Marraskuu

Jee täällä edelleen kaikki hyvin. Synntystapa-arviointi takana ja kaikki näytti vallan hyvältä sen suhteen, että normisynnytys onnistuu
Vauva oli aika pieni ja hyvin kuulemma mahtuupi tulemaan, vauvalla kaikki hyvin ja mullakaan ei ole vielä mitään kipuiluja ollu.

Nyt vain siis tuskaisaa odottelua! Huh. Ei voi tietää syntyykö se viikon päästä vai 5 viikon päästä, hullua.
 
Olen ollut viikon äippälomalla ja sinä aikana saanut supistelut kivasti kuriin. Aloitin loman viikon varhennettuna, kun nuo synnytyksetkin ovat tupanneet tulla kolme viikoa varhennettuna... Mulla oli jo valtaisia puristuksia, jotka valvotti öisin ja tuli ikävän säännöllisesti. Nyt kaikki kunnossa. Myös raskausmyrkytystä on ehditty epäillä, mutta onneksi kaikki oireet olivat vain jotain muuta. Närästykseen syön lääkkeitä iltaisin ennen nukkumaan menoa ja pukamiin jouduin hakemaan voidetta apteekista, jotta edes vähän saisi helpotettua tätä loppuodotusta. Täytyy sanoa, että luonto hoitaa hienosti synnytyspelon pois - vaikka kuinka pelottaa, niin tällä hetkellä odotan synnytystä malttamattomana, koska se saa elon tuntumaan taas normaalilta. En jaksa enää tätä jatkuvaa särkyä ja kolotusta joka paikassa.

Olen ehtinyt pestä kaiken mahdollisen ja mahdottoman ja laukku on pakattuna niin valmiiksi kuin voi. Hammasharja puuttuu. Valkovuotoni on muuttunut taas aivan nestemäiseksi, kuten edellisessäkin raskaudessa ihan lopussa ja se on ollut todella runsasta tämän viikon ajan, joten ei tässä varmaan enää kauaa mene. Mä olen valmis lähtemään synnärille vaikka heti! Tervetuloa poju!
 
Meillä tänään 37+5 ja  voisin kyllä sanoa et ollu todella helppo raskaus..(kop kop vaan :D) Oloni puolesta voisin olla vielä melkeimpä töissä. Mulla ei ole ollut missään vaiheessa mitään klassisia raskausoireita, pahoinvointeja tms. Nyt viimesten viikkojen aikana alkanu tulla vähän ennakoivia supistuksia, mutta nekin on suurilta osin täysin kivuttomia, neuvolassakaan alkuviikosta en edes huomannut että supisti ennenkun terkkari paino mahasa ja tuntu painetta :D Mutta mitään muitakaan alaselän kipuja tms ei ole ollut lainkaan. Loppuraskauden lääkärin tarkastuksessa arvioi että ei olisi ennen laskettua aikaa syntymässä, kun ei ole minkäälaista kypsymistä tapahtunut, että nyt vaan odotellaan koska se päättää sieltä tulla :) Mulla ei ole ollut minkäänlaista synnytystapa arviointia, eikö sitä välttämättä ole jos kaikki menee näinkin hyvin ? Neuvolassa vaan sanottiin, että jos en ensi viikolla ilmaannu niin sitten tietää että olen lähteny synnyttämään.. En olekkaan siellä muistanut kysyä tuosta arvioinnista. Nyt alkanut vissiin tuo synnytys vähän jännitämään, kun oli vielä tossa noin kuukausi sitten tosi malttamaton, et vois kyllä jo syntyä, mutta nyt alkanu ajattelemaan et ei sillä  olekkaan niin kiire :D
 
