Luovutetut munasolut
- Ketjun aloittaja Haaveissatoinen87
- Aloituspäivämäärä
Oooo ihana kuulla
kuinka pitkällä olet? Aivan ihanaa, onnea!
Tämä siis niin uutta tietysti itselle, että mielessä pyörii varmaan ihan hassuja kysymyksiä… mitä biologinen lapsi asiasta tuumaa, kun ymmärtää asian? entäpä sitten lahjasolulapsi? kokeeko jompi kumpi tilanteen jollain tapaa epäreiluna? en tiedä miksi edes mietin näin.
en oikeastaan enää epäile, ettenkö rakastaisi lahjasolulasta aivan yhtä paljon kuin biologista lasta. mutta entä jos lahjasolulapsi olisi ”vaikea” ( älkää tulkitsi väärin, tää ajatuksen virta vaan on kovin outo!), miettisikö sitä alitajunnassa, että lapsessa ei ole omia geenejä?
olen kuunnellut aivan ihania podcasteja ainoat lapset lahjasoluin saaneista, mutta tämä ”vertailu” mietityttää.
Oliko sulla millainen tausta sitten omien solujen kanssa - jos sopii kysyä?
Kiitos, olet aivan yksisarvinen minulle, kun juuri tällaisia asioita haluaisi kysyä vastaavassa tilanteessa olevalta
Mun eka lapsi on adoptiotaustainen, toka bio, "kolmas" bonuslapsi (eli mieheni biologinen exänsä kanssa) ja nyt tuleva tosiaan lahjasolulapsi. Adoptioprosessin aikana jo kehotettiin avoimesti ja varhain keskustelemaan lapsen kanssa taustoista, tunteista, perhetyypeistä jne, joten ne keskustelut ovat kaikkien kanssa sujuneet. Lapsilla menee vaiheittain kysely- ja pohdintakausia näihin asioihin liittyen ja itsestäni tuntuu, että tärkeintä lapsille on ollut se että kaikesta saa puhua. He tuntevat kuuluvansa perheeseen omina itsenään ja tietävät kuinka rakkaita ovat. He myös välillä potevat raastavia mustiskausia jne mutta onpa niitä biologisilla sisaruksillakin (itsellänikin on ollut), joten ei auta kuin jutella tunteista ja asioista uudelleen ja uudelleen mutta se on myös todella ihanaa. Lapsia ja heidän ajatteluaan oppii mun mielestä ymmärtämään kuuntelemalla ja se tuntuu olevan tosi tärkeää: tulla kuulluksi, kohdatuksi ja ainakin, että on yritetty ymmärtää. Eihän ne kaikki ajatukset hetkessä välttämättä aukea.
Kuulun myös Facebookissa kansainvälisiin ryhmiin, joissa on lahjasolutaustaisia aikuisia ja nuoria, lahjoittajia, vastaanottaneita vanhempia jne ja jo maiden erilaiset säännökset ovat todella avartavia.
Tunteita ja kysymyksiä saa olla, tulla ja niitä kannattaa käsitellä. Pääasiassa lahjasoluperheet ovat onnellisia valinnoistaan ja perheestään.
Mä olen jo melko iäkäs. Tapasin tämän elämäni miehen varsin loppumetreillä parasta-ennen-päivämäärän jo häämöttäessä horisontissa. Olin haaveillut vielä tyttärestä mutta en halunnut lähteä enää yksin itsellisenä äitinä uuteen prosessiin ja olin jo alkanut käsitellä, että perhekoko oli varmaankin tässä. Mieheni tavattuani juttelimme tietenkin tämänkin aiheen ja mieheni sanoi toivovansa vielä lasta (hän on minua muutaman vuoden nuorempi). Totesin, että täytynee sitten oieta saman tien klinikalle ja selvittää kykenenkö edes vielä lisääntymään. Kävimme ehkä 9kk ovulaation induktiota kokeilemassa mutta kehoni ei kyllä enää mitenkään selkein merkein ovuloinut (ultrassa ovikset näkyivät mutta testeillä tuli tuloksia laidasta laitaan eivätkä ne täsmänneet oikeaan tilanteeseen).
