Marinaketju

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Aretha
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Käsiin sattuu! :sad010Ja jalkateriin! Inhottavaa, jos tää nyt meni tällaiseksi. Onneksi on vauvatavaravalmistelut loppusuoralla, mutta jos oon näin kädetön loppuajan, niin enhän mä pääse sitäkään vähää mihinkään mitä nyt. :sad001
 
Just kun oon päässyt selittämästä kaikille, ettei mulla supistele juuri lainkaan, homman nimi muuttuu täysin. Ei nää varmaan mitään synnytyssupistuksia ole, enkä mä oikein vieläkään osaa sanoa tarkkaan milloin yksi supistus loppuu, mutta selvästi siellä johonkin valmistaudutaan. Äh, ei vielä tarttis!
 
Jatkan marinaa: oon luvannut mennä kylään sille yhdelle kaverille, joka on kova syyllistämään mua jos ei sen mielestä nähdä tarpeeksi usein. Tuntuu että kaikki, mitä teen, loukkaa sitä jotenkin... jos vaikka en mene sen kanssa lounaalle koska on jo muuta menoa sovittuna, se epäilee itkuisena, että en ilmeisesti pidä hänen seurastaan. Oon viime aikoina kieltäytynyt monista sen ehdotuksista, mutta tänään pitäisi ehdottomasti kyläillä. Väsyttää ja supistelee tosi inhottavasti eikä yhtään huvittaisi poistua kotoa... mut pelkään, että jos nyt perun, asiasta tulee iso riita.

En nyt yhtään jaksaisi ottaa toisen yliherkkiä tunteita huomioon! Oonko paha ihminen, jos en mee? Vai oonko ylikiltti ja tyhmä, jos menen?
 
Se on muuten tosi kiva, mutta sillä on jotenkin hankala yhdistelmä: huono itsetunto + vähän huono kyky ymmärtää muiden tunnetiloja. Ei se mikään narsisti ole, mutta tunneälyltään kömpelö. Lopputulos on, että se tulkitsee tosi herkästi että kaikki asiat johtuu hänestä, ja tulee siitä aidosti tosi surulliseksi. Toisaalta tekisi mieli lohduttaa ja rauhoitella toista, mutta onhan toi myös saakelin ärsyttävää, varsinkin nyt kun mulla mielestäni on erinomaisen hyvä syy olla vähän jaksamaton.
 
ja vissiin tilannetajultansakin. ystävä ymmärtää jos sanot ettet voi niin hyvin nyt ja sovitte myöhemmin tapaamisen.
 
Jep. Pakko toisaalta myöntää, että mä oon huono selvittelemään näitä konflikteja. Kasvatan vaan omia syyllisyydentunteitani, vaikka pitäisi varmaan puhua asiasta suoraan. Ollaan kuitenkin tunnettu tosi kauan ja jaettu paljon, joten en haluaisi vaan kääntää selkää liian vaativalle ystävälle, vaikka välillä se houkuttaakin.
 
mä oon vähä sitä mieltä et oikee ystävä ymmärtää ja hyvän päivän kaverit, ketkä loukkaantuu helposti, saaki sit loukkaantua....... ja sellaset oon ite pyrkiny jättään omaan arvoonsa, mä en jaksa kattella ja tuhlata energiaani sellasiin ihmisiin :wink
 
Tänään on sellanen päivä et on kyllä ihan täynnä tätä koko raskautta ja raskaana olemista. Haikeena muistelee mitä kaikkea ennen pysty viikonloppusin tekemään, ja nyt mä oon vaan tän oman vaivasen kroppani vankina.
Mitää ei voi oikein tehä kun sattuu, kolottaa jomottaa ja supistaa pienetki jutut.
Ja kun pari yötä menny taas suht vähillä unilla.

Mieskin on koko illan poissa, kun sillä on kumminki toi toimiva kroppa ja elämä, toisin ku mulla!
Mä en pysty ees aattelee sitä jos tää menee kahella vkolla yli lasketun ajan, en tiiä miten mun pää kestäis sitä.
No keskityn nyt ihan vaan laskemaan päiviä laskettuun aikaan... Siinäkin on jo taistelemista että jaksaa niin kauan.

:(
 
Mä siivosin etenkin avioeron aikaan elämästäni sellaiset ihmiset, joista oli enemmän harmia kuin iloa: itsestään-, lapsistaan- tai lemmikeistään maratonpuhujat (sellaiselle on aivan sama, kuka paikalla on kuuntelemassa loputonta jankutusta samasta aiheesta); vastavierailemattomat (miks mun pitää aina vaivautua?); avuntarvitsijat (soittelevat vain kun tarvitsevat kantoapua muutossa tai talon-, lapsen- tai lemmikinvahtia) ja niin edelleen.

Mun mielestä näillä viikoilla voi olettaa, että vuoret liikkuvat Muhamedin luo. Mä jätin tänään lähtemättä kälyn synttäreille, koska se olis vaatinut multa kaksi tuntia per siivu auton ratissa. Puoli tuntia on koko lailla maksimi; en ole edes omalla asunnollani käynyt tällä viikolla, koska en vain jaksa!
 
