Marraskuun ihmettelyt!

Toive3

Oman äänensä löytänyt
Olisiko ideaa jatkaa yleistä keskutelua aina kuluvan kuukauden alla? Olisi helpompi seurata viesti ketjuja kun eivät venyisi niin pitkiksi. Ja ultrat ja muut aina sitten omien aloitusten alla niin helpompi seurata ja verrata sitten omiin.

Mitäpä mieltä kanssa odottajat?
 
Käypi minulle:) Minä täällä odotan niin innolla että lunta jo tulisi, etelään luvattiin täksi päiväksi mutta eipä ole vielä näkynyt!!:D

Mitäs mieltä olette tästä: ajattelin kertoa isälleni raskaudesta tuon mun varhaisultran jälkeen, mikä on heti isänpäivän jälkeinen päivä. Mietin että jos ostaisin jonkin lahjan jossa lukee esim. "maailman paras ukki" tai jotain vastaavaa, ja liittäisin siihen ultrakuvan:D Kuitenkin olen silloin maanantaina vasta menossa vanhempien luo kun koko viikonloppu töitä. Tietenkin jos siellä on edes masukkia:) Meidän äiti on niin malttamaton ja haluaisi jutella isän kanssa tästä myös ja ajattelin päästää hänet tuskistaan! :D Jokin lahja kuitenkin pitäisi hommata ja ajattelin siis tällaista.
Mielipiteitä!:D
 
ninspe: Tuo ois varmasti ihana tapa kertoa. Jossakin ohjelmassa annettiin joululahjaksi isovanhemmille kehystetty ultrakuva. Aika hauska idea sekin. :) Saa nähdä kuinka pitkään itse malttaa olla omille vanhemmille kertomatta, kun tekis mieli kuuluttaa koko maailmalle. :)

Onko muilla muuten lemmikkejä?
 
Minäkään en tossa mun ekassa raskaudessa kertonut lainkaan vanhemmille, en edes keskenmenosta. Nyt oli jotenkin sellainen olo kun plussasin, että tarvitsen äidin tukea ja kerroin hänelle kaikesta tapahtuneesta. Miksi en siis kertoisi isällekkin kun äitikin tietää! On sitten joku kenen kanssa iloita, ja toivottavasti ei tarvitse surra. Kuitenkin he ovat tärkeitä elämässäni ja tarvitsen paljon heidän molempien tukeaan:)

Mulla oli koira, mutta hänet jouduttiin lopettamaan pari kuukautta sitten:( Eli 15 vuotiaaksi, mutta loppuajasta kahteen viikkoon ei enää syönyt mitään ja muutenkin liikkui tosi vaivalloisesti, oli sokeutunut ja kuuroutunut ja painoi vain 2,5 kiloa viimisellä lääkärireissullaan (normaali paino 4-5+ kg). Tä on kyllä niin syvältä ollut tä vuosi, mun perheessä koko ajan joku loukkaantunut, mummo nukkui pois, isoveli vammautui,+ kaikkea muuta ärsyttävää. Mutta, toivotaan että ensi vuosi menisi paremmissa merkeissä ja saisin käärön syliini!=) Anteeksi pieni avautuminen, on vaan niin ärsyyntynyt olo!:D
 
Heippa vaan täältäkin

Ajattelin ensimmäisen lapsen jälkeen, etten varmaan ole seuraavalla kerralla raskausuutisen kanssa niin malttamaton. Ekan kans pystyin pitämään tosi huonosti salaisuuden :) Omille vanhemmille kerroin heti, parhaalle ystävälle myös. Muutama viikko ja varhaisultra, niin jo tiesivät melkein kaikki. Eipä tämä varmaan oo helpompaa toisenkaan kohdalla. Haaveena olis, että saisin pidettyä tämän meidän omana tietona np-ultraan asti, mutta voipa olla, että toisin käy. Malttamaton luonne kun on. 

