Marraskuu ja masut kasvaa
- Ketjun aloittaja Nereid
- Aloituspäivämäärä
Sektiolla kumpikin ja taas sektio eli se menee samalla kaavalla :-)
Tästä syystä doula ei ole ajankohtainen. Varmasti hyvä vaihtoehto tueksi alatiesynnytyksessä.
Tästä syystä doula ei ole ajankohtainen. Varmasti hyvä vaihtoehto tueksi alatiesynnytyksessä.
Cara84
Oman äänensä löytänyt
Äh, viesti karkas...
Itselläni tänään rv 17+0 jo ja painoa tullut raskauden aikana 5-6kg, mutta minkäänlaista vauvamahaa ei ole, näytän vain niinku oisin lihonnu sen 5-6kg. Samat tiukat stretch-farkut sopii edelleen, joita käytin jo ennen raskauttakin. Myöskään vauvan liikkeitä en vielä tunne, joten meinaa olla vaikeeta uskoa todeksi tämä raskaus. Ultrissa on kuitenkin näkynyt oikean kokoinen ja hyvin voiva sikiö ja kotidopplerilla sykkeet kuuluu hyvin. Odotan siis ensimmäistäni ja olen 35v.
Itselläni tänään rv 17+0 jo ja painoa tullut raskauden aikana 5-6kg, mutta minkäänlaista vauvamahaa ei ole, näytän vain niinku oisin lihonnu sen 5-6kg. Samat tiukat stretch-farkut sopii edelleen, joita käytin jo ennen raskauttakin. Myöskään vauvan liikkeitä en vielä tunne, joten meinaa olla vaikeeta uskoa todeksi tämä raskaus. Ultrissa on kuitenkin näkynyt oikean kokoinen ja hyvin voiva sikiö ja kotidopplerilla sykkeet kuuluu hyvin. Odotan siis ensimmäistäni ja olen 35v.
On jonkinlainen vauvavatsa mutta samat vaatteet menee kun käytän muutenkin venyviä vaatteita.
Painoa ei ole tullut yhtään. Mutta ylipainon takia ei tartte paljoa tullakaan.
Todellakin on vauvamaha ja äitiyshousuilla ja tunikoilla menty jo useampi viikko.
Vaa’alla en ole viime viikkoina käynyt, veikkaan, että +8 kg lähtötilanteeseen.
Ensimmäistä odotan, 18+0. Liikkeet ei tunnut, mut syke löytyy dopplerilla.
Vaa’alla en ole viime viikkoina käynyt, veikkaan, että +8 kg lähtötilanteeseen.
Ensimmäistä odotan, 18+0. Liikkeet ei tunnut, mut syke löytyy dopplerilla.
Muakin kiinnostaisi doula, mutta vielä vähän emmin asiaa. Mies ei ole innostunut doulasta, vaikka eihän se tietenkään hänen päätöksensä ole. Olisin halunnut osallistua miehen kanssa hypnosynnytyskurssille, mutta hän ei lämmennyt sillekään 
Mahaa löytyy täältäkin jo, vaikka vasta 1,5-2 kg on tullut (rv 18+3). Mahaa oli kyllä jo entuudestaankin. Mammahousut ja löysähköt mekot ovat olleet käytössä jo useamman viikon.
Mahaa löytyy täältäkin jo, vaikka vasta 1,5-2 kg on tullut (rv 18+3). Mahaa oli kyllä jo entuudestaankin. Mammahousut ja löysähköt mekot ovat olleet käytössä jo useamman viikon.
Mulla on myös pieni pallo tuo masu. 16+1 on nyt ja vauva-masu on aina näkynyt tosi nopeesti. Vielä menee housuista tavalliset, mutta käytän myös äitiyshousuja. Kiloja ehkä n. 6 tullut.
Mies on aina ollut ihan huippu tuki synnytyksessä ja nytkin varmasti mennään kahdestaan. Jos kaikki on ok loppuun asti, toivon alatie-synnytystä mahdollisimman luonnollisesti. Oikeastaan ensimmäisen synnytyksen kokemuksesta kammoan/pelkään puudutuksia. Toipuminenkin on ollut paljon nopeampaa ilman puudutuksia.
Puudutuksilla on oma paikkansa/hyötynsä synnytyksessä ja jos siltä tuntuu, ettei kipua kestä, voin ottaa puudutuksen. Mikään ehdotonta kantaa/toivelistaa mulla ei ole vaan tilanteen mukaan mennään.
