Marinaketju

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Aretha
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
On sille sanottu. Tänään viimeksi mies kuittasi, että vauvalle ei tarvitse edes vaippoja laittaa, kun voi vaihtaa vaatteita niin tiuhaan ja heittää käytetyt roskiin... Äiti vain puolusteli, että ei niitä nyt niin paljon ole ja kyllä niitä vaatteita sit kuitenkin pitää olla. Ei mikään vauva varmaankaan tarvitse toistakymmentä samankokoista ja -näköistä potkuhousua?

Äiti haluaa myös viedä mua vauvatarvikeostoksille. Sitten kun itse näytän jotain, että tämä ois kiva, niin ensimmäiseksi katsotaan hintaa. Kaikkea halpaa roinaa voi kyllä ostaa säkkikaupalla, mutta ei yhtä tai kahta mielekästä ja laadukasta (ja siksi kalliimpaa) tuotetta.

Kieltäydyinkin siksi sanomasta enää, mitä meille vielä pitäisi ostaa. Oikeasti ihan itkettää, kun harmittaa niin tämä jo kuukausia jatkunut kissanhännänveto. Isäkin on yrittänyt sanoa äitille, että hillitsisi vähän, mutta kun on kuulemma joku maaginen mummo-oikeus tehdä miten huvittaa. Esimerkiksi mun mahani lääppiminen kuuluu niihin oikeuksiin, vaikka mulla olisi miten hankala olla ja sanoisin, että ei nyt. "Onko se hereillä? No voitko töniä sen hereille?" EN, lasta ei herätetä kenenkään riemuksi etenkään kohdussa!

Onneksi meille ei mahdu yövieraita. Äiti muuttaisi tänne asumaan.
 
Eilen vedin hirveen määrän karkkia ruoan tilalta ja tänään oon ollu niin pitkään syömättä et on tosi huono olo. Eikä pysty ajattelemaankaan ruokaa vaikka se varmaan auttaisi :dontknow Nyt pitää ryhdistäytyä syömisten kanssa!
 
Mun huolet on pieniä ja pinnallisia, mutta harmittaa silti hirveesti. Jouduin äsken suihkun jälkeen leikkaamaan ison tupsun hiuksista kun oli niin paha takku ettei se selvinny millään :( nyt on ihan tyhmä olo ja mietin että pitäiskö leikata koko tukka samaan pituuteen. En vaan oo valmis luopumaan pitkistä hiuksista. Ärsyttää kun on tällanen karhee, kuiva ja taipuisa hiuslaatu niin välillä vaan tulee niin pahoja takkuja ettei niille vaan voi yhtään mitään!
 
Aretha vedä vaan tiukkaa linjaa! Otat vastaan ne mistä tykkäät ja mistä on hyötyä ja loput pistät suoraan vaikka vaatekeräykseen! Niin mäkin oon tehny kaikille tavaroille mitä ollaan saatu. Ei meille vaan yksinkertasesti mahdu mitään ylimäärästä!
 
Päätin nyt rauhoittua kunnolla. Sitten käyn vauvan vaatteet vielä kertaalleen läpi. Äitiyspakkauskin on vielä purkamatta ja lajittelematta, katsoin vain että kaikki tavarat tulivat. Lasken, montako vaatetta mitäkin kokoa on. Päätän, montako tarvitsen ja mitkä pidän. Loput lähtee.

Mies on ihana, kun pitää mun puoliani tässä. Hän sanoi, että mulle tulee kuitenkin ne omat lempivaatteet, joita käytän enemmän kuin muita.
 
