MARRASKUU <3

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja melela
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Ihanaa, marraskuu saapui vihdoin!

Melelalle onnittelut kunniakkaista 40 viikosta, hienosti oot selvinnyt nämä 9kk! Ja muutkin, joilla on la tänään, luomuleenalla ainakin[:)]

Ja todella paljon onnea rechakalle aivan ihanista uutisista, täälläkin vollotetaan aivan solkenaan!![:D]  On sulla vaan ihana mies[:)] Mistä tuolle omalle ukolle kaivaisi samanlaisen romantiikan kipinän..?![;)]

Mulla tosiaan leikattiin se väliliha kysymättä, mutta en sitä kyllä tuntenut. Synnytykseen jälkeen kätilö vaan kertoi, että parsii mua hiukka kasaan kun piti leikata vähän tota välilihaa etten ois revennyt. Ja jälkikäteenkään en osannut olla vihainen, koska tiesin että eivät leikkaa sitä ilman oikeata tarvetta. Ja ihan yhtä hyvä siitä tuli korjauksen jälkeenkin[:D] Tietty en toivo sitä leikkausta, mutten kyllä pelkääkään jos tarve on, koska se kipu hukkuu sinne muun kivun alle. Siis yritän sanoa, ettei sitä kannata jännittää sen kummemmin[:)]
 
Hei. Kiitos kaikille mielettömästi onnitteluista! Itkuhan täälläkin on tullut, kun oon lukenut onnittelujanne.
Totta kai meillekin tulee ja on tullut aikamme , jolloin ei oo niin kauhean romanttista tämä yhteiselo, mutta nyt on hieno hetki.
Mies haluaa naimisiin mun kanssa joskus ja oon tosi iloinen, että saan sitoutua just häneen.
Me eletään päivä kerrallaan ja uskotaan siihen mitä tehdään. Kun tekee päätöksiä, niiden takana täytyy seistä. Mulla on hyvä fiilis, koska tiedän, että mies ajattelee samoin.

Nyt vaan sitä vaavia odottelemaan. Huomenna haetaan sormukset:).
Ootan täällä myös teidän vauvojen syntymää! :) Luo kauheasti toivoa, kun kuulee miten teilläkin alkaa hiljalleen LA:t ja synnytykset lähestyä. :)
 
HYVÄÄ MARRASKUUTA KAIKILLE MARRASMAMMOILLE!  yritetään malttaa oottaa nyyttejämme <3 (hyvähän se on sanoa ku ei itekkää malta oottaa [;)])
 
paljon onnea rechakalle!! [:)] itku tuli täälläki [:(][:)]
 
huomenna olis sitte Se Päivä [:)] ja aamulla neuvolaan.. tylsää ootella ku ei tapahu mitää [>:] tänää huomasin ala mahassa pienen pieniä haaleita arpia [:D] pyllyssä ja jenkkakahvoissa niitä jo onki muutama. mutta nyt on massussaki [:)] en tiiä miksi oon niistäki näin ilonen...?
vaan ärsyttää ku supistelee mutta ei tunnu oikeestaan missään.. välillä jotaki menkkamaista poltetta.. mutta ei muuta [>:] murmur!!
 
 
Jos synnytyksen jälkeistä mökkihöperöitymistä pelkää, niin tämä voi vähän piristää: http://www.iltalehti.fi/raskausjalapset/2010102212567307_rb.shtml [:)] Heti tuli fiksumpi olo[:D]
 
Voi vitsi.. kohta täällä on kasa aivan älyttömän fiksuja nais immeisiä! [:)]

Ihanaa kun useimmilla on lasketut ajat jo ihan käsillä! ..mä tavallaan toivon ja tavallaan pelkään, että tää kuitenkin tulee ennen laskettua aikaa, vaikka yhdessä vaiheessa olin niin varma että yli mennään paukkuen! Menkkajomotukset on öisin vaivannu täälläkin ja liitoskivut on hurjat - keho valmistautunee koitokseen, APUVA! En mä ehdi vielä pariin viikkoon synnyttään.. olis vielä kauheesti muuta puuhaa [:D]
 
Rechakalle ja ukkokullalleen onnittelut täältäkin! [:)]

