Marraskuun ihmettelyt!

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Toive3
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Itselläni on sellane tilanne että esikoisen imetyksen loputtua retkahdin taas polttamaan. Onneksi en ehtinyt kauaa poltella, koska nyt sitten isänpäivänä taas loppui. Isäntä on kyllä saanut hiukan kiukuttelua aiheesta kuulla... Alkoholin poisjäänti ei mua haittaa yhtään, kun en pahemmin tytön syntymän jälkeen edes käynyt missään humppaamassa. :) Tämä onkin sit jo toinen vuodenvaihde putkeen ilman alkomaholia...
 
Minä olen tupakoinut satunnaisesti ennen esikoisen raskautta ja samoin esikoisen ja kuopuksen välillä. Ja nytkin kun lopetin kuopuksen imettämisen kun hän oli 9kk, on tullut päivisin poltettua muutama savuke. Mutta jokaisen raskauden kohdalla olen lopettanut seinään! Ei siis yhtään tupakkaa plussan jälkeen. Ja se on pitänyt. Minä en vaan voi itselleni antaa anteeksi jos jotain ilmenisi vauvalla vaikkei se suoraan johtuisikaan tupakasta. 
Mutta tsempit teille jotka taistelette tupakan lopettamisen kanssa! 
Alkoa en käytä kuin ehkä muutaman kerran vuodessa, silloin jos lähden kavereiden/miehen kanssa tuulettumaan joten se ei ole mulle ongelma. Mutta sekin asia on jokaisen itse päätettävissä kuinka haluaa toimia. Itse en joisi.

Ja sit mitä tulee ruokarajoituksiin. Maalaisjärki käytössä. Muistan viime raskaudessakin, söin jouluna graavilohta enkä muutenkaan kytännyt jokaisen tuotteen tuoteselosteita. Eilenkin ja itseasiassa tänä aamuna söin pizzeriasta ostettua pitsaa jossa oli aurajuustoa eikä hajuakaan onko se valion.
 
Kylläpä miehen tuoma kokis pelasti mun päivän. :) Mulla teki jotain mieli, en osannut sanoa mitä ja kun näin pullon pöydällä, tiesin heti että se se oli. :P 
Yhden lasin join ja nyt on hyvä mieli eikä oo erityisiä himoja :D 
 
Mulla kans ilmeni yhtenä iltana aivan järkyttävä halu saada kokonaisia suolakurkkuja..siis aivan ku olis ollu jotain vieroitusoireita :D yritin miehelle sanoa et lähtee hakeen kaupasta, mut eipä suostunu...äkkiä vaan jääkaapille katsomaan et olisko siel edes viipaleita ja AH, sieltä löyty kokonaiset viisi viipaletta purkin pohjalla ja ne ei ole ikinä maistuneet niin hyviltä :D

tänään taas anoppilassa ku näin ruoka-aikaan jääkaapista suolakurkkupurkin, niin pakkohan se oli niitä noplia :D mies sano, et nytpähän ainakin sait niitä enemmän ku net viisi :D
 
niin ja jatkoa tuohon tupakkaan/alkoholiin...tänään klo 22 tulee tasan kaks viikkoa ku viimeks poltin tupakin...välillä on kyl haluttanu ja oon käyny haisteleen ku muut polttaa mut eipä se hyvälle ole haissu, joten halut on kadonnu samantien...tapa se kuiten on...kuitenki se välillä mieleen tulee ja monena yönä oon unissani polttanu varmaan sen askillisen, ja aamula on täytyny miettii et oonko tosiaan polttanu vai ollu unta :D
alkoholi taas on jääny ihan mukisematta pois...
 
Mä oon ollu tosi tarkka ja koittanu elää suositusten mukaan. Luen purkkien ja juustojen pakkausselosteita ja alkoholiin en koske. Tupakoinnin lopetin kohta 1,5 vuotta sitten, joten se ei ole ongelma. Silti jouluna tuun kyllä himoitsemaan graavilohta ja hyvän ruuan kanssa kaipaisin lasin viiniä. Vaan ne saa odottaa sinne hamaan tulevaisuuteen. Etusijalla on nyt pienokaisen hyvinvointi! :) 
 