Mies on aina ollut ihan huippu tuki synnytyksessä ja nytkin varmasti mennään kahdestaan. Jos kaikki on ok loppuun asti, toivon alatie-synnytystä mahdollisimman luonnollisesti. Oikeastaan ensimmäisen synnytyksen kokemuksesta kammoan/pelkään puudutuksia. Toipuminenkin on ollut paljon nopeampaa ilman puudutuksia.
Puudutuksilla on oma paikkansa/hyötynsä synnytyksessä ja jos siltä tuntuu, ettei kipua kestä, voin ottaa puudutuksen. Mikään ehdotonta kantaa/toivelistaa mulla ei ole vaan tilanteen mukaan mennään.
Anael
Silmät suurina ihmettelijä
Täälläkin on jo suht iso pötsi ja kaveri liikkuukin jo kivasti, nyt rv 18 +2. Sen lisäksi tullut vanhat kunnon liitoskivut, viime raskaudessa jäin sairauslomalle jo rv 25 niiden takia, onneks nyt oon muutenkin vaan kotona esikoisen kanssa. Tuntuu välillä siltä kun joku puukottaisi häpyhuulia yhteen ja lantio rutisee ja paukkuu miltein joka askeleella, ihanaa!
Olen miettinyt doulaa, mutta todennäköisesti ei sellaista hankita. Mies kokee turhaksi ja en ole itsekään varma haluanko vieraan olevan siinä mukana. Ja noh, ehkä omassa päässä monet doula-jutut on hippasen liian pitkälle "höyrähtäneitä" jos sallitte tämän sanan käytön 
Siis varmasti hyödyllinen ja monesti tarpeen, mutta en ole itse sellaisia "fiilistely ihmisiä" vaan enemmän faktan ja toiminnan ihmisiä. Ei tokikaan saa yleistää ja siksi olen doulaa miettinytkin.
Samat housut ja paidat menee edelleen, eikä mitään vauvamasua näy. Välillä iltapäivällä/illalla turvottaa vatsaa, että tekee mieli avata nappi housuista.
Tänään 15+0 ja paino myös samoissa lukemissa kuin ennen. Eikä liikkeitäkään vielä tunnu.
Siis varmasti hyödyllinen ja monesti tarpeen, mutta en ole itse sellaisia "fiilistely ihmisiä" vaan enemmän faktan ja toiminnan ihmisiä. Ei tokikaan saa yleistää ja siksi olen doulaa miettinytkin. Samat housut ja paidat menee edelleen, eikä mitään vauvamasua näy. Välillä iltapäivällä/illalla turvottaa vatsaa, että tekee mieli avata nappi housuista.
Tänään 15+0 ja paino myös samoissa lukemissa kuin ennen. Eikä liikkeitäkään vielä tunnu.
14+3 esikoisraskautta tänään menossa ja viime viikolla alkoi tuntumaan omat housut kireiltä, mutta eilisessä neuvolassa paino ei ollut noussut edelliskerrasta yhtään (ja luulen, ettei silloinkaan ollut juuri noussut raskautta edeltävästä ajasta, koska ilmoittamani lähtöpaino oli ilman vaatteita ja neuvolassa punnittiin 1,5kg enemmän vaatteitten kanssa). Terkka epäilikin, että maha on lähinnä turvotusta (niinkuin varmaan onkin) eikä siksi näy niin painossa. Itse epäilen myös, että lihakset on surkastuneet samaa tahtia kuin painoa olisi muuten tullut lisää 
Synnytystä en ole vieläkään kauheasti miettinyt. Toisaalta tuntuu, että olen jo aiemmin lukenut niin monta synnytyskertomusta ja tunnen oman kehoni sen verran hyvin, että alusta asti on ollut selkeä mielikuva omista toiveistani sen enempää miettimättäkin. Varmaan ajatukset vielä tässä matkan varrella muuttuu, kun tietää oikeasti oman tilanteen synnytyksen lähestyessä ja muutenkin perhevalmennuksessa yms.