Tälle marrasmasulle ei kyyneleitä noussut pintaan mutta pistetähän se sen piikkihin etten aiemmin raskauttakaan oikeen kyennyt tunteitani ilmaisemaan itkun muodos kuin aniharvoin -ikävä kyllä... [8|] Mut on sen suhteen kuitenkin raskauden aikana jotain edistystä näkynyt kun nyt ne silmäluomet oikiasti on kostunut suht iisistikin ja useasti! [:D] 

Äh... Tuntuu ahdistavalta ja ottaa päähänkin kun kaikki hokee haluavansa vauvamasunsa veks kun taas itse tekisi oikeastaan kaikkkensa, että saisi nauttia siitä vaikka vielä ne seuraavatkin 9kk huolimatta siitä, että olo on suht paska ollut jo viikkoja ja kuukausia fyysisesti likimmäs sen 24/7. Älkääkä välittäkö/ymmärtäkö väärin/ottako itteenne tästä mun kommentistani sillä tää on vaan mun näkökulma ja toisaalta ymmärrän kyllä erittäin hyvin miksi sitä h-hetkeä ei maltettaisi enää odotella -itsellä vain on tilanne toinen johtuen siitä, että ensimmäistä kertaa likimmäs 10 vuoteen (tai voisinko sanoa, että ikinä...) mä oon alkanut hyväksymään itseäni ulkonäöllisesti, tuntenut itseni jopa kauniiksikin/seksikkääksi/haluttavaksikin ja se on kokonaan vauvamasun ansiota ja siksi pelkäänkin, että kun sitä ei enää ole niin homma alkaa luisumaan taas käsistä...
 
Ps. Miten te reagoitte mahan taputtajiin? Itsestä tuntuu enemmän kuin hyvälle kun oma ukkokulta tunnustelee ja äiteenikin annan mieluusti koskea mutta muut, kuten vaikkapa appiukko ja anoppi ja miehen mamma, niin se kosketus todella häiritsee ja ahistaa suunnattomasti enkä todellakaan haluaisi, että mahaani muut koskisivatkaan miehen ja äiteen lisäksi. Miten sen vois hienovaraisesti ilmaista miehen vanhemmille? [8|]
 
Juu, musta kans tuntuu epämukavalta toi mahan taputtelu. Mies kun koskee se tuntuu tosi hyvältä [:)] Äitini oon antanut välillä taputella, kun on niin onnissaan vauvasta, mutta esim. työkaverin taputus melkein säpsäyttää.
 
Ensinnäkin Rechakalle paaaajon onnitteluja kihlauksen johdosta!! Mun on pakko kertoa tähän meidän sormushankinnasta (vihkisormus). Kun mentiin kihloihin, sain aivan ihanan timattisormuksen mieheltä (valkokultaisen yhdellä kivellä). Se ehti olla mun sormessa ehkä noin 3kk kun hukkasin sen [:(]. En kehdannut miehelle sitä paljastaa vaan ostin salaa samanlaisen itse. Meni varmasti vuosi, ja se kadonnut sormus jostain vain löytyi! Omistin siis kaksi samanlaista sormusta. Silloin paljastin miehelle tämän asian. No sitten kun päätettiin mennä naimisiin sain idean. Mun paras kaveri omistaa kultasepänliikkeen ja hänen kanssaan sitten suunnittelimme näistä kahdesta sormuksesta uuden sormuksen. Eli nyt mun vihkisormus on leveä, kahdesta kihlasormuksesta tehty, missä on myös ne kaksi kiveä muistona kihlauksesta ja yksi uusi kivi merkiksi avioliitosta. Nyt samaisesta sormuksesta olisi tarkoitus vielä muutoksen kautta saada (kahdella uudella kivellä) muisto myös meidän kahdesta lapsesta[:D].
 
