä....
tulevaäiti
Vauhtiin päässyt keskustelija
voi
T
Tygrysek
Vieras
saako tänne nyt sit jatkaa tätä omaa huonoa oloaan ja sitä että voiko mieheen luottaa! Tilanne on tämä, kun riitaa ei ole, mieheni sanooo mua kauniiksi ja sanoo rakastavansa mua kovstikin. eilen sitten sain sen kiinni, vieraili pornosivuilla, luki juttuja pornosaitilta ja sit kaiken lisäks löysin vanhan rakkasukirjeen sen repusta. sanoi että kirje oli 5 vuotta vanha ja että hänen exänsä lähetti sen sille kun olivat eronneet! kaikkein pahinta tässä on se että mieheni on vierasmaalainen, ja kuten jo arvatakin saattaa, kirje oli kirjotettu myös vieraalla kielellä, ei kuitenkaan englannikis. Jos kirje oli vanha niin mikä siinä oli niin tärkeetä että se piti säilyttää noinkin kauan? itse kun erosin exästä, siivosin elämäni ja tuhosin kaikki rakkauskirjeet sun muut jutut! Onko kellään muulla samanlaista tilannetta? Ukko pakkas laukkunsa ja lähti, tällä kertaa otti kaikki kamansa mukaan! sano että aikoo matkustaa kotimaahansa pysyvästi. itse olen 13. viikolla raskaana. Miehellä on vielä lähestymiskielto jotakin suomalaista tyttöä kohtaan, senkin sain tietää kun jouduin hänen pahoinpitelyn takia menemään poliisilaitokselle jossa poliisi kertoi sen. Sitäkään hän ei voinut itse minulle kertoa! Tuntuu kun en enää tuntisi koko ihmistä! Ja tällähetkellä en tiedä mitä tehdä!
niina88
Satasella mukana keskusteluissa
Heips PikkuPAPU! Millainen tukiverkko sulla on omista sukulaisista? Sillä jos mies on päättänyt lähteä ja jättää sut yksin vauvan kanssa ni nyt sitä tukiverkkoa pitää sit alkaa koota kasaan. Harmi, että olet tollaiseen tilanteeseen ylipäätään joutunut. Muista kuitenkin ettet ole ainoa..
T
Tygrysek
Vieras
hei niina88! Tukiverkostoa kyllä lähettyvillä on, vanhemmat ja veli perheineen asuu samalla paikkakunnalla. Kovasti he ovat auttaneetkin kun ei tämä episodi ole ensimmäinen kerta, aiemminkin on siis vastaavaa sattunut. Perheeseeni on siis todella lämpimät välit. Ajattelin vaan että eihän tämä jatkuva riitely voi olla hyväksi vauvalle.,.mulla itselläni on jatkuvaa stressiä siitä mitä ukko puuhaa selkäni takana.
Hei PikkuPAPU!
Jos miehesi on pahoinpidellyt sekä sinua, että aiemmin myös muita naisia, niin tosiasia on että sinun ja vauvan on parempi ilman häntä. Myöskään vastuuta vauvasta ja sinusta hänellä ei näytä olevan kykyä kantaa, jos on kerran muuttamassa pois luotanne. Vaikka sinusta tilanne tuntuisi nyt kuinka pahalta tahansa, niin aivan varmasti sinulla ja vauvalla on parempi ja ennenkaikkea turvallisempi elämä ilman tätä kyseistä miestä.
Toivon sulle kovasti voimia ja ihanaa odotusaikaa! [:)]
p.s Meillä täällä porskutellaan vaan yhdessä koossa, vaikka niin kaikki lääkärit olivat sitä mieltä, ettei edes täysille päiville tämä raskaus mene! On se vaan jännää, kuinka noi vaavelit päättää juurikin sen oman aikansa, kaikesta huolimatta. [;)] Olo on kyllä jo aika tukala, joten saisi tulla jo ulkomaailmaan. Varpajaisten tuoma jännitekään ei enää pelota, ollaan miehen kanssa asiasta niin paljon puhuttu ja miehestä näen, ettei tarvetta lähtemiselle ole. Kyllä elämä on ihanaa! [:)]
Jos miehesi on pahoinpidellyt sekä sinua, että aiemmin myös muita naisia, niin tosiasia on että sinun ja vauvan on parempi ilman häntä. Myöskään vastuuta vauvasta ja sinusta hänellä ei näytä olevan kykyä kantaa, jos on kerran muuttamassa pois luotanne. Vaikka sinusta tilanne tuntuisi nyt kuinka pahalta tahansa, niin aivan varmasti sinulla ja vauvalla on parempi ja ennenkaikkea turvallisempi elämä ilman tätä kyseistä miestä.
Toivon sulle kovasti voimia ja ihanaa odotusaikaa! [:)]
p.s Meillä täällä porskutellaan vaan yhdessä koossa, vaikka niin kaikki lääkärit olivat sitä mieltä, ettei edes täysille päiville tämä raskaus mene! On se vaan jännää, kuinka noi vaavelit päättää juurikin sen oman aikansa, kaikesta huolimatta. [;)] Olo on kyllä jo aika tukala, joten saisi tulla jo ulkomaailmaan. Varpajaisten tuoma jännitekään ei enää pelota, ollaan miehen kanssa asiasta niin paljon puhuttu ja miehestä näen, ettei tarvetta lähtemiselle ole. Kyllä elämä on ihanaa! [:)]
T
Tygrysek
Vieras
Sitähän tässä olen miettinyt että miten stressi vaikuttaa vauvaan? viikkoja nyt siis tällä hetkellä 13+2 ja stressiä tosta ukosta on nyt ollu melkosesti. Tämä päivä on mennyt oksennellessa,nelisen kertaa tähän mennessä, en ole pystynyt syömään moneen päivään juurikaan mitään..enimmäkseen olen juonut ja sit muutaman hedelmän syönyt. Onko teillä siis mitään kokemusta siitä et jos stressaa liikaa, mitä voi tapahtua?
