En uskalla edes ääneen sanoa, saatikka teille tunnustaa tällä viikolla tehtyjen työtuntien määrää. Voi sanoa, että lepo ja nukkuminen ovat todellakin olleet poissa laskuista. Koirakaan ei oo päässy kuin pikaisille hyvin lyhyille kävelyille. Tänään käytiin tuossa jopa kilsan lenkillä, ja aikamoista supistelua on ollut. Ei onneks kipuja, mutta toisaalta olen aina kuvitellu että mun kipukynnys on aika korkee, joten vaikee arvioida, että olisko kivuliaita vai ei. Tuntui tossa kävelyn aikana, että aika kovana on vatta koko ajan. Samoin on tainnu taas verenpaineet nousta, mitannu en vielä oo. Pitää varmaan huomenna kattoa. Jännityksellä odotan ens perjantain lekuria, että miltä näyttää suun mitta, ja onko kaikki kunnossa, kun tähän asti ei ole mitään valittamista ollut itsellä tai terkkarilla/lekurilla. Ei oikein vielä voisi lomalle jäädä, kun erinäisiä hommia on pahasti vaiheessa. Oon varmaan liian tunnollinen, kun en haluaisi jäädä vapaalle vielä marraskuun lopussakaan. Voi vielä mieli tietysti muuttua.
Nyt pitäis sitten lukea huomiseen tenttiin - kuka ihme sai sen kuningasajatuksen, että käy koulutuksessa työn ohella!!!!! Onhan tässä vielä monta yön tuntia aikaa lukea lappusia ja palautella mielen asioita, jotka on opetettu joskus toukokuussa!