Mulla oli eilen neuvola ja iloisia uutisia! Vauva on pysynyt raivotarjonnassa!! Kääntö on siis melkovarmasti nyt onnistunut eikä enää käänny poikittain. Olin kyllä tooooooosi onnellinen. Mulla on ollut nyt kolmena aamuna pahaolo ja maha sekaisin. Saa nähdä onko synnytys lähellä. Eilen tein vielä viimeisiä hankintoja vauvalle: kypärämyssy, nenätippoja (suolavesitippoja), rintakumit, septidiä. Esikoiselle ostin jouluvalot sen huoneeseen ja joulukalenterin, mihin saa laittaa itse kaikkea yllätystä. Tuli ravattua ostoksilla kolme tuntia mutta ylläripylläri, paikat eivät kyllä kipeytyneet yhtään!
 
Huomenna vielä ultraan varmistamaan tuo raivotarjonta synnärille. Tänään mies hakee vauvan sängyn ja torstaina mun äiti tulee tosiaan meille suursiivoa mun kanssa tekemään. Laitetaan sitten yhdessä vauvan sängyt ym valmiiksi. Katselin myös tuolla ostosreissulla noita nimiäiskutsukortteja. Meinas kyllä tulla tippa linssiin. Onkos teillä kaikilla jo nimi tiedossa?
 
Mitä tulee noihin mahan taputtelijoihin niin musta on ihanaa kun mun paras kaveri haluaa aina sitä silitellä ja mies tietenki. Mutta muiden kosketus kyllä ärsyttää!! EN tajua miten ventovieraat ihmiset tulee kysymättä koskemaan siihen.
 
Hyvää huomenta, arvon naiset![:)]

Nyt on aamujumpatkin sitten tälle päivälle hoidettu alta pois, petasin sänkyä ja koska oon erittäin kankea/ taipumaton nakkasin sen päiväpeiton lattialle jalkoihin odottamaan että saan peitot suoristettua. Noh, minähän taitavana tyttönä kompastuin imetystyynyyn, jonka alla oli liukaspintainen päiväpeitto, joten vetäisin siinä sitten lähestulkoon spagaatit (johon en muuten normaalisti taivu lähellekään) ja nyt varmaan venähti joku kunnolla tuolla nivusissa, melkonen krunts ainakin kuului[:D] Koomista toki oli se, että kun olin saanut kompuroitua itteni ylös ja todennut henkilövanhingot minimaalisiksi, niin ensimmäisenä mietti että no höh, ois nyt edes veet voinut samalla vaivalla mennä[:D]

Elizabeth, ymmärrän kyllä tuon sun ajatusmallin. Mutta toivotaan kuitenkin, että se ei ole niinkään kirjaimellisesti se vauvamaha, joka sun olon on saanut kohentumaan, vaan pikimminkin se mitä se masu edustaa. Jospa se hyvä olo jatkuisi sen masun ulkoistamisenkin jälkeen[:)] On kuitenkin mahtavaa, että pystyt nauttimaan olostasi ihan raskauden loppuun saakka, monelle se on jo kovin hankalaa [:)] Voisiko olla että sun appivanhempasi eivät niinkään ajattele taputtavansa sun vatsaasi, vaan ennemminkin tunnustelevansa tulevaa lastenlastansa, joten he eivät todennäköisesti edes ajattele loukkaavansa sua niin tehdessään. Joskus ihmisten on oikeasti vaikea nähdä se äiti siellä mahan takana ja tajuta, että niin kauan kuin se vauva on siellä mahassa, se on toisen ihmisen yksityisaluetta Mitäs jos taputat heidän mahaansa takaisin?

Mua ei läheisten ihmisten masutaputtelut haittaa, eli perheen, ystävien ja työkavereiden. Ehkä siksikin, että itse tykkään myös taputella läheisten ihmisten vauvamasuja. En kuitenkaan menisi taputtamaan kysymättä kenenkään läheisenkään mahaa. Muutama liki tuntematon on kyllä työn merkeissä taputellut, ja silloin sai purra hammasta ettei olisi ärähtänyt että näpit irti! Itse olen todennut parhaaksi, etten reagoi edes epämiellyttäviin taputteluihin mitenkään.