Hei kertokaapa viisaammat mulle, että miten tuon Lilypien saa päivitettyä tänne? Näköjään sain tuon vanhan uuteen uskoon, mutta kun tein toisenkin, niin en saa sitä tänne näkymään ja ne asetukset on mulle ihan hepreaa :D 
 
Pippinen Meillä on kaks kissaa lemmikkeinä :) Onko kellään muuten tietoo vaistooko kissat raskauden? Oon kuullu juttua, että koirat "haistaa" raskauden..Meidän nuorempi kissa oli iha seko just sillä viikolla kun plussasin..Koko ajan kulki perässä ku tonttu ja huuti minkä kerkes. Sit ku johonki jäi istumaan tai heittäyty sohvalle pitkälleen nii heti tuli viereen kyöhnäämään tai mahan päälle makaamaan. :)

Ninspe On varmaan paras isänpäivälahja! :)

Hipsunen Kopsaat sieltä Lilypien sivulta sen pseudohtml- koodin ja lisäät vaan sen siihen tickerikohtaan. Jos halluut useamman tickerin, nii erotat ne toisistaan enterillä. Eli siis molemmat tickerit omille riveilleen ja vaikka yks tyhjä rivi väliä.. :)
 
Pippinen - Meillä on koira, kaksivuotias. Ensimmäista lasta kun nyt odotetaan, on tuo koiruli ollut meidän "vauva" nää pari vuotta ja täytyy myöntää, että aika hemmoteltu kyllä on... Ja hieman haukkuisa, jos siis esim. rapusta kuuluu kovaa mölinää niin saattaa saada räksykohtauksen. Vähän jännittää, miten tulee menemään vauvan kanssa, kun  koira alkaa ymmärtämään että hän on todellakin "kastin alin", ja kun se nyt on tommonen pieni räksytin...

Mä olen itse kertonut vain kahdelle työkaverille ja yhdelle parhaimmista ystävistä. Vanhemmille tekisi hirveästi mieli jo kertoa, mutta koitan vähän aikaa nyt vielä odottaa. Tuntuu maailman vaikeimmalta asialta pitää suu kiinni, mun kun tekisi suurinpiirtein mieli alkaa tuntemattomia kadulla pysäyttelemään ja niille kailottamaan että vauva on tulossa :D

Ja Ninspe - ihan mieletön lahjaidea mun mielestä! :)
 
Ninspe: Ihan mahtava lahjaidea, tuleva ukki tykkää varmasti :)

Mä olen kertonut raskaudesta kolmelle kaverille, vanhemmille kerrotaan sitten np-ultran jälkeen. Tai varmaan odotellaan jouluun asti ja kerrotaan sitten joululahjana kaikille. Katsotaan miten malttaa olla paljastamatta tätä salaisuutta..
 
Ninspe: Loistava idea :)

Me ollaan kerrottu yhdelle ystäväpariskunnalle ja mun veljelle. Muille kerrotaan nt-ultran jälkeen.

Onko teillä yhtään fiilistä kumpi voisi olla tulossa? Jostain syystä mulla on poikaolo :) Vaikkakin todennäköisempää olisi tyttö, koska puuhastelimme maanantaina ja ovulaatio oli torstaina/perjantaina. Molemmat kyllä käy hyvin ja ovat yhtä tervetulleita :)

Oireita ei oikein ole vielä lainkaan. Tai no, toisaalta onkin. Kiukkuisuutta, väsymystä ja hirmuinen nälkä. Mutta toisaalta, en tiedä ovatko ne niin merkittäviä vielä, että voisi tulkita selviksi raskausoireiksi. Joten oireita odotellessa (ja toisaalta panikoidessa kun niitä ei ole kunnolla...) ;)
 
Kirjoittelin alunperin vähän toisella nimimerkillä raskaaksi 2011 ketjuihin, mutta jätin palstailun sitten kokonaan pois kun alkoi käydä yrittäminen niin rankaksi, mutta....