Tällä hetkellä toiveena olisi alatiesynnytys ilman puudutuksia. Mulla on muista yhteyksistä pelkästään huonoja kokemuksia puudutteista: mun keho reagoi niihin tosi hitaasti, tarvitsen ilmeisesti tavallista tujummat annostukset että ne ylipäätään puuduttaa ja laittaminen ja puutumisen poistuminen tuntuu tosi ikäviltä. Lisäksi niissä pelottaa synnytyksen pitkittyminen (kaveri teki opinnäytetyön epiduraalin vaikutuksesta synnytyksen kestoon ja se oli mielestäni aika iso). Olen muutenkin sellainen tyyppi, että valitsen ennemmin paljon kipua hetken kuin vähän mutta pitkästi. Ja ylipäätään mun kipukynnys on kai aika korkea ja olen oppinut hallitsemaan kipua hengittämällä, joten sinänsä uskon pärjääväni. Mutta ei mun kanta silti täysin ehdoton ole, jos kivut onkin ihan kestämättömiä. Doulaa en ole oikeastaan harkinnutkaan. Jos pitäisi perustella miksei, niin ehkä siksi että vieraisiin ihmisiin luottaminen on mulle niin hankalaa, että uskoisin sellaisen lähinnä häiritsevän Luotan siihen, että saan riittävästi tukea ja apua mieheltä ja sairaalan henkilökunnalta.
Synnytystä en ole vieläkään kauheasti miettinyt. Toisaalta tuntuu, että olen jo aiemmin lukenut niin monta synnytyskertomusta ja tunnen oman kehoni sen verran hyvin, että alusta asti on ollut selkeä mielikuva omista toiveistani sen enempää miettimättäkin. Varmaan ajatukset vielä tässä matkan varrella muuttuu, kun tietää oikeasti oman tilanteen synnytyksen lähestyessä ja muutenkin perhevalmennuksessa yms.
Tällä hetkellä toiveena olisi alatiesynnytys ilman puudutuksia. Mulla on muista yhteyksistä pelkästään huonoja kokemuksia puudutteista: mun keho reagoi niihin tosi hitaasti, tarvitsen ilmeisesti tavallista tujummat annostukset että ne ylipäätään puuduttaa ja laittaminen ja puutumisen poistuminen tuntuu tosi ikäviltä. Lisäksi niissä pelottaa synnytyksen pitkittyminen (kaveri teki opinnäytetyön epiduraalin vaikutuksesta synnytyksen kestoon ja se oli mielestäni aika iso). Olen muutenkin sellainen tyyppi, että valitsen ennemmin paljon kipua hetken kuin vähän mutta pitkästi. Ja ylipäätään mun kipukynnys on kai aika korkea ja olen oppinut hallitsemaan kipua hengittämällä, joten sinänsä uskon pärjääväni. Mutta ei mun kanta silti täysin ehdoton ole, jos kivut onkin ihan kestämättömiä. Doulaa en ole oikeastaan harkinnutkaan. Jos pitäisi perustella miksei, niin ehkä siksi että vieraisiin ihmisiin luottaminen on mulle niin hankalaa, että uskoisin sellaisen lähinnä häiritsevän
Luotan siihen, että saan riittävästi tukea ja apua mieheltä ja sairaalan henkilökunnalta.15+5 menossa, painoa ei ole tullut lisää ja vanhat vaatteet sopii vielä. Toki jos tietää, että edessä on paljon istumista, niin mielummin valitsee mammahousut tai mekon, ettei varmasti ala puristaa. Ulkotakin vetoketju ei mennyt enää kiinni, oli kyllä ehkä ennestäänkin vähän nafti Onneksi toppatakki on vähän reilumpaa kokoa, niin ei ainakaan vielä ole hätää uuden hankkimiseen. Liikkeitä ei vielä tunnu, niitä kovasti odottelen!
Jos otan synnytykseen mukaan jonkun miehen lisäksi, niin se on pikkusiskoni. Hän on koulutukseltaan kätilö, valmistumisen jälkeen kyllä työskennellyt vain neuvolapuolella, mutta ehdottomasti luottaisin hänen apuunsa ja tukeensa. Vieras ihminen voisi tuntua itselle vaivaannuttavalta... Vaikka eikös se doulakin yleensä ole mukana raskaudessa jo hyvissä ajoin ennen synnytystä?
Onneksi toppatakki on vähän reilumpaa kokoa, niin ei ainakaan vielä ole hätää uuden hankkimiseen. Liikkeitä ei vielä tunnu, niitä kovasti odottelen!Jos otan synnytykseen mukaan jonkun miehen lisäksi, niin se on pikkusiskoni. Hän on koulutukseltaan kätilö, valmistumisen jälkeen kyllä työskennellyt vain neuvolapuolella, mutta ehdottomasti luottaisin hänen apuunsa ja tukeensa. Vieras ihminen voisi tuntua itselle vaivaannuttavalta... Vaikka eikös se doulakin yleensä ole mukana raskaudessa jo hyvissä ajoin ennen synnytystä?
