Maaliskuun mietteet

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Maikkie
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Muakin hämmentää noi kuukaudet ja viikot ja niiden laskeminen. Se johtuu osittain siitä, että oon aina luullut raskauden kestävän 9kk ja oon koittanut saada viikkoja mätsäämään siihen. Ei oikein onnistu neljän kertotaululla :D
 
Joo miulla ihan sama juttu. Tää on näitä ensi raskauden iloja,kaikki puhuu ympärillä viikoista, kuukausista ja asioista sanoilla mistä ei oo mitää tietoo itellään :grin No onhan nuo nopeesti sitten kyllä selvinny, mie oon kyllä paljastanu tyhmyyteni heti, kun mistä noita asioita voi tietää kun ei ole koskaan joutunut niihin tutustumaan! :p

Eilen tuntu ekat ihan kunnon liikkeet, ei ollu epäselviä muljautuksia tai ruplutuksia vaan ihan kunnon menot mahassa :Heartbigred
 
Ootteko muutes saanu Vau:n ilmaisen synnytys/ vauvakirjan postista? Minulle ei oo vieläkään tullut, ois jo kiva saada kirjanen, niin pääsisi lukemaan :)
 
Minä oon saanut, mutta en ole vielä sitä uskaltautunut lukemaan, kun alkaa vaan pelottamaan ja stressaamaan synnytys. :D
 
olisi mukava jos tuo kirjanen olisi ihan nettikirjanakin, kun ei taida posti tanne asti suomesta lentaa. :)
 
Pitääköhän se lappunen sit lähettää vielä täytettynä, joka tuli siinä äidille ja isälle kirjasessa. Kun liityin tähän foorumiin, niin ymmärsin, että silloin kirjanen lähtisi tulemaan. Vai pitääkö se lappuki vielä lähettää?
 
Heippa, tää ei ole nyt pitkään aikaan ehtinyt kuulumisia kirjoittelemaan, ollut kaikenlaista epämukavaa ja sit ihan tavan kiirettä. Toissa viikolla jouduttiin keskellä yötä lähteen käyttään esikoista kuumekouristusten takia päivystyksessä ja sit oltiin viel keskussairaalalla tarkkailussa. Sit meni viikko ihan mukavasti, mut sain itelleni rajun mahataudin. Hip hei, onneksi alkaa nyt jo helpottaa vaik vähän hutrakka olo onkin. Hieman koen mielipahaa et eilen otin hätäpäissäni Imodiumia vaik sitä ei suositella raskauden aikana (selvitin kyl myöhemmin, et kuuluu sarjaan ei suositella mut lähinnä sen takia et lääkefirma ei pysty olemaan varma vaikutuksista).

No, elämä on. Joskus sitä ottaa tän toisen raskauden kai liiankin rennosti mut en usko et olisin pikkukakkoselle mtn tuhoa aiheuttanut, ainakin on napakasti potkuillut tuolla. Rv 18+1 menossa, torstaina seuraava neuvola ja kahden viikon päästä rakenneultra. Mut kaiken kaikkian tää toinen raskaus on vaan rennompi. Sen muuten olen huomannut, et maha-asukki tykkää potkiskella ja liikuskella kun olen itsekin rento, sit kun olen stressaantuntut niin mahalainenkin on jtnkin lamaantuntut. Rentoutta lisää siis :)
 
Täällä kans 18+1 ja tänä aamuna tuntui ekat selvät potkut :) aikaisemmin se on ollut semmosta pientä vihlontaa, yleensä öisin mutta nyt tuntu ihan kunnon tönäsyt kun sängyssä selälteni makasin. Nyt niitä vaan odottaa kokoajan lisää ja lisää :D kolmen viikon päästä rakenneultraan ja sen odottaminen on ollu pitkä kun nälkävuosi, haluis jo taas pitkästä aikaa päästä näkeen pikkusen ja kuulla et kaikki on hyvin<3


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
Onhan tää toka kerta tietyllä tavalla rennompi, mutta jotenkin mulla nyt vaan kroppa sotii vastaan koko ajan. Tänään en pystynyt lähtemään töihin, kun koko päivän on mahaa juiminut ja kiristellyt. En halua riskeerata liiallisella rehkimisellä mitään. Olenkin nyt koittanut saada neuvolasta jonkun langan päähän, mutta toivotonta tuntuu olevan. Lopulta reilun puolen tunnin jonotuksen jälkeen jätin soittopyynnön. Toivottavasti soittavat takaisin tämän päivän aikana, tarttee nimittäin saada saikkulappu.
Kummalliseksi mennyt tää touhu. Kaks vuotta sitten sai soittaa suoraan omalle terveydenhoitajalle ilman sen kummempia jonotuksia. Nyt menee puhelut johonkin alueelliseen neuvolapalveluun, jonne tietenkin soittaa kaikki mammat samaan aikaan. Plääh!!!
 