Tässä sitä nyt ollaan ja ihmetellään. Voiko olla tottakaan, siis minä 1 v 11 kk yrittämisen jälkeen plussasin pari päivää sitten, no muutaman kerran ja vielä eilenkin piti kerran varmistaa.  Eikä ne viivat ole siitä mihinkään kadonneet, vaikka äskenkin vielä tarkistin. (ja juu, tikut on mulla tallessa) emoticon

Olen jo vähän iäkkäämpi ensiodottaja 35 v ja mieheni vielä vähän vanhempi. 2 v. sovimme yrittää ennen lapsettomuustutkimuksiin hakeutumista ja vaikka tiukille aikataulun suhteen meni, niin luomuna tämä rakkauspakkaus on alulle laitettu. Jos kaikki menee suunnitellusti, niin jouluna ilmoitamme kumpaisenkin lähisuvulle paria poikkeusta lukuunottamatta, jotka jo ovat asian saaneet kuulla.

Meillä on reilu 3½-vuotias koira, jonka suhteen en usko, jotta ongelmia tulee. Vaikkakaan ihan vastasyntynyttä ei koskaan ole nähnytkään.

Pää on niin kovin pyörällä ja olo samaan aikaan pelokas ja onnellinen. emoticon
 
Onnittelut kaikille uusille mukaan hypänneille!

Onko teillä muilla samaa ongelmaa kuin mulla: ajatukset pyörii vauvassa KOKO AJAN?? Kauhean vaikea keskittyä töissä ja kotonakaan mihinkään. Tai no, noihin poikiin jaksan kyllä keskittyä, tuntuu että pitää halia niitä ihan koko ajan, joku super-rakkaudenpuuska päällä koko ajan. Hormoonit?!

Ihania ideoita teillä isovanhemmille kertomiseen! Me tosiaan ollaan jo ehditty kertoa, jotenkin on etenkin oman äidin kanssa tarve jakaa asiat heti. Samoin olen kertonut sellaisille ystäville, joille kertoisin myös keskenmenosta. Läheisistä nuo meidän pikkumiehet ovat ainoat, joille ei olla vielä kerrottu, kun heille taas ei ihan alkuraskauden keskenmenostakaan haluttaisi kertoa. Kahden viikon päästä kyllä kerrotaan, ekan ultran jälkeen. Mies etenkin haluaisi kertoa jo nyt, on sitä mieltä että pimitetään osalta meidän perhettä niin tosi tärkeää asiaa.

Huonovointisuus tuntuu lisääntyvän joka päivä. Etovin olo iskee yhä iltapäivästä ja pahenee iltaa kohti, mutta myös aamun työmatkat ovat ruvenneet tuntumaan pahalta (vaikka istun autossa ehkä vartin). Eilen oli pakko syöksyä töissä vessaan yökkimään, mutta luulen että se johtui huonosta aamupalasta, ilmeisesti mun pitää tankata aamulla kunnon aamiainen.
 
Onnea uusille plussanneille tännekin :)

Mariannu: Kyllä ajattelen vauvaa koko ajan ja suunnittelen tulevaisuutta. Pitäis vaan odotella rauhassa sinne ekaan ultraan, että edes varmistuu että vauva on tulossa :) mutta minkäs teet..

Maverick: Ihanaa, että teillä tärppäsi ennen hoitoihin menoa. Paljon tsemppiä odotukseen!
 
Mulla on päiviä, jolloin en muuta mietikkään kuin vauvaa ja tulevaisuutta, sitten taas voi mennä pari päivää ja unohdan koko asian! En ymmärrä. Eilen illalla en saanut nukuttua lainkaan kun mietin vain vauvaa ja ultraa. :D

höh, mulla on ongelma ton lahjan kanssa. En löydä sitten mistään mitään vaatetta, kahvikuppia tai jotain missä lukisi edes pappa, ukki tms. ei mistään! miten voi olla mahdollista kun isänpäiväkin lähettyvillä??:D netistä enää kerkiä tilaamaan. Kai sitten ostan jonkun kortin vaan:(
 
Ninspe, osta joku kiva valokuvakehys johon laitat ultrakuvan ja kirjaile siihen kehykseen itse kynillä tai askartelumaalilla "ukki" ;)