Lääkäri ehdotti lahjamunasolua ja aluksi hieman vierastin ajatusta mutta käsittelin niitä tunteita aikani ja sitten ajatus alkoi tuntua kivalta. Simpukan ryhmät ja dokumentaatio auttoivat kyllä tosi paljon noiden prosessoinnissa. Aloitimme prosessin joulukuussa, se eteni hyvin nopeasti ja ekalla siirrolla myös raskauduin helmikuussa.
Hienoa, että pohdit asioita. :)
Kuulun myös Facebookissa kansainvälisiin ryhmiin, joissa on lahjasolutaustaisia aikuisia ja nuoria, lahjoittajia, vastaanottaneita vanhempia jne ja jo maiden erilaiset säännökset ovat todella avartavia.
Tunteita ja kysymyksiä saa olla, tulla ja niitä kannattaa käsitellä. Pääasiassa lahjasoluperheet ovat onnellisia valinnoistaan ja perheestään.
Mä olen jo melko iäkäs. Tapasin tämän elämäni miehen varsin loppumetreillä parasta-ennen-päivämäärän jo häämöttäessä horisontissa. Olin haaveillut vielä tyttärestä mutta en halunnut lähteä enää yksin itsellisenä äitinä uuteen prosessiin ja olin jo alkanut käsitellä, että perhekoko oli varmaankin tässä. Mieheni tavattuani juttelimme tietenkin tämänkin aiheen ja mieheni sanoi toivovansa vielä lasta (hän on minua muutaman vuoden nuorempi). Totesin, että täytynee sitten oieta saman tien klinikalle ja selvittää kykenenkö edes vielä lisääntymään. Kävimme ehkä 9kk ovulaation induktiota kokeilemassa mutta kehoni ei kyllä enää mitenkään selkein merkein ovuloinut (ultrassa ovikset näkyivät mutta testeillä tuli tuloksia laidasta laitaan eivätkä ne täsmänneet oikeaan tilanteeseen).
Lääkäri ehdotti lahjamunasolua ja aluksi hieman vierastin ajatusta mutta käsittelin niitä tunteita aikani ja sitten ajatus alkoi tuntua kivalta. Simpukan ryhmät ja dokumentaatio auttoivat kyllä tosi paljon noiden prosessoinnissa. Aloitimme prosessin joulukuussa, se eteni hyvin nopeasti ja ekalla siirrolla myös raskauduin helmikuussa.
Hienoa, että pohdit asioita. :)
Ai niin. Jos viittasit "hirveällä" erityistarpeiseen niin toki mikä tahansa lapsi voi olla sellainen. Adoptiolapset pääasiassa ovat ja niin tämä minunkin rakas lapseni. Elämä niiden kanssa on todella rankkaa, todella. Eikä se johdu yleensä niinkään lapsesta itsestään, vaan ympärillä olevista ymmärtämättömistä ihmisistä. Se vaatii tunnekäsittelytaitoja mutta niitä voi opetella ja niiden osalta tulee kyllä myös aika PROksi juurikin lapsen ja ympäristön ansiosta. Rakkaita niistäkin lapsista tulee itselle aivan varmasti. :)
Ihmettä odottava
Silmät suurina ihmettelijä
Liityn kanssa keskusteluun. Meidän tilanne on, että ei useammalla IVF:llä saatu aikaiseksi raskautta. Olin jo menossa hakemaan "toista mielipidettä" ja ehkä kokeilemaan vielä hoitoja eri näkökulmasta. Sitten tulikin luomuraskaus, joka päättyi keskenmenoon. Ja tuon jälkeen totesin, että en enää voi lähteä IVF:ään omilla soluilla. En halua käydä läpi kaikkea sitä rääkkiä, kun keskenmeno oli niin vaikea. Nyt sitten pohdinnassa lahjamunasolut, jotka olleet koko ajan tuolla mielen taustalla yhtenä vaihtoehtona. Tuntuu pahalta toisaalta luopua lopullisesti IVF-hoidoista omilla soluilla, kun kerran luomunakin raskaus onnistui (eli ehkä toivoa vielä olisi ollut). Mutta kisaväsymys iski, eikä kovin montaa pettymystä enää pää kestä. Jos kääntäisi vielä tämän viimeisen kortin...