Miimillä on ihanan persoonallisen kuuloinen tuo sormus, ei tule varmasti toista täysin samanlaista vastaan. Ja tunnearvoahan sillä on varmasti roimasti [:)]

Jaa-a, olipa siinä sepustusta kerrakseen. Nyt täytynee käydä meikkipussin ja harjan kimppuun, odottelen tässä äitiä käymään. Ajateltiin käydä yhdessä vähän kaupungillakin tässä samalla, jospa pieni jaloittelu saisi aikaan jotain[:)] Mukavaa päivää kaikille!
 
Aika käy todella vähiin :) tätä kuuta on odotettu <3 <3 <3

PEUKALOINEN itse olen synnyttänyt esikoisen n 9v sitten KYS:ssa. Huomasin sillon todella, että on nimittäin nihkeää saada vauva välillä hoitajien tykö hoitoon. Olin sillon siellä 3-4vrk ja valvoin kaiket yöt itkevän vauvan kanssa, sain jopa valituksia siitä kun vauvani herätti muut vauvat!!!!! Ihan kuin minä olisin taitanut asialle jotain parikymppisenä esikoislapsen äitinä, kun muutenkin ajatukset silloin heitteli aikalailla vasta synnyttäneenä. Olin NIIN väsynyt kun pääsin sieltä kotiin. Nyt taas kaveri vasta pari kk sitten sai sieltä ihan toisenlaisen kokemuksen =) Toivotaan että meillä lykästää ja sattuu hyvä tiimi sairaala-ajaks ;)
 
ALKUPERÄINEN: rechaka

1.11.2010
Viime yönä minut sitten yllätettiin.
Minua sitte kosittiin! :)


Voi vittu mä vihaan näitä hormoneja! Ulinahan se alko heti ku luki stoorin. Onnea :)
 
Ihana rechaka! Onnea!

Täällä hyviä ja huonoja uutisia..

Ensin hyvät: Poitsu painaa lähes 3kg ja heräilee nykyään melkeen joka syötölle itse. Öisin saan hyvässä lykyssä nukkua jopa 5h putkeen, päivällä tankataan sitten useammin. Jonkun verran tuo huutaa, mutta huuto loppuu aina siihen kun saa ruokaa, joten turhasta ei vieläkään kitistä. Koko ajan odottelen että millon se ns kamala vauva-arki alkaa, kun hän on itse ihanuus vielä 7 viikonkin jälkeen. Ristiäisetkin rupee olemaan kasassa, kummit on kysytty jne. Nimi vaan puuttuu..

Ja sitten huonot: Mun isä ei pääse ristiäisiin [:(][:o] Hän sai viime yönä aivoveritulpan [&o] ja on nyt TYKSissä...
 
Nobody ikävä juttu tuo sun isän asia, tää elo on niin arvaamatonta joskus...hän on kuitenkin saanut tutustua sun ihanaan vauvaan jo, eikö totta, ja iloitsette siitä varmasti molemmat[:)]Toivotan isälles paranemista ja sulle jaksamista!

Joo dreamer, vi hoppas!

Miehen taputtelut ja höpöttelyt masulle on kyllä parasta mitä voi olla! Oikeestaan miehen lisäksi vaan mun äiti on tullut spontaanisti iholle ja sen hänelle sallinkin. Muuten kyllä esim. kaverit kysyy ensin luvan, ja vieraiden lähentelyjä en ole edes kokenu - onneksi! Kummitytöt on ihania kun ne tulee varovasti kysymään, että liikkuuko vauva ja saako sitä tunnustella[:)]

Elizabeth, mitäs jos sanoisit suoraan asianosaisille, että koskettelu tuntuu tunkeilulta ja että voisivatko pyytää luvan saada koskettaa? Jos joku ottaa nokkiinsa niin silloin todellinen ongelma on hänellä, kun ei ymmärrä kunnioittaa toisen reviiriä.

Kukas siitä nimestä kysyi? Meillä nimet sekä tytölle ja pojalle päätettiin jo varhain keväällä kun täytettiin raskausajan seurantaohjelmaan nimet hätäkasteen varalle.

