Lokakuu! Eka vuosi taputeltu!

Onnea Triina!!
Ihan mieletöntä kun on jo toinen pikkuinen.

Poika täytti vuoden torstaina ja sen kunniaksi otti ensi askeleet siis ilman tukea. Tätä on harjoiteltu pitkään kun 7,5kk:sta lähtien on seisonut. Poika tarvitsee kahdet päikyt mutta toisinaan on ylivireä ja nukkumisesta ei tuu mitään. Pitkään ei nukkunut kuin vaunuissa päikkäreitä mutta nyt ei osaa nukkua vaunuissa kun pitää katsoa mitä ympärillä tapahtuu. Jos nukkuu hyvin niin herää vain kerran yössä ja sitten aamull tunnin päikyt ja iltapäivällä 1,5h.

Suurin muutos nyt 12kk:n tullessa täyteen, että viimein poika on alkanut syömään ja syö itse lusikalla ja haarukkaakin harjoitellaan. Olen niin onnellinen!! No sotku on ihan kamalaa mutta sen arvoista.

Onnittelut muillekin pienoisille!!
 
Muokattu viimeksi:
Onnea Triinalle täältäkin! :)

Meillä oli viikko sitten 1v juhlat ja sen kunniaksi tyttö lähti kävelemään ilman tukea. Sanojakin on jo jonkun aikaa tullut, ja välillä sitten puhuu tavuilla ja osoittaa, esim kä(iskä), kei(keinu), koi(koira), puh(puhelin), pa(pallo) :) koirista varsinkin on ihan innoissaan, näkyi niitä sitten livenä tai telkkarista :D

Tyttö nukkuu nykyään yhdet päikyt, lounaan jlk, ja ne kestää yleensä 40min..että se siitä omasta ajasta päikkyjen aikaan :wink (ok no yöllä neiti nukkuu 12h putkeen että ehkä mielummin niinpäin).

Pullot ja tutti ollaan lopetettu, ainakin lähestulkoon. Neiti syö myös nykyään samaa ruokaa kuin me muut, ja korviketta/kauramaitoa saa vaan puuron seassa..maito ilmeisesti aiheuttaa oireita niin ollaan siirtymässä korvikkeesta kauramaitoon nyt alkuun, ehkä jossain välissä sitten normimaitotuotteisiin.

Neidin eka lentomatka on tulossa kuukauden päästä, ja toinen sitten muutamien kuukausien päästä, jännää! :)
 
Meillä nukutaan yhet päikkärit, kesto noin 2-3 tuntia. Yöllä poika nukkuu klo 21-08 HERÄÄMÄTTÄ! :) Tai jos herääkin vähän itkeskelemään ni mun ei tarvii asiaan reagoida, tyyppi rauhottuu samantien ihan itekseen. Tutinkin osaa itte ettiä vierestään jos sitä kaipailee. Tutteilua harrastetaan vaan nukkuessa.

Ruokaa vedellään neljä kertaa päivässä hurjat määrät. Tuttipulloa ollaan edelleen annettu ennen ku käy nukkumaan. En tiiä missä vaiheessa aletaan tuota tapaa lopettelemaan... Ehkä siinä vaiheessa kun maitoa alkaa menemään nokkamukista vielä vähän enemmän, että saadaan se 5dl päivässä menemään.

Vielä ei poika kävele eikä puhu. Tukea vasten ja kärryn kanssa kyllä kävelee ja pari kertaa on sen haparoivan askeleen ottanu syliä kohti. :) Papatus on koko ajan kova. Tavut on alkanu voimistumaan.
 