V
Villasukkarouva
Vieras
Täällä ehkä joku osaa vastata. Olen harkinnut munasolujeni luovuttamista (jos minut siihen hyväksytään). Kummalla puolella julkinen vai yksityinen on helpompi asioida? Minulla on reilu 90km matkaan suuntaansa molempiin vaihtoehtoihin ja käyn työssä, siksi olisi kiva mahdollisuus joustavampiin vastaanottoaikoihin esim iltasella. Periaatteessa haluaisin luovuttaa julkisella, mutta luulen, että julkisella puolella homma ei ole ihan niin joustavaa kuin yksityisellä
Kosmos
Sanaisen arkkunsa ammentaja
Mulla on juuri aluillaan munasolujen luovutus. Luovutan HUSin kautta munasoluja, ihan senkin takia että siellä lahjasoluja jonottavat ovat pitkässä jonossa ja haluan osaltani olla purkamassa jonoa. Olen saanut aikoja hyvin joustavasti. Luovuttajille jätetään varalle tyhjiä aikoja, joista valita. Muutenkin kaikki on ollut hyvin sujuvaa julkisella, paljon sujuvampaa kuin omat hoidot
ja tosiaan korvaus on sama, menee sitten yksityisen tai julkisen kautta.
Onko teillä ollut käytössä alkioiden kromosomitestausta?
Olet tehnyt ihanan päätöksen jo luovutusharkintaan ryhtyessäsi!
Itse luovuttaisin julkisella noiden yksityisen puolen kela-korvausten poistuttua. Ehkäpä soittamalla osaavat kertoa mieltäsi askarruttaviin asioihin vastaukset parhaiten, sillä ilmeisesti eri julkistenkin paikkojen välillä on eroja.
M
Möllimaisteri
Vieras
Hei,
Onko kenelläkään tietoa, miten tuo lahjamunasoluprosessi menee julkisella? Kenellä on mahdollusta saada lahjamunasoluja & millä kriteereillä?
Jos julkisella on tehty jo 3ivf rundia, voisko sen jälkeen saada vielä lahjasoluhoitoja?
Onko kenelläkään tietoa, miten tuo lahjamunasoluprosessi menee julkisella? Kenellä on mahdollusta saada lahjamunasoluja & millä kriteereillä?
Jos julkisella on tehty jo 3ivf rundia, voisko sen jälkeen saada vielä lahjasoluhoitoja?
S
SunnyLove
Vieras
Hep!
Meillä on esikoinen omista soluista luomuna ja kohta vuoden ikäinen pikkusisko lahjamunasolu+miehen siittiö -kombosta. Meillä on tunnettu luovuttaja eli munasolu on omalta pikkusiskoltani. Taustalla selittämätön sekundäärinen lapsettomuus, joka lopulta kaatui heikkolaatuisiin munasoluihin ja huonosti lääkkeisiin vastaaviin munasarjoihin. Tulin kyllä raskaaksi ja raskaus eteni ekan kolmanneksen, syke näkyi, kaikki hyvin ja sitten keskenmeno. Näitä rundeja yhteensä 5, joista yksi hoitoalkuinenkin. Polilla mentiin heti ivf-hoitoihin ja näitä 3 .Yksi jäi ivf jäi kypsyttelyvaiheeseen, kun munasarjoissa ei vastetta maksimiannostuksillekaan niin tätä ei laskettu mukaan julkisen kolmeen yritykseen. Olin aivan valmis lahjasoluille, kun niitä ehdotettiin julkisen viimeiseksi ivf:ksi.Me keskusteltiin miehen kanssa lahjasoluista jo omien ivf-kierrosten aikana ja sisko itse oli ajatellut meille luovuttamista ennen kuin edes oltiin puhuttu asiasta
Meille tämä on tuntunut todella luontevalta tavalta edetä ja ollaan oltu aika avoimia asiasta. Esikouluikäinen isoveli pitää lahjasoluja varmaan ihan yleisenä tapana lisääntyä Meillä on tietysti nyt poikkeava tilanne moneen lahjasoluperheeseen, kun nuorempi näyttää aivan multa ja veljeltään ja geneettisestihän on tosi lähellä mua. Jossain vaiheessa ajattelin, että pitääkö pikkusisko itseään jotenkin vähempänä, kun veli on kuitenkin mun ja isän yhdistelmä. Nyt tuntuu siltä, että näin erityistä, toivottua ja haluttua lasta on kyllä helppo kannustaa näkemään ainutkertaisuutensa ja korvaamaton arvonsa
Oi miten ihana kuulla! kiitos, kun jaoit!Hep!
