S_uski
Puuhakas puhuja
Moikka kaikille, pitkästä piiitkästä aikaa! :)
Meidän neiti on tässä jo muutaman viikon kävellyt ja koko ajan vauhti vaan näyttää kasvavan. Jos kaatuu niin nousee heti ylös ja jatkaa kävelemistä. En meinaa pysyä itse perässä ollenkaan :D Muutenkin motorisesti kuulemma lahjakas, ainakin neuvolatädin mukaan. 10 kk neuvolassa kun käytiin oli tytön paino noussut 2 kk vain puoli kiloa mut sanoivat sen johtuvan siitä että Nelli liikkuu koko ajan niin paljon. Pituutta tosin oli tullut se huimat 5 cm lisää! :)
Mutta olispa se arki sitten muutoin ihanaa... En oo vieläkään saanut neitiä syömään karkeita soseita vaikka muutoin soseet maistuvatkin. Hedelmä soseet tosin maistuu vaikka karkeita ovatkin. Sormiruokailu on pop! Hyvä kun soseet maistuu edes siinä samalla... Nokkamukista juodaan itse, mutta tosin vaan pelkkää vettä sillä maitoahan siitä ei missään nimessä voi juoda.
Päikkäreille nukahtaa pullon avulla ja jos pullo ei riitä nukahtamiseen niin sitten silittelen poskea ym. ja odotan että neiti rauhoittuu sänkyyn. Sitten lähden huoneesta pois ja palaan jos kuuluu itkua tai kuulen että neiti touhuaa jotain omia. Öisin nukkuis varmaan parhaiten jos sais nukkua meidän välissä mutta oon nyt tehnyt niin että laitan aina omaan huoneeseen nukkumaan ja 3-4 kertaa yössä käyn laittamassa tuttia ja peittoa ja viimeistään 4 aikaan otan sitten viereen nukkumaan. Eli yöt on ihan katastrofaalisia... Mutta joskus öisin ei herää ollenkaan vaan nukkuu 6-7 asti. Ja vaikka iltarutiinit tehdään aina samalla tavalla niin ei sekään oikein auta.
Ja kaiken tämän lisäksi ei mieheni osallistu lapsen hoitoon millään tavalla. Ja kun koitan asiasta keskustellla niin tulee vaan että kyllä hän sitten oppii kun on tarve... Meillä siis neiti aloittaa 2.1.15 ryhmäperhepäivähoidossa ja mä kun teen 2-vuorotyötä ja mies yötöitä niin välillä arkisin ja vkl miehen täytyy laittaa neiti nukkumaan ja muutoinkin hoitaa ja antaa ruokaa... Ja kun mies ei sitä nytten tee ollenkaan ei neiti kyllä häntä tuu päästään helpolla. Kun sen syömisen kanssa on muutoinkin ongelmia. Ja mun miehellä kun on ehkä maailman lyhin pinna, varsinkin töiden jälkeen kun hän on ihan väsynyt.. Niin voin vaan kuvitella ettei hänellä tuu olemaan helppoa ja hän kokee aikamoisen shokin siinä vaiheesa kun mä palaan takaisin töihin. Oon tästä asiasta koittanut sanoa jo monta kertaa, että nyt ois hyvä alkaa harjoitella että mä voin lähteä vaikka tapaamaan kavereita pariks tunniks että hän saa olla rauhassa. Mut aina silloin ei kuulemma ole hyvä hetki.. Muta mies saa kyllä itse lähteä kalastusreissulle ym... Alkaa olla suht väsynyt fiilis kun saa 24/7 olla koko ajan tytön kanssa yksin.
Meidän neiti on tässä jo muutaman viikon kävellyt ja koko ajan vauhti vaan näyttää kasvavan. Jos kaatuu niin nousee heti ylös ja jatkaa kävelemistä. En meinaa pysyä itse perässä ollenkaan :D Muutenkin motorisesti kuulemma lahjakas, ainakin neuvolatädin mukaan. 10 kk neuvolassa kun käytiin oli tytön paino noussut 2 kk vain puoli kiloa mut sanoivat sen johtuvan siitä että Nelli liikkuu koko ajan niin paljon. Pituutta tosin oli tullut se huimat 5 cm lisää! :)
Mutta olispa se arki sitten muutoin ihanaa... En oo vieläkään saanut neitiä syömään karkeita soseita vaikka muutoin soseet maistuvatkin. Hedelmä soseet tosin maistuu vaikka karkeita ovatkin. Sormiruokailu on pop! Hyvä kun soseet maistuu edes siinä samalla... Nokkamukista juodaan itse, mutta tosin vaan pelkkää vettä sillä maitoahan siitä ei missään nimessä voi juoda.
Päikkäreille nukahtaa pullon avulla ja jos pullo ei riitä nukahtamiseen niin sitten silittelen poskea ym. ja odotan että neiti rauhoittuu sänkyyn. Sitten lähden huoneesta pois ja palaan jos kuuluu itkua tai kuulen että neiti touhuaa jotain omia. Öisin nukkuis varmaan parhaiten jos sais nukkua meidän välissä mutta oon nyt tehnyt niin että laitan aina omaan huoneeseen nukkumaan ja 3-4 kertaa yössä käyn laittamassa tuttia ja peittoa ja viimeistään 4 aikaan otan sitten viereen nukkumaan. Eli yöt on ihan katastrofaalisia... Mutta joskus öisin ei herää ollenkaan vaan nukkuu 6-7 asti. Ja vaikka iltarutiinit tehdään aina samalla tavalla niin ei sekään oikein auta.
Ja kaiken tämän lisäksi ei mieheni osallistu lapsen hoitoon millään tavalla. Ja kun koitan asiasta keskustellla niin tulee vaan että kyllä hän sitten oppii kun on tarve... Meillä siis neiti aloittaa 2.1.15 ryhmäperhepäivähoidossa ja mä kun teen 2-vuorotyötä ja mies yötöitä niin välillä arkisin ja vkl miehen täytyy laittaa neiti nukkumaan ja muutoinkin hoitaa ja antaa ruokaa... Ja kun mies ei sitä nytten tee ollenkaan ei neiti kyllä häntä tuu päästään helpolla. Kun sen syömisen kanssa on muutoinkin ongelmia. Ja mun miehellä kun on ehkä maailman lyhin pinna, varsinkin töiden jälkeen kun hän on ihan väsynyt.. Niin voin vaan kuvitella ettei hänellä tuu olemaan helppoa ja hän kokee aikamoisen shokin siinä vaiheesa kun mä palaan takaisin töihin. Oon tästä asiasta koittanut sanoa jo monta kertaa, että nyt ois hyvä alkaa harjoitella että mä voin lähteä vaikka tapaamaan kavereita pariks tunniks että hän saa olla rauhassa. Mut aina silloin ei kuulemma ole hyvä hetki.. Muta mies saa kyllä itse lähteä kalastusreissulle ym... Alkaa olla suht väsynyt fiilis kun saa 24/7 olla koko ajan tytön kanssa yksin.
Ootko s_uski ikinä koittanut et jos vaan sanot miehelles että lähden nyt esim. kaverin kanssa kahville ja että miehesi saa olla tytön kanssa sen aikaa? Mitä hän siihen sanoisi? Onhan se yhtälailla teidän molempien lapsi ja kummankin pitäisi olla hänestä vastuussa etkä vain sinä... Tsemppiä! Toivottavasti saisit itsellesi myös omaa aikaa järjestettyä 
. Toivotaan kovasti, että teillä ois kaikilla helppo raskausaika ja vieläkin helpompi vauva-aika kahen pikkusen kaa 
.