En ole tänne jaksanut kirjoitella kun meilläkin itketään joka päivä vatsavaivoja. Itkukohtaukset eivät edes ole mitenkään säännöllistä, vaan itku saattaa alkaa mihin tahansa aikaan päivästä. Päiväunia poika ei juurikaan nuku. Ei voida edes kunnolla lähteä käymään missään kun koskaan ei tiedä milloin taas rakkaseen rupeaa koskemaan. Yöt menevät onneksi suhteellisen hyvin. Miehestä ei ole apua kun ei kestä kuunnella itkua ollenkaan ja on muka niin väsynyt... Ihan kuin minua ei muka väsyttäisi. Tuntuu ihan hirveältä kun ei pysty vauvaa yhtään auttamaan.
Maanantaina aion varata ajan vyöhyketerapiaan, lähes kaikkea muuta ollaan jo kokeiltu. Alkaa kohta pää hajoamaan kun raskausaikakin oli niin vaikeaa, en ole yli viiteen kuukauteen pystynyt elämään lähellekään normaalia elämää.
Maanantaina aion varata ajan vyöhyketerapiaan, lähes kaikkea muuta ollaan jo kokeiltu. Alkaa kohta pää hajoamaan kun raskausaikakin oli niin vaikeaa, en ole yli viiteen kuukauteen pystynyt elämään lähellekään normaalia elämää.