Mun marraskuun ihmettelyihini kuuluu isohko suuremontti joka nyt alkaa oleen lopuillaan - onneks. Oon nyt 5 kertaa käynyt hammaslääkärissä kolmen viikon sisällä, ja huomenna vielä kerran. Muistakaahan kaikki tulevat mammat hoidattaa suunne kuntoon ja käydä raskaudenkin aikana tarkistuttaan... Mutta joo, tänään oli hammaskiven poisto, ja JUKOLAUTA kun sattui! Yleensä kestän kipua ilman ongelmia, mutta nyt kylmä hiki vaan valui ja olin varma, että en vaan yksinkertaisesti selviä. Liekö sitten syynä raskauden ja samanaikaisen alkavan flunssan aiheuttama yliherkkyys, en tiedä, mutta kammottaa palata sinne samalla asialla huomenna :( Ei voi olla tommonen kipu ja tuskailu terveellistä maha-asukillekaan...
 
Meilläkin meinataan odottaa jouluun ennekuin kerrotaan raskaudesta eteenpäin. Mun ja lapsen isän perheet tietää kyllä, mutta kavereille ym sukulaisille kerrotaan vasta NT-ultran jälkeen. Ei kyllä millään malttais pimittää, mutta pakko yrittää ;)

Tää tosiaan on mun eka raskaus ja kaikki jännittää, pelottaa ja ilostuttaa kovasti! Iän ja tilanteen puolesta vähän jännittää ihmisten reaktiot, 19-vuotias ensimmäisen vuoden 2. asteen opiskelija kun olen. Abortti ei kuitenkaan ole missään vaiheessa ollut vaihtoehto ja lapsi on todella tervetullut, ajattelivat ihmiset sitten mitä tahansa.

Muutama päivä sitten koulussa ihmiset juttelivat siitä, kuinka noloa olisi olla koulussa raskaana jnejne, kun aulan televisiosta tuli joku teen mom -tyylinen ohjelma. Minä siinä sitten huulta purren yritin olla ihan hiljaa, hahah :D

Hyvä kuitenkin kun on näitä foorumeita, niin ei tarvi kaikkee patoa itteensä, vaan pääsee juttelemaan muitten tulevien äitien kanssa näin anonyymisti. Mietityttää se vain, että sittenkun maha kasvaa ja synnytys lähenee, tai sitten kun napero on jo maailmassa, että löytääköhän sitä samanhenkisiä mammakavereita itselleen, nyt kun ikätovereilla ei vielä lapsia ole..

Hyvä muuten tietää toi hammaslääkäriasia puuduttamisesta! Oon ite ollut tietoinen vaan siitä, että röntgeniin mennessä täytyy ilmoittaa, mutta puudutusaineen haitallisuudesta en ollutkaan vielä tietoinen :)
 
Voi apua!
En nyt ihan tiedä olenko oikean aiheen alla kirjoittamassa, mutta koitetaan:) Testasin tänään apteekin omalla haaleaakin haaleamman plussan! Itse en siihen oikein uskonut, mutta mies sanoi, että kyllähän siinä viivaa näkyy. Aiemmat negatiiviset mitä olen joskus testannut, on olleet kyllä ihan selkeitä, eikä ole ollut mitään kysymystäkään, että viivaa olisi voinut kuvitella niihin. Kuukautiset on mulla nyt 4 päivää myöhässä siitä, milloin niiden ihan viimeistään olisi pitänyt alkaa. En oikein osaa ajatella asiasta vielä mitään! Täytyy varmistaa uudella testillä parin päivän päästä.

Laskettuaika käsitykseni mukaan tulisi tuonne heinäkuun puolivälin tienoille:)
Nyt vain huolettaa, koska en uskonut raskautuvani vielä pitkään aikaan. Tämä tosiaan on ensimmäinen yrityskierto! Syön siis estolääkitys-antibioottia, jota ei saisi raskauden alkuvaiheessa syödä. Täytyy tänään vielä soittaa lääkäriltä uutta reseptiä. Aamulla hain apteekista uusia vitamiineja, jotka sisältävät foolihappoa, jonka puutostila on kai lääkkeen vakavin haitta. Toivottavasti mitään peruuttamatonta ei vielä ole tapahtunut, jos raskaus tosiaan on nyt tosiasia. Eilen vasta luin näistä keskusteluista tuosta foolihaposta ja hämmästyin, että on tälläisiä asioita, mistä ei tosiaan ole ollut aavistustakaan! 