Lisäksi niissä pelottaa synnytyksen pitkittyminen (kaveri teki opinnäytetyön epiduraalin vaikutuksesta synnytyksen kestoon ja se oli mielestäni aika iso). Olen muutenkin sellainen tyyppi, että valitsen ennemmin paljon kipua hetken kuin vähän mutta pitkästi. Ja ylipäätään mun kipukynnys on kai aika korkea ja olen oppinut hallitsemaan kipua hengittämällä, joten sinänsä uskon pärjääväni. Mutta ei mun kanta silti täysin ehdoton ole, jos kivut onkin ihan kestämättömiä. Doulaa en ole oikeastaan harkinnutkaan. Jos pitäisi perustella miksei, niin ehkä siksi että vieraisiin ihmisiin luottaminen on mulle niin hankalaa, että uskoisin sellaisen lähinnä häiritsevän
Tätä synnytyksen pitkittymistä minäkin suorastaan pelkään. Varsinkin pitkittynyttä ponnistusvaihetta. Esikoisen synnytyksessä sain spinaalin. Mulla ei ollut hajuakaan, milloin olisi pitänyt ponnistaa. Tunnin yritin itse, lopulta huone pelmahti täyteen ihmisiä. Tehtiin episiotomia ja imukupilla avustettiin vauva ulos. Haavakin myöhemmin tulehtui ja sivuoireena kamala spinaali-päänsärky viikon verran. Monta kertaa piti myös katetroida, kun kroppa ei toiminut puudutuksen jäljiltä.
Puudutus parhaimmillaan on varmasti ihan jotain muuta, mutta mun kroppa reagoi noin. Mulla samanlainen ajatus siitä, että mieluummin kestän kovaa kipua pienen hetken, kun kärvistelen kivun kanssa pitkään. Ilman lääkkeitä synnytykset olleet nopeita ja ponnistusvaiheet minuutissa ohi. Toipuminen on myös ollut nopeampaa.
Mutta nämä on niin yksilöllisiä juttuja. Omaa kroppaa kuunnellen aion nytkin mennä ja toimia tilanteen mukaan.
Doulaa oon miettinyt ja kuullut vain hyviä kokemuksia, mutta voi olla että me ei muita synnytykseen mukaan oteta. Muutenkaan ei ole ajatukset kauhean korkealla synnytyksestä, jos siitä nyt jotenkin vielä hengissä selvitään niin hyvä.
Omat housut ei kyllä enää mahdu kiinni, mutta jotkin paidat menee ihan ok. Toiset taas on jo aivan liian lyhyitä
painoa on tullu 4-5 kg ja mahaa jo on, mutta yritän vielä piilotella sitä vaikka kaikki tietää mun olevan raskaana.. Nyt viikkoja 15+6.
Omat housut ei kyllä enää mahdu kiinni, mutta jotkin paidat menee ihan ok. Toiset taas on jo aivan liian lyhyitä
painoa on tullu 4-5 kg ja mahaa jo on, mutta yritän vielä piilotella sitä vaikka kaikki tietää mun olevan raskaana.. Nyt viikkoja 15+6.
Mulla taas puudutteet autto mua rentoutumaan ja siten edisti kyllä synnytystä. Epiduraalit on molemmista ollu, muistaakseni toisesta laitettiin myös kohdunkaulan puudute vai mikä oli, mutta apua siitä ei ollu. Epiduraalin vaikutuksen jälkeen avauduin nopeasti. Eli sen pyydän kyllä :)
Doulaa en oo koskaan edes ajatellu, pidän siitä että koen sen mun miehen kanssa joka osaa omalla tavallaan tukea
edellisessä synnytyksessä oli joka tilanteessa opiskelija mukana ja sekin jo ärsytti 
Mulla alkaa jo näkymään mahaa tosin näytän enemmänki hyvin syöneeltä 
vanhat vaatteet menee kyllä mutta puristaa ikävästi..
Doulaa en oo koskaan edes ajatellu, pidän siitä että koen sen mun miehen kanssa joka osaa omalla tavallaan tukea
edellisessä synnytyksessä oli joka tilanteessa opiskelija mukana ja sekin jo ärsytti Mulla alkaa jo näkymään mahaa
tosin näytän enemmänki hyvin syöneeltä vanhat vaatteet menee kyllä mutta puristaa ikävästi..