Varmasti ihana tuo sun sormus Miimi. Mä olen hienovaraisesti vihjaillu miehelle uudesta sormuksesta vauvan kunniaksi. Sopis hyvin sileän kihlasormuksen ja viisitimanttisen vihkisormuksen rinnalle vielä kapea valkokultainen tuohon...ostan kyllä itse jos ei ukko älyä[;)]
 
Hei kaikille! Jännitti taas avata sivustot, kun ei kosaan tiedä onko syntynyt lisää marrasvauvoja. [:)]
Mulla ei itellä juurikaan ole masun taputtelijoita ilmaantunut. Mikä tosin johtunee suht pienestä masustani, joten ei ainakaan ota päähän taputtelijat. [:D]
Eilen käytiin kullan kanssa leffassa katsomas se suomalainen Harjunpää ja pahan pappi. Oli aika hyvä leffa, vaikka olikin aika järkyttävä. Ja selvisin ilman vessassa käyntiä [:D]

Ihanaa, kun vauva syntyy jo tässä kuussa [:)]
 
Mä en kans hirveesti innostu noista mahan silitteliöistä. Mieheni tottakai saa masua ihmetellä niin paljon kun jaksaa[:D] Mutta muiden "lähentely" inhottaa. En ole ikinä tykännyt että mun mahaa tulee kukaan koskeen, en tykkää siitä nytkään. Ja kaikkein parhaita on nää jotka ihan ihan varovasti laittaa käden mahalle ja muka tuntee sen liikkeet tai tietää mikä kohta vauvaa juuri siinä on. Vaikka todellisuudessa vauva on ihan paikallaan ja toisella puolella mahaa[;)] Muutamille olen sitten ärsyyntyneenä tuiskassut ja tiputtanut maanpäälle ette se siellä ole, joidenkin antanut uskoa mitä uskovat. Joskus ns.luvaton koskeminen ärsyttää enemmän, joskus vähemmän.
 
nobodylle jaksamista.... Onneksi vauva voi hyvin ja kasvaa, ja toivotaan että isäsi toipuu ja pääsis kuitenkin ristiäisiin!
Onko teillä vaihtoehtoja nimistä vai onko vielä täysin vaiheessa koko asia? [:)]

Meillä taitaa olla nimi päätettynä.. Jos yhtään näyttää sen nimiseltä niin sitte. [:)] Salaisuutena pidetään kuitenkin varmaan EHKÄ sinne ristiäisiin saakka koska mä en halua kuulla AINUTTAKAAN kommenttia keneltäkään ja nyt siis tarkotan niitä kommentteja että "no ei kai tollasta, onks se ny vähän outo" yms. Että parempi ku on nimi paperissa ennen ku kukaan sitä tietää ni eivät ehkä sitten kehtaa enää rutista jos eivät tykkää [:)]

Mulla on tosi ristiriitaset tunteet välillä.. Suurimman osan ajasta oon ihan valmiina lähteen synnyttään ja toivon sitä, mutta toisaalta tulee hetkiä jolloin oon ihan haikeena enkä halua luopua tästä mahasta [:)] Outoa, koska kuitenkin samaan aikaan on ihan hirveä IKÄVÄ tätä vauvaa vaikkei sitä oo koskaan tavannutkaan [:)] Haluais vaan saada sen jo syliin hoivattavaksi!
Tänään taas sairaalakassiakin pakkailin ja tein uutta listaa mitä pitää sitten viimehetkillä napata mukaan ja mitä isä tuo sitten mukanaan kun tulee meitä hakeen. Eikös se oo niin että sairaala-ajaksi ei vauvalle tarvii ottaa vaatteita kun sieltähän saa eikö?? Tosin, mä kyllä laitoin oman bodyn ja housut kassiin [:D] Ja pipon! Itelleni laitoin vaan omat alusvaatteet ja sukat ja yhden imetyspaidan, vaikka todennäkösesti sielä kuitenkin tulee lojuttua se ihanainen sairaalan mekko päällä [:D]
 
Tuli mieleen, kun joskus veikkailtiin että millon vauvat syntyvät, et miltä ittestä tuntuu ja mä muistaakseni sanoin, että tää meijän vauva ei kyllä pysy laskettuun aikaan asti masussa, mutta miten kävi?!?! Eräpäivä ohitettu! [:D] 
 
jep, omakin veikkaus meni pieleen. vois olla uuden veikkauksen paikka. [:D] 42+1!
 
Takaisin
Top