Voivoi tätä eloa! Täällä aika sekavat fiilikset :/ Eilen vessassa käydessä tuli pyyhkiessä paperiin kirkasta verta, josta tietysti hirveä paniikki!! Soitin neuvolaan ja sain lääkäriajan iltapäivälle. Meillä eka terkkarilla käynti vasta ens ma 19.11. Lääkäri epäili aluksi, että olisi tuulimuna, mutta kun ultrasi (kuulemma talon vanhimmalla ultralla..), niin siellä näkyi kohdun sisäinen raskaus :) (myös lääkäri oli iloinen, että raskautuminen oli tapahtunut nyt ihan itsestään, ilman hoitoja:)) Tosin se oli vaan sellanen "musta pallo" mitä siellä vasta näkyi.. Epämääräisen kiertoni mukaan on vielä vaikea sanoa millä vkolla ollaan menossa ja lääkärinkin puheista jäi vähän sellanen paska fiilis, että kehittyykö siellä nyt mitään..?! Kävin kuitenkin labroissa, jossa sitten oli kuulemma hyvä ja viikkoja vastaava hcg määrä. No, nyt sitten vain odotellaan maanantaita ja mitä siellä suunnitellaan.. Ei voi aika mennä enää hitaammin, eikä voi olla ahdistavampaa, kuin elää tässä epätietoisuudessa ja pelossa!! Tänään tuli taas pyyhkiessä kirkasta verta, muuten vain sellasta "tuhrua" :( Ainiin, ja ystäväni virtsatietulehdus tuli myös kylään! Tulehdus voi kuulemma myös herkistää vuotamaan. No, nyt lääkekuuri, niin joku vaiva helpottaa, nutta syyllisyys lääkkeiden syömisestä tulee sitten tilalle! Tässä nyt pieni vuodatus ahdistuksesta! Mutta hei, parempaa viikonloppua kaikille :)
 
maikki :) : kaikki peukut pystyssä että, teillä on kaikki hyvin ja hyvä että pääsit ultraan niin nopeasti ja toivoa on! Hyväpuoli tossa tulehduksessa (jos noin vois siis sanoa) on se että, se todella voi olla vuodon syy ja menee sen mukana ohi. Mulla sellaista oli ekassa raskaudessa, mut tosi tosi vähäistä eikä koskaan selvinnyt mistä "kohtaa" vuotoa tuli.

Ja tää päivien hitaus tosiaan on niin uskomatonta jos päivät olis aina näin pitkiä niin sillonhan sais aikaan vaikka ja mitä :)...tosin nyt vaan aloittaa ja pyörii ja aloittaa ja pyörii kun ajatukset on jossain ihan muualla :D
 
Kiitti Korppi peukuista, niitä tarvitaan nyt! :) Ajattelin samaa tosta vti:sta, et jos vaikka lääkkeet veis vuodonkin pois.. Muuta kivaa moisessa vaivassa ei sitten olekaan ;) Ilta on ollut vuodon suhteen ok, katotaan tilannetta taas huomenna! Olen lueskellut alkuraskauden vuodosta ja ei tässä auta kuin odotella mitä tuleman pitää, kun ei tiedä mistä vuoto johtuu.. :/ Ja todellakin tämän ajan voisi myös hyödyntää jotenkin muuten kuin sohvalla makaamalla! Mutta, kun ei osaa nyt keskittyä mihinkään, kun pitää juosta vessassa vahtimassa vuototilannetta ja pohtia, että kuin tässä käy :D ihan sekopäistä meininkiä! Mutta eikös se ole ihan luvallista olla vähän vauhkona? ;D
 
Tänään se on sitten lopullisesti iskenyt -mä TODELLA olen raskaana. Muutama päivä meni epätodellisuudessa, mutta nyt... Ja itkuthan siitä sitten seurasi, onnelliset sellaiset. Meidän pikku mönkijä. Kestän kyllä millaisen raskauden tahansa kunhan tää pieni pitää kii lujasti. emoticon

Ootteko te muut herkistyneet helposti?
 
Jenaya, Itse olen muutenkin aikas herkkä ihminen, ni voi kuule tätä tunteiden vuoristorataa... Eipä tarvinnu kattoa ku Vain elämää- ohjelmaa eilen ni johan tirahti. :D

Musta tuntuu et mä en oo oikee viel tajunnu olevani raskaana, päivät menee niin äkkiä ton 1-vuotiaan perässä juostessa, ettei oo oikeen ehtiny istuu alas ja miettii asiaa. Ehkä se sieltä kolahtaa ku mennään joulukuussa sinne varhaisultraan. :) Voi ku oliski jo joulukuu, kyllä odottavan aika on piiiiiiitkä!
 
Joku kyseli aistiiko kissat raskauden, kyllä ne aistii ihan samanlailla kuin koiratkin :) ilmeisesti tyttökissat aistii herkemmin, saattaa juoksussa alkaa kilpailemaan emännän kanssa :D
 
En tiedä noist aistimisista muuten, mut meidän kollikissa on ainaki ihan vauhko taas. Tuijottelee mua välil ihan hullunkiilto silmissä ja viihtyy vallan nykyään isännän kainalossa rapsutettavana....
 
Pelottaako / huolestuttaako muita?