Alpp1s
Oman äänensä löytänyt
Tänää kävin neuvolalääkärillä ja hän ultrasi pikaisesti ja kokeili myös mun kohdunsuun koska esikoinen syntyi ennenaikaisesti. Kaikki oli hyvin vauvalla sekä omat paikat kondiksesa.
Synnytys on jo jonkin verran mielesä ja oon nähny painajaisiaki ennenaikasesta synnytyksestä. Mutta yritän olla hirveesti ajattelematta. Esikoisen synnytys meni ihan hyvin ilman kummempia lääkkeitä, pudendaalipuudutteen otin. Mutta en varmaan oikein missään vaiheessa oikeasti edes ymmärtänyt että nyt ollaan synnyttämässä kun ajatus vain oli ettei se vielä voi syntyä.. varmaan jonkinlainen shokkitila päällä.
Viikkoja on nyt 17+1 ja maha alkaa olla aika näkyvä jo. Painoa on tullut 2kg. Omat vaatteet menee vielä päälle, osa farkuista alkaa tuntua hiukan ahtailta eivätkä oo enää niin mukavat päällä.
Synnytys on jo jonkin verran mielesä ja oon nähny painajaisiaki ennenaikasesta synnytyksestä. Mutta yritän olla hirveesti ajattelematta. Esikoisen synnytys meni ihan hyvin ilman kummempia lääkkeitä, pudendaalipuudutteen otin. Mutta en varmaan oikein missään vaiheessa oikeasti edes ymmärtänyt että nyt ollaan synnyttämässä kun ajatus vain oli ettei se vielä voi syntyä.. varmaan jonkinlainen shokkitila päällä.
Viikkoja on nyt 17+1 ja maha alkaa olla aika näkyvä jo. Painoa on tullut 2kg. Omat vaatteet menee vielä päälle, osa farkuista alkaa tuntua hiukan ahtailta eivätkä oo enää niin mukavat päällä.
Tänään huomasin takkia päälle laittaessani että kohta alkaa kirraamaan, mutta mikä tuuri kävi kun käväsin nopeasti Uffilla ja sieltä tarttui matkaan just täydellinen takki, tosin ei varmasti enää ihan loppuraskaudessa mahdu mutta ainakin nyt menee ja alle mahtuu paksumminkin vaatetta :)
Pitää varmaan käydä kaikki takit läpi ja laittaa varastoon suurin osa, odottamaan että mahtuu taas päälle !
Pitää varmaan käydä kaikki takit läpi ja laittaa varastoon suurin osa, odottamaan että mahtuu taas päälle !
Tarisa
Satasella mukana keskusteluissa
Täällä ollut jo pidempää mamavaatteet päällä.Ei oo mahtunut moneen viikkoon polvista ylöspäin farkut hyvin syönnyt olo nyt rv 16+1 ja painoa tullu sellai 9kg.
Onko muilla selkäkipuja? Tänään illasta alko alaselkä kivut ja ehkä tarkemmin si-nivel kivut kun googlailin. Esikoisesta kävelin loppu vaiheesta kepeillä, koska lähti jalat useamman kerran alta selän takia. Oli myös esikoisesta tukivyö.
Onko muilla selkäkipuja? Tänään illasta alko alaselkä kivut ja ehkä tarkemmin si-nivel kivut kun googlailin. Esikoisesta kävelin loppu vaiheesta kepeillä, koska lähti jalat useamman kerran alta selän takia. Oli myös esikoisesta tukivyö.
Toivottavasti et joudu käyttämään keppejä tällä kertaa :) Täälläkin oireilee välillä ja veikkaan juuri tuota si-niveltä. Vähän omituista tää kipu, kun toisina päivinä tuntuu kovastikin ja toisinaan ei mitään. Viikonlopun sauvakävelylenkkien jälkeen ei ollut mitään ongelmaa, mutta eilisen kevyemmän kävelyn jälkeen kipeytyi ja alkoi ihan vihloa. En ymmärrä logiikkaa
Täälläkin tuo si vaivaa, tosin diagnosoin sen ensin issiaaksi mutta asiaan perehdyttyäni vaikuttaa juuri tuolta. Tuntuu ihan häntäluun kohdalla ja toisen pakaran uumenissa. Kipua pahentaa aivan hulluna selällämakuu mutta muuten se ilmoittelee itsestään aika lievästi. Tämä iski aivan yhtäkkiä joskus alkuraskaudesta ja on siitä asti ollut vaivana.