Mä pyytäisin ystävän kyläilemään kotiini ja sanoisin, et muuhun en vaivoiltani kykene. Sit ymmärtäis jos ymmärtäis tai ei.

Marinaa: mulla on paha olo ja en tiedä mistä se johtuu. Mä en ainakaan halua enää oksentelua, se vitun 4kk aluks riitti mulle. Sorry painosana.
 
Mies on huidellut tässä nyt töissä, salilla töissä parisen viikkoa. Tänään piti tehdä jotain yhdessä, käytti se mut pizzalla. Mutta istun _taas_ yksin kotona. Hän lähti kaverinsa kanssa heti kun viestiä alko pukkaa.

Mä olen täällä vaan seksiä ja pyykinpesua varten.

T. Se entinen menevä nainen

Oon tosi surullinen. Jos tää tulee oleen tällästä koko kesän.
 
Itse siivosin jo 20 veenä elämästäni turhat energiaa vievät ihmiset, ongelmaiset ja aloin olemaan onnellinen, en myöskään tämän jälkeen ole solminut turhia suhteita, olen miellyttänyt elämässäni tarpeeksi montaa ihmistä..
Lapset vie niiiiin paljon energiaa ja tuottavat ajateltavaa / kuin myös hyvää ja parasta kultaa tuovat elämään, tottakai, mutten kestäisi jos mulla olisi energiasyöppöjä ympäristössä, suosittelen siis miettimään jos joku aiheuttaa teille murhetta enemmän kuin antaa mitään hyvää, jos antaa ikinä yhtään mitään ylipäätään!



Sent from my iPhone using Vau Foorumi mobile app
 
Juu no eipä täälläkään oo kauheesti ukkoa näkyny. Kello kun lähestyy pojan nukkumaan meno aikaa niin herra painelee ovesta ulos. Tasan yhden illan ollut kotona kun oltii sielä sairaalassa. Muuten hillunut kavereiden kanssa. Muutenkin ollu sellanen viikko et ihan ku oisin joku yh ku mä hoidan kaiken ton lapsen kanssa. Juu ei kyl kiinnosta jos koko kesä on tällästä. Niin ja ku mä olisin halunnu yhtenä iltana näkee kavereita edes hetkeksi ei onnistunut koska hänellä oli menoa. Oon niin kyllästyny tähän piika ja lapsenvahti oloon !
 
Aaaargh. Miten noi miehet kehtaa!!! :/ mä sentää pääsen viä näkee omia kavereita.. mutta just tota pelkään, että kk päästä sekin on historiaa
 
Tällaisina päivinä sitä tuntee olonsa todella yksinäiseksi.... Tuntuu ettei ole mitään virkaa, kunhan ruoka on ajoissa pöydässä.... heti aamusta appiukko tuli käymään ja ukot paineli keskenään ulkona ja kävivät jotain autoa kattoo... sit oli mies ja poika hetken kotona ja sit pitiki jo vastavuoroisesti lähtee anoppia kattomaan, kun rouva ei viittiny persettään TÄLLÄKÄÄN KERTAA hilata tänne.... ja jo reilu 2v:kin tajuaa, oli kauheeta kuunnella kun ukko sanoi pojalle "mennään mummun luona käymään" ja poika vastaski "ei mennä! petti leikkii äitin kanssa vähän" :sad001

Sanoin, et poika voi ihan hyvin jäädä kotiin, jos haluaa, mut ku ei... ja taas musta tehtiin se ilkee ihminen ku en lähteny mukaan... vaikka oon miljoona kertaa sanonu, et en tulee enää sinne kuuntelemaan mun haukkumista, tulkoon tänne sanomaan jos on sanottavaa..... on se kumma, et heti hypätään ku anoppi inahtaa, mut ei kyllä kotona toimi tollanen :angry7
 
...ja nyt kun tulivat kotiin, ukko sano että kovasti olivat eukot siellä terveisiä lähettäneet ja olivat toivoneet, että minäkin tulisin..... AAARAARRGGGFFHFHFHFGFGFHHG!!!!!!!! Niin osaa ärsyttää tollanenki pikku juttu ku tietää kuinka TEKOPYHÄÄ se on :mad::mad::mad::mad::mad::mad::mad::mad::mad::mad::mad:

..kyllä se niin on että kohta asennetaan se mun vanha nyrkkeilysäkki tonne kattoon........:smiley-angry019
 
Juu mulla on ollu koko viikon yksinäistä ja ainoo seura tääl on anoppi tai anopin ilkee äiti :mad: Mua ahistaa istuu sisällä mua ahistaa ja mennä tohon pihalle. Tarttisin muutakin tekemistä ku kaupassa käynnin, mut senkin jälkee on nii loppu ettei mitää jaksa tehä :sad001 Ja nyt taas huolestuttaa et pitääkö soittaa lekuriin. Ja niin mukavaa kun se ukko ei oo himassa.. Pitää varmaan munki hakee nyrkkeily säkki tallista tänne ja ruveta vuoron perää hakkaa mummoja ja tota ukkoa :grin

Ja Kyfixfix onpas sun ukkosella otsaa kans :confused: Ja mä voin niin kuvitella niiden mammojen ilmeet kun ne on toivonu sua käymään :grin Että osaa olla raivostuttavaa ! :mad:
 
Takaisin
Top