No meillä olis jännitys korkeimmillaan kun huomenna meidän masukki syntyy sektiolla. Lapsiveden määrä oli niin vähäinen, eikä oikein ollut kasvanut enään kunnolla ja lantio tosiaan liian ahdas perätilasynnytykseen, kun se on vielä väärinpäinkin kääntöyrityksistä huolimatta.
No onneksi varsinaista hätää meillä ei ole ja kaikki on valmiina vauvan tuloa varten mutta kyllähän se jännittää... :)
 
miulla nyt vähän jännät paikat ku meinas rv 33+6 käynnistyy synnytys yöllä ja jouduin sitte sunnuntaiaamuna sairaalaan ja nyt oon sit tässä kolmatta pv makoillu täällä osastolla, vessassa ja suihkussa saan käydä, mut vuodelepoon on mut muuten määrätty. oli ne lauantaiyön supistukset "vähän" tehny tuhojaan, kanavaa kuulemma vaan n. 1 cm jäljellä ku viimeks ku lääkäri tarkasi nii oli jotain 3.5 cm pari-kolme viikkoo sitten ja se on siirtyny siihen "keskiviivaan" eli ei oo enää takana vai mitä ne nyt puhu ja kohdunsuu pehmentynyt. eli täällä nyt sit ainaki vklp yli joudun makaamaan, ehkä jopa toisenki vklp yli jos ne meinaa pitää rv 36 asti täällä ennenku päästää kotiin. oon saanu kaks kertaa kortisonipistokset kypsyttämään vauvan keuhkoja ja kolme kertaa yhtä lääkettä mikä laannuttaa supistuksia. toivon TODELLA hartaasti että tää vaavi vielä jaksais pari viikkoa vähintään masussa pysyä, kun oli sunnuntain ultrassa vielä niin pikkunen, painoarvio vähä alle 2 kg.
 
Voi kuinka kurjaa, kun vielä näin loppumetreillä jouduit vuodelepoon :/ Mutta onneksi sulla on jo niin hyvin viikkoja ettei vauvalla varmasti sen kummempa hätää olis vaikka nyt pian syntyiskin. Toivotaan että tosiaan sen pari viikkoa kuitenkin vielä pysyis mahassa :) Tsemppiä makoiluun! Tuliko sulla oikein kunnolla kipeitä supistuksia silloin yöllä?
 
Pidetään peukkuja, että vauva pysyisi vielä masussa kasvamassa ja voimistumassa!
Minun vauva sai tänään tittelin Täysiaikainen
Kokoarvio oli kuitenkin viikko sitten vain 2,3kg eli hyvä olisi vaavin pysyä vielä pari viikkoa yksiössään. Onneksi mikään ei siihen viittaakkaan, että ulos olis päästävä vielä.
Olen kuitenkin pakkaillut laukkuja, koska eihän sitä koskaan tiedä koska se vauva päättää syntyä.
Mietinkin tuossa, että on se ihme homma kun teknologia ja lääketiede kehittyy huimasti koko ajan, mutta siltikään ei ole mitään keinoja selvittää koska synnytys käynnistyy.
 
Juu, onhan tää kurjaa, kun olis vielä kuitenkin kaikenlaisia hankintoja tekemättä ja sit ei varmastikaan saa hirveesti rempoilla edes takasin ku täältä sairaalasta pääsee kotiin. Tilanne on ollut nyt aika rauhallinen, äsken just ultrasivat ja lääkäri jo vähän puheli, että jos ei ihmeitä tule, niin huomenna vois jo päästä kotiin päin lepäilemään ja sit katottais jatkokontrolleja. Tosin ultran jälkeen on tuntunu taas että maha vähän kovottelis, mutta en tiiä johtuneeko siitä kun sillä ultra-anturilla piti vähän tota vatsaa tietty painaa että ärtykö se siitä, mut toivottavasti menis ohitse.

Mulla sillon viikonloppuna ku supistukset alko, niin se tuntu enemmänki semmosena kovana selkäkipuna. Mahassa tuntu kyllä kiristystä, mutta se ei ollu semmosta mitä kuvittelin että se supistuskipu olis. Mulla kyllä oli ne supistukset aika kovia, kun sairaalassa kun ne otti käyrää, niin se supistuskäyrä hyppi siellä 80-100 (ku normaalisti ilman supistuksia se on jotain 0-10) paikkeilla, mut se tosiaan tuntu vaan sellasena kiristyksenä, ja selkä oli sitten enemmänki kipeä.