Aretha, meillä kans tuota samaa ongelmaa anopin ja omankin äidin pouolelta- ensimmäisen kanssa tuli järkyttävästi kaikkea vauvanvaatetta kirpparilta, mikä ei ollenkaan sopinut omaan makuun, ja paljon hernettä vedin nenään. poika tuli aina uusiin vanhoihin vaateisiin puettuna kotiin jos oli mummulassa hetken ollut:mad:, ja aivan noilla samoilla perusteilla, kun mummu niin tykkää ostaa lapsenlapselle..
Nyt oon rauhoittanut mieleni ja aloittanut systemaattisen karsimisen heti ovesta sisään kantaessa (siis tuovat aina "salaa" pussin roinaa kun en ole kotona..), monesti lähtee kaikki mitäpussissa on, joskus kelpuutan jonkun vaatteen käyttöön..vien spr:n kirpparille, heitän raakasti pussit sinne uudelleen myyntiin, en halua edes nähdä vaivaa niiden itse myymisestä. ja on kyllä tuottanut tulosta, ei tule enää ollenkaan samaan malliin tavaraa ovesta sisään! oma äiti kantaa vanhoja tauluja yms mitä kotona ollut..siihenkin sain onneksi stopin sanomalla että en kertakaikkiaan niitä halua, vaikka lapset kuinka tykkäisi (siis tää periaate että näytetään ensin lapsille; haluatko tämän?? ennenkö kysytään multa, raivostuttavaa:angry4) kyllä ne pikkuhiljaa oppii kun vaan rehellisesti sanoo miten asia on, OMASSA KODISSANI!
 
Tiukkana vaan tavaroiden kanssa!!! mulla on kans toi sama tavara ongelma anopin kanssa.... mut päätin, et seuraavat rytkyt mitä se meille tuo, niin vien seuraavalla kerralla ne sille takasin ja sano et "EI KIITOS, EN TYKKÄÄ"... ja kaikki mitä se meille kantaa kannan sille itelle takasin... oon yrittäny niitä myydä ja antaa eteenpäin, mut selkeesti tarjontaa on enemmän ku kysyntää :confused:meilläki on tilat niin vähissä vaikka isolla tontilla asutaan ja iso varasto, mut se on niin täys, et sinne ei mitään muuta enää mahdukaan ku vauvan vaatteita..... siitä se onki valittanu, et ku mulle ei kelpaa mikään, mut hei haloo!!! mulla on oikeus valita mistä tykkään ja mitä haluan, mä en kuitenkaan ole koskaan pyytäny niitä vaatteita ostamaan...
 
Aretha, ärsyttävä äiti sulla! Vaikka varmaan muuten ihana äiti onkin!
Mun äidillä on joku ihan tolkuton lelujen ostelu vimma. Siskoni on ollut ihan pulassa kun mummo on ostanut lapsenlapsille niin hirveästi leluja, ettei huoneeseen mahdu.
Tein heti kättelyssä selväksi, että meille ei sitä romua kanneta! Nykyisin kysyy voiko ostaa jotain ja olen sanonut suoraan että ei sellaista.
Meillä olis jo kaikki mahdolliset nuken rattaat, vaunut, ammeet, turvaistimet, sängyt, hoitopöytä, jos en olis sanonu ettei tytön huoneeseen mahdu. Yhdet rattaat riittää.
Tykkään, että huoneessa on joka lelulle oma paikkansa.
Noita vaatteitakin on tullut mummoilta sellaisia, jotka on niin epäkäytännöllisiä... Ensin suututti, että miks ostaavat. Nykyään en enää jaksa välittää, en vain käytä niitä!
 
Äiti on ihana, mutta rasittava. Onneksi se on oma äiti eikä anoppi, niin voi edes jollain tasolla väittää vastaan. Miehen äiti on tottunut lapsenlapsiin (tämä on heille kahdeksas, mun vanhemmille eka), eikä sieltä suunnalta ole tullut vielä muuta kuin vaunurahaa.

Vähän hirvittää, että miten mun äitini kilahtaa, kun vauva syntyy. Eka reissu tänne on jo sillä suunniteltuna. Äiti olettaa, että me matkustetaan puolen Suomen päähän vauvan kanssa kesällä, vaikka olen sanonut moneen kertaan, että matka on niin pienelle pitkä ja etten mä voi tietää, missä kunnossa itse olen synnytyksen jälkeen! Siinä kohtaa kun äiti uhosi ottavansa vauvan mukaan kaupungille - siis että hän lähtee vauvan kanssa kahden - mun sisäinen leijonaemoni karjahti, että se on mun vauvani eikä mun vauvaani vie muut kuin vauvan isä metriä kauemmas musta! Se sentään meni jakeluun...
 