mulla oli ihan jäätävät nivuskivut tossa viikonvaihteessa et jouduin jättää tanssitunnin väliin ja siivotessa pitämään taukoa imuroinnin lomassa. muuten kaikki mennyt ihan ok, tosin nyt pelottaa et tytöllä on silmätulehdus ja voi olla edessä kotipäivä huomenna. töissä on vielä aika kevyttä, kun teen pitkälti toimistotöitä eli istuksin paljon ja silloin tällöin palaveeraan muualla eli pääsen liikkumaan.
 
Tänään kävin sitten neuvolassa ja lääkärissä näiden mun oletettavien suppareiden kanssa. Neuvolassa nyt ei se terveydenhoitaja osannut oikein mitään sanoa. Mittasi verenpaineen, joka oli oikein hyvä. Pissa katsottiin ja se oli ihan puhdas. Pääsin kuuntelemaan sydänääniäkin ja oikein napakasti ne sieltä kuuluikin +160 merkattiin korttiin. Terkkari oli varannut mulle ajan päivystävälle lääkärille, että katsoo kohdunsuun tilanteen ja voi kirjoittaa pidemmän sairasloman tarvittaessa. Terkkarilta sain vielä ohjeeksi viedä aamulla pissanäytteen labraan ja sitä varten tarvittavat purkit sain myös mukaan.
Sitten lähdin terveyskeskuksen toiseen päähän lääkäriin. Päivystävä lääkäri oli nuorehko mieslääkäri, joka tuntui olevan raskaus asioista pihalla kuin lintulauta. Kyseli kyllä kaikki ja ihan itse hoksasi, että pitäähän se kohdunsuun tilanne varmaan tarkistaa. Sanoi konsultoivansa jotain toista lääkäriä siihen hommaan, koska hän ei kuulemma ole niitä tarkistellut sitten opiskeluaikojensa jälkeen. Jonkun aikaa siinä sitten piti odotella ja saatiin naislääkäri huoneeseen joka nopeasti tarkisti kohdunsuun tilanteen. Ei muutoksia. Kiinni on ja kanavaa hyvin jäljellä. 2vk kuitenkin sairaslomaa ja sen jälkeen kontrolliin aika ja katsotaan tilannetta uudestaan.
Onneksi tuolla kohdunsuulla ei kuitenkaan ollut tapahtunut mitään. Lääkärin sanojen mukaan se kohtu vaan on herkempi supistelemaan nyt toisen raskauden kohdalla.
 
Täällä kans jäätiin 2 viikon saikulle. Mulla kovetteluja ja paineen tunnetta päivittäin. Kaikki kuitenkin päivystävää lääkärin mukaan kunnossa, eikä ollu kanava alkanu pehmenemään tai aukeamaan. Ja mulla kyllä ihan eka raskaus ja silti tällaisia oireita jo näin aikaisin, nyt siis 19+6.

Mulle ei varattu kyllä mitään kontrollia kahden viikon päähän, vaan ymmärsin että pitää sitten taas ite saada päivystysaika.. Mua vaan toisaalta pelottaa, että jos kahden viikon päästä taas tehdään sisätutkimus, kun ei sekään niin hyvä juttu oo että joka välis kohdunkaulan tökitään, kun muutenkin näitä ennenaikaisen synnytyksen merkkejä. Että en tiedä, mitä sen kans pitäs tehä?? Mutta pakkohan tässä on sitten sairaslomaa hakea lisää, jos tää tällaisena jatkuu. Pelkään vaan niin, että menetän vauvan :( kun se paineen tunne on niin kova ja supistelee aika usein.........
 
Minulla on edelleen kanssa kovettelua kymmenkunta päivässä, ollut jo kaksi viikkoa.. Neuvolassa kävin asian kanssa ja otettiin näytteitä, olisiko tulehdusta tms. Ei ollut mitään.. Niitä nyt vain tulee, onneksi lääkärineuvola ensiviikolla, niin hän jos tsekkaisi tilannetta siellä. Vauva kun kovasti potkii, niin heti kovettuu.. Luulen, että tätä on minulla loppuraskauteen asti näin..
Kauheaa, kun viimeyönä jo näki painajaista, että alkoi verinen vuoto ja siinä se sitten oli..
 
Kauan teillä noi kovettelut kestää? Täällä yllättävän kauan, mutta en oo kellosta kattonu.. Mitä näytteitä sulta august otettiin? Multa ei otettu mitää muutakuin pissanäyte viljelyyn, vaikka on alamaha poltotkin...
 