Mut levätkää ihmeessä jos tuntuu siltä! Mie saatoin vähän liikaa puuhailla kotona vaikka ei mua mihinkään täyslepoon ollut määrättykään, vaikka sairaslomalla olin verenpaineiden takia. Ne kyllä laski aika hyvin ja se ehkä sitten hämäs sitä, että voi tehdä enemmän. Ois vaan pitäny lepäillä enemmän! Saa nähä miten isoksi tuo pikkuinen ehtii sit edes kasvaa, kun tänään ultrassa painoarvio oli 2060 g. Eli vielähän tuo sais sen puol kiloa ainakin kasvaa, mutta onneks tosiaan viikkoja on kuitenkin sen verran, että 98% mahdollisuus on pikkuisella selvitä jos nyt maailmaan päättää putkahtaa! Ja ku kuitenkin sain aikaisemmin ne kortisonipistokset niitä vaavin keuhkoja kypsyttämään.
 
Tseppiä vuodelepoon. Toivotaan, et vauva malttais vielä hetken kasvaa :)
 Ite oon ollu nyt puoltoist viikkoa levossa, tosin kotona. Kotona varmasti kivempi makoilla kuin sairaalassa, joten toivotaan, että pääset pian kotia lepäämään.
Kotona vaan meinaa helposti ruveta puuhailemaan jotain pientä heti kun supistelut helpottaa ja se taas kostautuu... mulla tilanne ei tietty oo edenny noin pitkälle, joten sekin varmasti vaikuttaa asiaan.
Kotiin vaan hyvää luettavaa, dvd-boxeja ym mieluista tekemistä. Ja mua ainakin kavereiden kyläilyt on kummasti piristänyt :)
 
Kiitos kiitos! Tänään jo pääsinkin kotiin, viime yö tosin meni supisteluja kuunnellessa ja selkä jomotteli. Sain Nifanginin ja myöhemmin yöllä jonkun pistoksen supisteluja rauhoittamaan ja se sit auttokin aika hyvin. Tosin se pistos sitten aiheutti sydämentykytyksiä ja kauhean päänsäryn, joten en nukkunut kyllä varmaan paria tuntia yhteensä. Mut nyt oon siis onneks kotona ja yritän ottaa tosi rauhallisesti. Vielä tähän mennessä se on onnistunut, mies teki ruuan ja tiskasi, ite oon lähinnä lepäilly sohvalla ja nukkunukin välillä, niskat vaan on TOSI jumissa ku on jo valmiiks sen 5 päivää makaillu vaan huonossa asennossa. 

Ärsyttää kyllä, kun kotona toki ois kaikenlaista pikku tekemistä ja puhdetyötä mitä pitäis tehä ennen vauvan syntymää ja nyt tää maha on aika herkkä ja liikkuminenkin pitää hoitaa etanavauhdilla. Tekis mieli kaikkea puuhailla, mutta en oikein uskalla eikä maha ja selkä oikein anna periksi, heti muistuttelee jomottelulla jos liian nopeesti liikkuu. Tänään lääkäri tutki taas ennen sairaalasta lähtöä kohdunsuun tilanteen ja kanava oli kuulemma läpeensä sormelle auki, mutta kanavaa oli kuitenkin pari cm jäljellä. Näköjään vähän joka lääkärillä eri mittaustulokset, yks sano että sormelle auki ja kanava lyhentynyt, toinen, että kiinni ja sentti jäljellä ja nyt se kanava onkin auki sormelle ja parisenttinen. Mut voihan se olla, että se on pienesti auennut esim. viime yön supistelujen johdosta. Nyt ku jaksais tuonne vk 36 vaavi kasvaa mahassa, niin lääkäri sano, että sitte saa jo enemmän liikkua eikä niin haittais jos syntyiskin jo. 
 
Takaisin
Top