Bamboo, toivottavasti jakselet paremmin, mulla alkaa olo helpottaa niin henkisesti kuin fyysisestikin, tajuan päivä päivältä paremmin, että kaikelle on syynsä, lapsen menetyksellekin. Kaikki ei ollut vaan kunnossa, ja luonto hoiti asian. Ollaan jo ruvettu varovaisesti puhumaan uudesta yrityksestäkin, sitten kun kroppa on palautunut...
Mulla ei otettu mitään verikokeita, eikä kehotettu mihinkään jälkitarkastukseen. Lääkäri sanoi ainoastaan, että tee raskaustesti 3-4 viikon päästä käynnistä ja jos se näyttää negatiivista, kaiken pitäisi olla ok ja ehkä kuukautisetkin voisi olla sitten kohta tulossa. Minä aion kyllä ehdottomasti odottaa ainakin yhdet kuukautiset ja käydä ehkä vielä yksityiselläkin vielä kerran ultraamassa että kohtu on tyhjä. Tai ehkä sen saisi verikokeestakin selville? En ylipäätään tiedä, että ajaako raskaustestin tekeminen verikokeen/tarkistusultran. Eikö niissä ole kuitenkin se, siis raskaustesteissä, että jos raskaushormia on ihan vähän, ts. liian vähän testin tarkkuuteen nähden, se näyttää negatiivista? Ja käsittääkseni raskaushormonin pitäisi olla 0 merkkinä siitä, että keskenmeno on loppuunkäyty.
Täytyy sanoa, että muakin vähän hirvittää ajatus uudesta raskaudesta nimenomaan tän keskenmenoriskin takia. Tiedän, ettei yksi km vielä lisää toisen riskiä mutta km kokeminen todella havahduttaa siihen, ettei kaikki aina menekään tosta vaan hyvin..
Toivon sulle kovastia voimia, kyllä me tästä toivutaan. Mua helpotti valtavasti kun puhuin keskenmenosta kahden ystäväni kanssa, vaikken ollut kertonut heille raskaudestakaan, en suunnilleen kenellekään vielä. Mutta tiesin heillä molemmilla olleen keskenmenoja ja nyt niillä on kuitenkin jo monta lasta kummallakin. Eli toivoa on.
Mitäköhän Ötökälle kuuluu? Tulisit jakamaan kuulumisesi, jos vielä liikut palstalla.
Voimia ja aurinkoa!