Masu & ulkoiset muutokset

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja nnopa
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Tänään on maha ollut ihan uskomattoman ulkoneva... En muista että se olis esikoisesta ollu näillä viikoilla vielä ees näkyvissä. Töissä havahduin monta kertaa kun alas päin vilkaisin että oho tuossa se pönöttää... Yllättää joka kerta :) pitää alkaa jotain neuletakkeja käyttää kun en ole raskaudesta kertomut kuin lähimmille työkavereille ja esimiehelle. Tai sitte pitää kertoa ennen kuin pötsi puhuu puolestaan
 
Joo tänään kaupoilla mun oma äiti oikeen oli "No ohan se nyt vähäsen kasvanut!" - Vähäsen? :D Ja sitten alkoikin äitiysvaatteiden shoppailu ;) (Tai oikeastaan "normaalilta" puolelta kokoa isompia ja sopivan mallisia.)

Enää ei pysy piilossa paitsi telttojen/tosi tosi löysien paitojen alla. Mut en koe enää tarvetta piilotellakaan! Saa tossa kasvaa ihan rauhassa :)

Josko rakenneultran jälkeen ottelis ekan foton tänne tästä masusta. Josko uskaltautuu :D
 
Pötsi on puhunut... Tänään yks työkaveri kysyi suoraan, että millonkas jäät äitiyslomalle, aika rohkee veto siltä kyllä... hetken mietin että josko heittäisin että oon vaan lihonu :) "Tunnustin" kuitenkin ja tuo sanoi jo joulun alla huomanneensa.
 
Miä alan olla vissiin kans jo sen kokonen, ettei paljoa jää arvailujen varaa :) ainaki useempikin työkaveri on jo kyselly "joko potkii?" tai muuta yhtä hienovaraista ;) Ja nyt kun täällä meijän osastolla alkaa kaikki tietää/huomata niin työkavereista on tullu hirmu ystävällisiä ja avuliaita miua kohtaan.
 
Noniin, tuli tirautettua kunnon itkut, kun on niin lihava olo. Nyt vähän jo naurattaa oma käytös. :)

Maha on paisunut viime aikoina ihan kamalasti. Mieli ei varmaan oikein pysy muutoksen perässä. Koen itseni lihavaksi, vaikka tiedän, että mahassa kaksi vauvaa pötköttää. Painon nousua pelkään ihan kamalasti ja tietenkin ajattelen, että siitä ei mitenkään pääse enää ikinä eroon. Tietenkin ylimääräinen helposti jää, mutta työllä turhista kiloista pääsee varmasti eroon. Ja ehkä jotain jää synnärillekin..

Kai tämä raskaus nyt vain tänään ahdistaa.
 
Mä oon säästynyt noilta ja en kyllä yhtään kaipaa muita hipelöimään mun masua ku oman ukon. :)
 
Elaffy kyl sä ihan hoikalta naiselta näytät, mitä nyt masukuvia muistelen. Mut kyllähän aina ekasss raskaudessa (miks ei muissakin) se vartalonmuutos ahdistaa aina enemmän taikka vähemmän. :D
 
Elaffy, tiedän tunteen paremmin kuin hyvin. Mut usko pois, tollaset ahdistavat hetket kun katselee itseään peilistä tai muuten tuntee ittensä niin kamalan lihavaksi menee ohi aina. Saattaa kestää pari tuntia, päivän tai pari, mutta ohitse menee.

Eikä se sellasta lihomista kummiskaan ole, sillä mä itse lohduttaudun :) Masun ja kropan muutokset kuuluu tähän pakettiin, eikä saa olla liian kriittinen omaa ulkomuotoa kohtaan nyt. Varsinkaan nyt.

Välillä musta tuntuu että oon hyväksynyt tän että nyt pallottaa masu, ja välillä sit taas iskee hirveä ahdistus kun ei mahdu nyt enää se tai se päälle. Loppuje lopuks, uskon ja tiedän jo että kaikki nää myllerrykset mielessä on sen arvosta mitä tulee olemaan sitte kesäkuussa <3
 
Mä oon myös muutaman kerran itkeä vollottanut kun olo niin lihava. Jotenkin sitä tosiaan ei mieli pysy mukana vaikka tietääkin et mahan kuuluu kasvaa.
 
Mullakin hetkittäin noita oloha että tunnen oloni vain läskiksi ja sit seuraavassa hetkessä hieron masua kun se on kiva pallo ja siellä rakkaat mylvii. Eniten ahistaa kun kaikki paidat jo lyhyitä eikä ole sopivia. Haluais ostamaan vaatteita ettei tartteis käyttää vaan kahta eri paitaa ja kaksia eri housuja.

Eilen oli kyllä olojen vuoksi semmoinen päivä että vihasin koko raskautta ja elämää. Onneksi tänään on parempi aamu ainakin ollut. :)
 
Täälä kans yks joka on ihan kriisissä ulkonäöstään. Neljäs lapsi tulossa ja kyllä on joka kerta sama juttu ollut. Eikä se auta mitään vaikka mies on mielissään vatsasta ja paisuneista rinnoista. Ja sitten se olo vasta onkin ku on synnyttänyt ja maitoa nousee koko pohjanmaan vasikoillekkin. Tuntee itsensä niin ällöttäväksi että hyi kamala. 
 
Mulla kiipeää pitkin selkää, ihan hirveän näköinen maha, näytän edelleenkin enemmän lihavalta kuin raskaalta. Pitää olla oikeesti kunnon äitiysvaatteet päällä ja alushousutkin mahan alla että näyttää pyöreältä eikä tyynyltä. Ekas raskaudessa olin jo tässä vaiheessa ihanan pyöreä ja maha oli selkeä vauvamaha.

Eikä tää talvi pelasta tilannetta yhtään, ku oon niin maalainen (vaikka asunkin tääl suures kaupunnis), että käyn ihan pokkanaan toppahousuissa ja takissa ja talvisaappaissa joka paikassa ni niissä nyt ei näytä raskaalta vaikka olis viikkoja 38. Näyttää vaan muumimammalta.

Useimmiten ei haittaa mut tänään oli taas sellanen päivä että tuntu että kaikki tuijotti, varsinkin pienet skidit jotka ei tajua että on muitakin välimuotoja kuin ei-raskaana - viimeisillään raskaana.
 
Takaisin
Top