Marinaketju
- Ketjun aloittaja Aretha
- Aloituspäivämäärä
M
Mannaryyni
Vieras
Hittooooooo kai se pitää käyä hakee nenään jokin allergia sumuteki.. Kuumetta ei kerran oo... Prkle. Kyllä raha palaa..
Mäki lahopäänä joudun aina toteamaan uusiks ja uusiks sen, että vaikka noita keksejä oon vierasvaraksi hankkinut ni mun pitäis pysyä niissä erossa. Tässä taas oksennus kurkussa. En tiiä miks toi sokeri saa näin kauheen olon.. Ja silti pakko pupeltaa
Mun tekis ihan hirveesti mieli tehä vatsa- ja selkälihaksia, mutta se ei nyt vaan onnistu. Tää on niin turhauttavaa!! Mä haluun tehä just sellasta iltajumppaa kun mua huvittaa! Pitää kai taas tyytyä venyttelyyn ja muutamiin kyykkyihin 
Vauvan myllerrys pitää mua taas hereillä vaikka haluisin vaan nukkua! Tulispa se jo masun ulkopuolelle mönkimään!
Just tuli joku avaraluonto pe tai la, jossa termiitti kuningattaren tehtävä on ainoastaan synnyttää jälkeläisiä. Se synnytti jonkun 2000 termiittiä vuorokaudessa. Ei käy kateeksi... Koko ajan raskaana ja jatkuvat synnytyskivut!
Ei ollut kuninkaallakaan helppoo, sen tehtävä on elämässään vain paritella kuningattaren kanssa! Luulis siihenkin kyllästyvän!
Ei ollut kuninkaallakaan helppoo, sen tehtävä on elämässään vain paritella kuningattaren kanssa! Luulis siihenkin kyllästyvän!
Ite käytän puolen litran muovipulloja. Niistä on yöllä helppo silmät ristissä tankata. Ainoo vaan, et onnistuu nekin kaatumaan ku joutuu mukavaa asentoa mylläämään, mut ainakaan vahinko ei oo sen kummosempi ja oonki varannu tohon viereen pyyhkeen et ei tarvii keskellä yötä ryhtyä sen suurempiin siivous operaatioihin
Mulla on sama taktiikka kun Lällyllä! Ei tarvinnut kuin kerran keskellä yötä alkaa luututa vesilätäkköä ja pelastaa laturipiuhoja ennen kuin opin suljettavien astioiden järkevyyden 
. Eikä ole niin paljoa vettä enää lakanoilla/rinnuksilla/tyynyllä...
. Eikä ole niin paljoa vettä enää lakanoilla/rinnuksilla/tyynyllä...
Niitähän voi tietty pitää sängyssä eikä tarvii kurkotella mahan kaa lattialle...
Palaa hihat mun äitiini. Sain taas ikeasäkillisen vauvatavaraa. Siellä oli sovittuja harsoja ja muovitettuja lakanoita ja äitin itsensä tekemä imetystyyny, joka on oikein hieno - mutta sitten niitä pirun vaatteita. Potkuhousuja ja vielä vähän lisää potkuhousuja. Pesunukkaista kirppisroinaa. Ainakin kolmet samanlaiset raidalliset potkarit, eri värisinä vain.
Kamoja purkaessani valitin miehelleni ääneen, että mä en itse saa ostaa mitään ja mihin helvettiin mä nämä työnnän. Mies sanoi, että pistät tyynesti sivuun ne mistä et tykkää ja ostat sellaisia mitä itse haluat. Äiti tunkee aivan liikaa mun tontille ostamalla mm. hiusharjan ja tutteja.
Otin sitten ison muovikassin ja kävin pikaisesti juniorin vaatteet läpi. Poistin joka ikisen vaatteen, lelun ja kulkussukan (kyllä! Sukkia, missä on sisäänommellut kulkuset), mistä en itse tykännyt. Voinkin varata kirppispöydän jo ennen synnytystä...
En vaan jaksa. Kun ei kerran kuunnella, niin ihan sama. Mä oon esittänyt toiveen, että kivoja kirkkaita värejä - niin tulee mintunvihreää ja vaaleansinistä. En itsekään käytä sellaisia, niin miksi pukisin niitä vauvallekaan?
Ahdistaa ja melkein raivostuttaakin. Täytyy sulatella pari päivää ja miettiä, miten sanani asettelen. Arvostan ajatusta, siis että halutaan auttaa ja tukea, mutta kun ei kerran yhtään kuunnella, niin on pakko tehdä jotain. Tukehdun tavaraan ja siihen tunteeseen, että mun oma äitini vie multa ilon kaikista vauvahankinnoista.
Kamoja purkaessani valitin miehelleni ääneen, että mä en itse saa ostaa mitään ja mihin helvettiin mä nämä työnnän. Mies sanoi, että pistät tyynesti sivuun ne mistä et tykkää ja ostat sellaisia mitä itse haluat. Äiti tunkee aivan liikaa mun tontille ostamalla mm. hiusharjan ja tutteja.
Otin sitten ison muovikassin ja kävin pikaisesti juniorin vaatteet läpi. Poistin joka ikisen vaatteen, lelun ja kulkussukan (kyllä! Sukkia, missä on sisäänommellut kulkuset), mistä en itse tykännyt. Voinkin varata kirppispöydän jo ennen synnytystä...
En vaan jaksa. Kun ei kerran kuunnella, niin ihan sama. Mä oon esittänyt toiveen, että kivoja kirkkaita värejä - niin tulee mintunvihreää ja vaaleansinistä. En itsekään käytä sellaisia, niin miksi pukisin niitä vauvallekaan?
Ahdistaa ja melkein raivostuttaakin. Täytyy sulatella pari päivää ja miettiä, miten sanani asettelen. Arvostan ajatusta, siis että halutaan auttaa ja tukea, mutta kun ei kerran yhtään kuunnella, niin on pakko tehdä jotain. Tukehdun tavaraan ja siihen tunteeseen, että mun oma äitini vie multa ilon kaikista vauvahankinnoista.