Mua huolestuttaa varmaan 300 kertaa enemmän kuin kahden edellisen aikana. Varmaan siksi, että nyt kerkesin jo ensin vauvahaaveista luopua vuosiksi, ja sitten haaveilla salaa useamman kuukauden ennenkuin rohkenin keskustella puoliskon kanssa asiasta. Odotan pientä niin kovin! Koitan ajatella että siinä ainoassa tuulimunassa, joka mulla on ollut, oireita ei ollut menkkojen poisjäämistä lukuunottamatta -nyt on ihan selvät oireet. Kerrankin odotan maanantaita (ja ultra-ajan varaamista) kuin kuuta nousevaa. Sitä ennen sinkoon varmaan itteni maata kiertävälle radalle tän hermoilun kanssa. :/

Varmaan kaikki odotetaan viikkoa 12 melko malttamattomana...
 
Täällä kanssa herkistellään ihan mille tahansa, välillä purskahdan vaan itkun siitä silkasta onnesta, että olen raskaana. Ja välillä taas itken tätä kamalaa oloa ja mietin, että miksi piti taas itselleen aiheuttaa tällainen pahoinvointi.

Mä elän yhä sellaisella raskaana kunnes toisin todistetaan -fiiliksellä. Ylihuomenna on ultra ja jännittää niin pirusti että onko mahassa ketään. Oksentaminen on alkanut, mutta mähän oksensin myös tuulimunan kanssa, samoin keskeytyneen keskenmenon, joten siihen en voi luottaa. On vaan toivottava parasta.

Mä stressasin aikaisemmin kahvin juomista, että miten ihmeessä saan kahvin määrää vähennettyä. No, se menikin sitten itsestään, viikkoon en ole enää kahvia pystynyt juomaan. Nyt uskaltaa vähän litkiä pepsiäkin sitten (joka tuntuu auttavan pahoinvointiin). Muuten vältän pastöroimattomia juustoja ja raakaa kalaa ehdottomasti, muuten suhtaudun ruokarajoitteisiin kohtuus kaikessa -periaatteella. Ne on niin hauskoja, etenkin jos rupeaa tutkimaan että mitä muissa maissa suositellaan :). Tupakasta ei ongelmaa, siitä tavasta pääsin jo yli kymmenen vuotta sitten, viiniä voin ottaa lasin silloin tällöin, mutta tällä hetkellä ei kyllä tee mieli.

Maikki, toivottavasti kaikki on hyvin!
 

Hei!

Tervetuloa uusille plussanneille, meitä alkaa ollakin jo aika paljon!!

Täällä pahoinvointi on jo alkanut :-( Laskenu kyllä yleistä fiilistä aika paljon.. No jokainen päivä on vaan lähempänä maalia!

Ruokarajoituksista: itse noudatan niitä aika tarkasti, vaikka suomessa ruoka onkin aika tutkittua. En vain voisi antaa itselle anteeksi jos saisin jonkin böbön ruoasta. Alkoholia ei ole tullut otettua kuopuksen raskauden alettua eli 2vuotta kohta tipattomana..huh,huh :-D Ja tupakointi jäi myös edellisen raskauden alussa ja en aloittanu uudestaan eikä tarkoitus olisikaan enää aloittaa. Lopetus kävi  helposti koska silloin pahoinvointi oli myös runsasta.
 

 Mies hoitaa myös kissan jätökset jottei niistäkään pääse tarttumaan mitään.

Me ajateltiin kertoa vauvauutiset vasta nt- Ultran jälkeen. Siskoni  ja yksi ystävä tietää. Ja tuleville isoveljille kerrotaan myös samoihin aikoihin,isompi tosin saattaa jo aavistaa tästä aina vaan jatkuvasta mahataudista =D

Onko teillä kellään käytössä magneetti koruja? Lueskelin niistä oppaista et ei olisi haittaa raskaana oleville, mut kuitenki ei suositella aloittavan käyttöä raskauden alussa. Itselläni on sormus joka on ollut käytössä n.5kk:TA.

Jaksamisia meille kaikille <3

 
Nyt alko mietityttämään kun muistin että minähän otin hiivaan sen suun kautta otettavan kapselin sillon kun ilmeisesti oli viikkoja 3+4-3+6! Ja apteekissa sanoi että vaikutus kestää viikon eli 4+4-4+6! Ja en tiennyt olevani raskaana. Voi ei. Kerkesin jo lukea kaikkiaa kauhutarinoita mitä on voinu aiheuttaa vauvalle. Enkä neuvolantädiltäkään muistanu kysyä kun sille soitin viime viikolla. Argh. 
 
Varovasti ilmoittautuisin mukaan heinäkuisiin. Tänä aamuna varmistus-digitesti näytti raskaana 2-3. :) Se olikin vasta neljäs tekemäni testi, joten ehkä nyt uskon, että ainakin toistaiseksi ollaan raskaana. Yritän kahlata keskustelut läpi, että pääsen juttuihin mukaan, listaan taidan uskaltautua vasta vähän myöhemmin. LA on kuitenkin laskujeni mukaan 27.7. ja viikkoja siis vasta 4+2. Niin ja todellakin odotetaan viikkoa 12!
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top