Kiitos vastauksista. Yritän kyllä olla stressaamatta mut ruoka ei vaan mene alas..ei vaikka väkisin yrittäisi. Väkisin yrittämällä se tulee sitäkin nopeemmin ylös.
Kiitos vastauksista. Yritän kyllä olla stressaamatta mut ruoka ei vaan mene alas..ei vaikka väkisin yrittäisi. Väkisin yrittämällä se tulee sitäkin nopeemmin ylös.
SannaKoo
Sanavalmis juttuseppä
Voi PikkuPAPU, niin inhottava tilanne sulla(kin!)!
Stressihormonien vaikutuksesta lapseen en osaa sanoa, mutta ei se hyvin voi. Siihen vielä päälle syömättömyys, niin tilanne kuulostaa todella inhottavalta... Koita löytää joku ruoka, ihan mikä tahansa vaikka oiskin jotain tosi epäterveellistä, jota saisit alas! Tai sitten ees jotain juomatyyppistä energiaa, jos sellainen jeesaisi.
Nyt koitat vaan antaa läheisten turvaverkon auttaa ja päästää täysin irti tuollaisesta miehestä! Ei ole hyväksi sulle, ei lapselle. Jos siitä äijästä isäainesta onkin, niin sen ehtii tajuta myöhemmin - sittenku se on osoittanut luottamuksensa!
Paljon paljon paljon voimahaleja sulle - muista, että sun ja lapsen hyvinvointi on nyt se kaikista tärkein asia!
Stressihormonien vaikutuksesta lapseen en osaa sanoa, mutta ei se hyvin voi. Siihen vielä päälle syömättömyys, niin tilanne kuulostaa todella inhottavalta... Koita löytää joku ruoka, ihan mikä tahansa vaikka oiskin jotain tosi epäterveellistä, jota saisit alas! Tai sitten ees jotain juomatyyppistä energiaa, jos sellainen jeesaisi.
Nyt koitat vaan antaa läheisten turvaverkon auttaa ja päästää täysin irti tuollaisesta miehestä! Ei ole hyväksi sulle, ei lapselle. Jos siitä äijästä isäainesta onkin, niin sen ehtii tajuta myöhemmin - sittenku se on osoittanut luottamuksensa!
Paljon paljon paljon voimahaleja sulle - muista, että sun ja lapsen hyvinvointi on nyt se kaikista tärkein asia!
Hei kaikille!
Ajattelin kirjoitella kuulumiset täältä meiltä. Poikamme syntyi 16.8 vaikeimman kautta, ensin käynnistettiin pari päivää, sitten synnyteltiin 17 tuntia ja lopulta leikattiin. Syykin selvisi, kokoa oli 4530g 53cm ja päänympärys 39! Eli eipä "pikkumies" vaan mahtunut alateitse tulemaan!
Toipuminen on täällä hyvässä vauhdissa on elämä tuntuu niin ihanalta. Mies on edelleen täysin muuttunut ja todellakin alan pikkuhiljaa uskoa, että tämä muutos voisi olla kestävää laatua! [:)]
Tsemppiä kaikille vielä tulokastaan odottaville ja etenkin näiden samojen ongelmien kanssa painiville/painineille!
Ajattelin kirjoitella kuulumiset täältä meiltä. Poikamme syntyi 16.8 vaikeimman kautta, ensin käynnistettiin pari päivää, sitten synnyteltiin 17 tuntia ja lopulta leikattiin. Syykin selvisi, kokoa oli 4530g 53cm ja päänympärys 39! Eli eipä "pikkumies" vaan mahtunut alateitse tulemaan!
Toipuminen on täällä hyvässä vauhdissa on elämä tuntuu niin ihanalta. Mies on edelleen täysin muuttunut ja todellakin alan pikkuhiljaa uskoa, että tämä muutos voisi olla kestävää laatua! [:)]
Tsemppiä kaikille vielä tulokastaan odottaville ja etenkin näiden samojen ongelmien kanssa painiville/painineille!
SannaKoo
Sanavalmis juttuseppä
Ihana kuulla, ja onnea potrasta pikkumiehestä Papunen!
Meilläkin on eletty sulassa sovussa pari kuukautta, ja alan hiljalleen taas uskoa ja luottaa, että tästä voi jotain ihan oikeasti tulla. Varmasti vielä se pienen saanti käsivarsille antaa loppupotkun ja lapseni saa kasvaa rakastavassa ja huolehtivassa ympäristössä :)
Meilläkin on eletty sulassa sovussa pari kuukautta, ja alan hiljalleen taas uskoa ja luottaa, että tästä voi jotain ihan oikeasti tulla. Varmasti vielä se pienen saanti käsivarsille antaa loppupotkun ja lapseni saa kasvaa rakastavassa ja huolehtivassa ympäristössä :)