Me keskusteltiin miehen kanssa lahjasoluista jo omien ivf-kierrosten aikana ja sisko itse oli ajatellut meille luovuttamista ennen kuin edes oltiin puhuttu asiasta
Meillä on tietysti nyt poikkeava tilanne moneen lahjasoluperheeseen, kun nuorempi näyttää aivan multa ja veljeltään ja geneettisestihän on tosi lähellä mua. Jossain vaiheessa ajattelin, että pitääkö pikkusisko itseään jotenkin vähempänä, kun veli on kuitenkin mun ja isän yhdistelmä. Nyt tuntuu siltä, että näin erityistä, toivottua ja haluttua lasta on kyllä helppo kannustaa näkemään ainutkertaisuutensa ja korvaamaton arvonsa
S
SunnyLove
Vieras
Musta parhaiten tietoa sai Helminauhasta: https://helminauha.info/lahjasoluhoitojen-linjaukset-julkisella-sektorilla/
Helminauhan mukaan lahjasoluhoitaja saavat naisparit, itselliset naiset ja nais-miesparit. Kriteerejä on esim. iän, bmi:n ja aiempiin lapsien osalta.
"Omilla soluilla tehtävät hedelmöityshoidot ja lahjasoluhoidot lasketaan yleensä määrällisesti yhteen. Tämä tarkoittaa, että IVF/ ICSI -hoitoja voidaan tehdä yhteensä kolme, joka pitää sisällään niin omilla kuin lahjasukusoluilla tehtävät hoidot."
Eli Helminauhan ja omien poli-keskustelujen mukaan lahjasoluhoitoja ei saisi enää, jos kolme ivf:ää takana. Kannattaa kuitenkin olla yhteydessä polille ja varmistaa tilanne. Mulla esim. yhtä ivf-kierrosta ei laskettu, kun ei päästy kuin punktioon asti. Sitten, jos lahjasoluhoitoihin pääsee, lähdetään ikaan kuin nollista ja yrityksiä on taas mahdollista saada useampi.
Monesti julkisella puolella käytetään kaikki yritykset siihen, että yritetään turhaan omilla soluilla, ja sen jälkeen pari siirtyy yksityiselle yrittämään lahjasoluilla. Tämä on erityisen ikävää jos lapsettomuuden syynä on kehnot munasolut -- julkisella puolella ei tutkita alkioiden kromosomeja, eikä mitään muutakaan, vaan yritetään vain sokkona omilla soluilla ja sen jälkeen todetaan että sori, hoidot loppuvat tähän. Yksityisellä saa tutkittua alkioiden kromosomit, ja jos ne ovat viallisia, suositellaan lahjasoluja turhien IVF-kierrosten sijaan.
Ihmettä odottava
Silmät suurina ihmettelijä
Ei ole ollut testausta alkioista. Muutenkin on varmasti paljon sellaisia kokeita, joita olisi voitu tehdä varmistaakseen, että kaikki toimii normaalisti. Mietin vieläkin, johtuiko keskenmeno esim. keltarauhasen toiminnasta ja voisiko hedelmättömyyden syynä olla joku sellainenkin, kun näitä ei ole testattu.
missä päin asutte ja ootteko yksityisen vai julkisen puolen hoidoissa? ihanan nopeasti pääsette hoitoihinTänään ilmottauduimme hoitojonoon
Täällä usein puhutaan lahjasoluista, kuitenkin useimmiten kyseessä omien solujen sijaan on luovutetut sukusolut (siittiöt ja munasolut) joiden luovuttamisesta syntyneet kustannukset hoitokulut ja lääkkeet ovat vastaanottajat maksaneet. Molempia soluja käytetään sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.
Sanu80
Puuhakas puhuja
Asutaan täällä oulun seudulla. Ja yksityisen puolella ollaan hoidossa kun ikää jo 43v.missä päin asutte ja ootteko yksityisen vai julkisen puolen hoidoissa? ihanan nopeasti pääsette hoitoihin
päästiin kyllä nopsaan liikkeelle näissä hoidoissa. Toki kohta tulee 2,5v täyteen siitä kun alettiin yrittämään josko oma yhteinen lapsukainen saataisiin 
Mä voisin jakaa ajatuksia tähän teemaan liittyen, mutta mieluummin yv:llä tai salaisella puolella. Oletko lapsettomien salaisessa ryhmässä? Voisin sinnekin liittyä
