Kaikenlaista on, mitä ei sais tehdä ja yhdessä maassa on yhdet suositukset ja toisessa toiset ja vuosikymmenien saatossa ne vaihtuu monet kerrat.
Meillä vauva viihtyy joko pystyasennossa tai mahallaan. Osan ajasta/päikkäreistä/yöstä nukkuu myös mahallaan. On nukkunut näin pariviikkoisesta asti. Aina katson, ettei ole mitään räsyä minkä vauva vois huitoa nenänsä eteen eikä alusta ole pehmeä. Meillä kaikki muksut on masullaan nukkujia olleet ja hyvin ovat voineet, vaikka eihän se tietenkään ole mikään meriitti siitä, että näin kuulus tehdä kaikkien. Mä lähden siitä, et mikä vaan on vauvalle mukavaa ja itelle sitä kautta helpointa.
Tänään marisen siitä, et miksi miksi vauva itkee aina silloin kun olis muuta tekemistä. Meinas niin hermo mennä, kun syötin yksvuotiasta, söin itse ja vauva huutaa sitterissä. Meillä on alkanut myös vaihe, jolloin vauva alkaa itkeä, jos jää hetkeksikin yksin. ÄRsyTTÄvää!