En nyt tarkkaan muista mitä kaikkea otti, mutta ainakin sitä epäili olisiko hiiva tai virtsatientulehdus tai muu vastaava tulehdus..
Minulla se kovettuminen kestää max. Minuutin, että on taas normaali pehmeä. Epämukavin tunne tulee sillon, kun alkaa kovettumaan, sen jälkeen ei tunnu muuta, kuin hieman painetta ja sitten alkaa helpottamaan. Mutta verrattuna pari viikkoa taaksepäin kovettumista, niin tämä ei ole enää niin epämukavaa, kuin mitä oli..
 
Taidan olla odottaja herkemmästä päästä ja tuli luvattua neuvolatätille että heitän koti doplerin roskiin :D
Olen jo jonkuu viikon liikkeitä tuntenut ja pari viikkoo sitten mieskin tunsi, pariin päivään en ollut tuntevinaan minkäänlaista liikettä mutta en ensin hätääntynyt että olisin koti doplerilla kokeillut että kuuluuko mitään, pari aamua sitten herätessä jäin kuulostelemaan pitkäksi aikaa ja vieläkään ei mitään liikettä tuntunut joten otin doplerin ja yritin n15 min etsiä sydänääniä tuloksetta, yritin kuitenkin olla huolestumatta ja lähdin normaalisti töihin, paniikki iski kuitenkin matkalla ja töissä olin jo ihan pakokauhun vallassa, äippä polilla sano ettei minua huolii ku niin vähän viikkoja että omaan neuvola tätiin pitää ottaa yhteyttä, joka ei kylläkään vastannut soittoihin ja että sitten ihan terveyskeskus päivystykseen, onneksi muistin että ihan vieressä on neuvola johon sitten soitin ja aivan ihana vanhempi neuvolatäti sano että kipaise nyt heti tähän niin hän kuuntelee sydään äänet ja kovasti minua rauhotteli ja mikä ihana tunne kun ne sieltä löytyivät melkein heti <3 että voin olla varoittava esimerkki, istukkani on mahdollisesti aivan edessä, tätsy sanoi että nytkin äänet kuuluvat läheltä selkärankaani. Ja tosiaan koti doplerilla kuulunut jo neljä raskautta(ei kaikki omia raskauksia) oikein moitteetta, mutta nyt ei vain löytynyt, kaveri oli hyvin piiloutunut :D Jos olette herkästi hermostuvia niin suosittelen jättämään doplerit kauppaan :D nyt jatkan onnellisena odottelua ja viikon päästä ultraan :)
 
Miullekkin sanottiin juuri tuosta, ettei saisi liikaa kotidoppleriin luottaa ja päivittäin kuunnella, ettei tule se, kun niitä ei löydä niin sitten panikoidaan.. Sanoin kyllä, ettei itsellä tule kuunneltua kuin max kerran viikkoon ja nytkään en ole enää kohta kuukauteen koko laitetta käyttänyt..
 
Mä kirjoitin epäselvästi... Siis munkin pitää itse varata aika kahden viikon päähän kontrolliin, mikäli supistuksia edelleen tulee tämän sairaloman aikana. Lääkäri käski vielä ennen sairasloman loppumista tehdä jotain vähän raskaampaa hommaa kotona, että nähdään alkaako ne supistelut heti, jos muutoin ovatkin olleet poissa.
Tilanne on nyt vähän rauhoittunut tässä kotona ollessa, mutta edelleen noita kiristelyjä tulee ja menee. En ole minäkään kellosta katsonut aikaa, mut ei mulla kyllä minuuttia kestä. (kait)
 
Minkätyyppistä työtä teet Maikkie? Oishan se kiva etukäteen jo töihin ilmoitella pystyykö tulemaan, mutta vaikeahan sitä on ennustaA, onko tilanne sama viikon päästä.. Sillä mietin, että toi kontrolliaika ois kätevä, että ei tarvi päivystyksen kautta taas mennä tappelemaan itelleen aikaa :)
Mulle jo polityö oli liikaa, ja seuraavaksi meen osastolle jos masu antaa..
 
Sairaalahuoltajana oon ollut ja osastoilla lähinnä oon ollut, mutta koen sen osastotyönkin liian raskaaksi. Siinä on kuitenkin aika hektisiä tilanteita. Paljon petien petauksia, pyykkisäkkien nosteluja ja kaikista pahinta on roskien kerääminen. Se kyykistely ja kumartelu ei vaan sovi mun mahalle. Luulenpa vahvasti, että siivousalan hommat tän raskauden tiimoilta on nyt taputeltu. Katotaan jos työnantaja pystyis tarjoamaan jotain ihan muuta.
 
Takaisin
Top