Kele mikä yö. Viitisen kertaa vessassa ja mikään asento ei hyvä. Sain unta yhteensä ehkä 4h vaik sängyssä oltu "nukkumassa" jo 8h. Kuudelta totesin et " vittu, alan sit pelaa candy crashia ku ei tästä mitään tuu".
Lääkäriin aikakin aamupäivällä et turha enää yrittää, ehkä päivällä sit kunnon päikkärit jos onnistuisi. ..
(Miten vieressä onnellisesti nukkuva mies voikaan ärsyttää näin paljo:D

Sent from my GT-I9300 using Vau Foorumi mobile app
 
Meni täälläkin miehellä töihinlähtö vähän pitkäksi tänään, kun ei ollut aamuseitsemältä kahvit keitettynä ja minä kolistelemassa omaa töihinlähtöäni.
 
siis meidän perheessä meni kaikilla rytmi ihan sekasin taas tosta kellon vääntämisestä :mad: koirakaan ei tajunnu aamukuselle lähtee ja hyvä että ehdittiin päivähoitoon ajoissa... aivan typerää ihmisten rääkkäystä tollanen rukaaminen, kyssä se kesä sieltä tulee ilman että niitä viisareita aina vingutetaan......!!!!!!
 
Hassua, miten paljon toisille vaikuttaa, meille sopii aina paremmin kuin hyvin kellojen käännöt, kun lapset muuttaa aamurytmiään aina auringon valon lisääntyessä aiemmaksi ja syksyllä myöhemmäksi.
 
Niin no, mäkin kyllä oon nyt usein kadottanut unet aamuyöllä niin tänään olikin sit unien kaikotessa jo aamu :)

Mieskin on niin tottunu mun aamuhiippailuihin ettei edes huomannut että kellokin soi vaan ja ihmetteli et onks nyt muka jo oikeesti aamu.
 
meillä menee rytmit pieleen ihan joka kevät ja syksy... vaikkei kyse ole ku siitä tunnista, mut jotenki vaan kaikki ollaan ihan sekasin... ja ainoot kerrat ku oon nukkunu pommiin ja myöhästyny töistä on tapahtunu just syksyisin ku siirretään kelloja... En tykkääääää!!!!!!!!!!!!!!!!
 
Mä jouduin jättää tänään synnytysvalmennuksen väliin väsymyksen takia :sad001 Nukuin vaa 3,5 tuntia käyden tunnin välein kusella ja kärsittyäni ihme kivuista koko kropassa. Aamulla laitettuani itteni valmiiks pillahdin vaan lohduttomaan itkuun enkä lähtenykään ta:lle. En halunnu mennä sinne esittelemään megaväsynyttä pärstääni ja saamaan jotain paniikkikohtausta keskellä vieraita ihmisiä. No nyt vituttaa, en tiedä sitte mistään kivunlievityksistä mitään, enkä synnytyksestä. Ylihuomenna on neuvola ja aion kysyä voisko ton valmennuksen jotenki korvaa muualla tai jotain. Et emmä mitään toipunukaan uniongelmista vaikka kotiin jäin, yhtä onnettomalta tää touhu tuntuu taas niinku ennenki :crybaby2
 
Huihuihui, sä pärjäät ilman niitä valmennuksiakin. Meillä kivunlievityksiä käytiin erittäin lyhyesti läpi synnärikierroksella pääpointtina, että lievistä aloitetaan ja sitten vasta vahvempia troppeja ja yhteistyössä kivunlievitysmenetelmistä keskustellaan. Synnytyksen kohdalla oli neljä pointtia milloin täytyy soittaa sairaalan suuntaan eli lapsiveden meno, säännölliset supistukset ja tunne kun ei pärjää kotona, verenvuoto taikka jos ei tunne vauvan liikkeitä. Ja paikan ovikello kerrottiin missä on, että mistä ovesta mennään sisään yöaikaan.

En vaan usko, et missasit mitään ihmeellistä, lepo on tärkeää nyt jos oot vain vähäsen nukkunut <3 Pärjäät kyllä!
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top