Infoan sitten myöhemmin, että mihin suuntaan nuo testiviivat tästä muuttuu:) Ja jos olen väärällä alueella, niin ohjatkaahan oikeaan!

Terveisin, -ihan uusi tällä palstalla- 
 
Marbel, eiköhän tänne voi kirjoitella mihin vain!=) Tervetuloa tänne heinävauvoihin ja paljon onnea plussasta! Toivottavasti viiva vahvenee vielä, mutta vaikka se haalea onkin niin kyllä se plussa silloin on!!:D Kysyhän lääkäriltä että kun olet saanut testiin positiivisen tuloksen, että olisiko jotain muuta samaa lääkettä mitä voisi käyttää. Kyllä ne ohjaa sitten kunhan vaan mainitset plussasta! Vielä olet ihan alussa raskaudessa, joten mitään ei välttämättä ole päässyt tapahtumaan mutta tärkeää on muuttaa heti toimintatavat:) Itse olin myös ihan pihalla noista foolihapoista sun muista, kaikki tuli ihan puskista.

Kukkurukuu, täällä myös yksi 20 vuotias ensiodottaja:) Mua kans vähäsen jännittää mitä sukulaiset ja muut sanoo kun kuulevat raskaudesta. No, pääasia että omat vanhemmat ja minä ja avokki ollaan onnellisin mielin:) Mielestäni olen täysin valmis saamaan lapsen! Ja mieluummin nuorena:)
 
Ninspe, kiva kuulla, että täällä on muitakin nuoria odottajia! Pääasia tottakai, että itse on onnellinen ja valmis, mutta kyllähän muitten reaktiot jänskättää :)
 
Huh, täällä myös yksi varovaisesti mukaan ilmottautuva. Hauska etten ole ainoa jolla on vaikeuksia uskoa että on raskaana emoticon

Itsellä toinen tulossa ja vaikka ensimmäiset oireet(kiinnityskivut, rintojen arkus, palelu) oli tutut ja selkeet niin vieläkään, edes kahden todella selkeän testin jälkeen ei meinaa päähän mahtua tämä asia, varsinkin kun tärppäsi ekasta kierrosta. Ei sitä meinaa uskoa todeksi että niin helpolla pääsis... Oon  vielä sen verran pessimisti että koitan olla iloitsematta liikoja kun näin alussa ollaan mutta yleiset fiilikset on kyllä mainiot! Tarrasukkia kaikille vaan matkaan!

 

Moi, kiva että täällä väki lisääntyy! Onnittelut kaikille uusille tuleville äideille<3

Eilen aamulla tehty varmistus digitesti näytti viikot 2-3,eli ihan hyvin nousee pitoisuudet <3

Tästä rohkaistuneena aloin täyttämään moikka masutyyppi kalenteria. Onko teillä muilla käytössä jotain kalenteria joka jäis sitten raskausajasta jäisi muistoksi?

Täällä myös mietitään vauvaa ihan kokoajan!!! Mietin sitä kyllä jo ennenraskauttakin mutta nyt se on jo todellista niin jo valmiiksi ajatellut asiat on nyt saanu huimasti jatkoa. Ja kun tämä on minun viimeinen raskaus niin sitä  haluaa tehdä siitä "täydellistä" eli siis toteuttaa niitä asioita jotka aiemmissa jäi tekemättä.

Ja nuorille odottajille: Turha miettiä mitä toiset ajattelee, itsehän sitä parhaiten tietää. Ja minusta 20 alkaa olla jo ihan hyvä ikä lisääntyä :-D Itse olin 21 saadessani esikoisen ja ihan harkittu ja yrittämällä tehty lapsi. Kyllä sitä välillä tunti itsensä ulkopuoliseksi äiti/lapsikerhoissa, mutta rupesin vaan menemään mukaan keskusteluihin.

Ja pahoittelut kirjoitusvirheistä...yritän olla aktiivisempi palstailija ja se tarkoittaa puhelimen käyttöä kun ei koneelle tule mentyä. Luen kyllä jokapäivä.

 
Takaisin
Top