Hmm, taidan olla vähän hönö... jos rupeen tekemään aamu- ja iltapuurot maitoon ni siitähän tulee jo semmoset 5dl. :D Loput kaks desiä tulee täyteen ku juo nokkamukista ja syö raejuustoa. Vähän vaan jänskättää siitä pullottelusta luopuminen. Sit mun vauva ei oo enää niin vauva. :)
 
Sultti minä olen kanssa joutunut kohtaamaan tuon vauvan muuttumisen taaperoksi. Librakohan se sanoi, että vanhemmuus on luopumista. Poika on nyt alkanut kieltäytymään aamu- ja päiväimetyksistä ihan yks kaks täytettyään vuoden. Ja minä kun luulin että syö tissiä vielä vaikka kuinka kauan. Saa mähdä kuinka kauan ilta ja nyt vielä yksi yösyöttö jatkuvat.

Mitä nyt sanoisitte itselle ohjeeksi uutena ensikertalaisena äitinä?

Minä sanoisin että luota vain itseesi ja nauti siitä kun vauva haluaa olla iholla. Nyt minun taaperolla on niin kiire ettei äiti muistu mieleen juuri kuin yöllä. Isä jos on kotona niin äitiä ei juuri juomata ollenkaan. Niin ja ohjeena vielä itselle että vauvan unenlahjat on geeneissä ja kun on saanut minun geenit niin ei kannata ihmetellä univaikeuksia. :)
 
Triina: Triina todella paljon kiitos jutusta jonka huomasit meistä. Oli tosiaan kiva lukea omia mietteitä jutun muodossa. Ja suuret onnen toivotukset toisesta pienokaisesta! Olet todellinen superäiti!

Olihan se minun synnytys aika absurdi kokemus kun piti tehdä ilman mitään epiduraalia ja kipulääkkeitä ja jopa mies oli vähän sekaisin ja toi ne kutimet sairaalaan. Oli luullut että neulominen voisi rauhoittaa minua :)

Täällä on tapahtunut hurjasti kaikkea. Oli ensin pienen synttärit Brysselissä 14.10 ja seuraavana päivänä saatiin avaimet jo uuteen kotiin. Ehdittiin asua airbnb kautta melkein 2 kk asunnon etsinnässä Brysselissä. Tuli ainakin Brysselin eri kaupungin osat tutuiksi ja se oli vähän kuin Brysselin kanssa seurustelua, ottaen selvää mistä alueesta pidetään ja mistä ei.

Sitten oli reissu takaisin Berliiniin jossa myös vielä juhlistimme pientä sankaria. Sitten alettiin muuttaa kunnolla tavaroita ja nyt koti alkaa jo näyttää hyvältä. Libra jos luet tätä niin vihdoin on minullakin mahdollisuus kutsua sinut kylään. Ja tässä osoitteessa pysytään pitkään koska sopparit on Belgiassa pitkiä.

Täällä on hampaita alkanut tulla vihdoin enemmän. Vähän on siitä tullut yöllä itkua mutta olen saanut rauhoittumaan kylmillä puruleluilla tai kylmillä hunajamelonin siivuilla. Nyt taitaa olla jo viisi hammasta. 10kk iässä tuli ensimmäinen hammas. Syöminen on edelleen tosi vauvamaista ja nyt olisi aika alkaa opetella käyttämään uutta purukalustoa. Hampaat ainakin harjataan aamuin ja illoin.

Pieni seisoo ja kävelee tukea vasten. Osaa hyvin pyllähtää istumaan. Tykkää taputusleikeistä, vilkuttaa, heiluttelee käsiään ja matkii kaikkea.
Musiikki on hänen mieleensä ollut alusta asti. Rummut on nyt pop. Pieni on tosi iloinen lapsi ja myös todella sosiaalinen. Hänen suurinta hupia tuntuu olevan mummojen, tätien ja tyttöjen hurmaus. Mietinkin siis että jos hän jo 1v on tuollainen hurmuri niin mitähän on tulossa?? Flirttailutaito on jo hallussa. Eilen viimeksi Brysselin bussissa hän pelasi silmäpeliä koko matkan yhden kauniin tytön kanssa ja kuulin kun tyttö ulosmennessään bussista kommentoi Olala que bel mignon :) Eli pikkuiseni oli saanut tytön jo pauloihinsa siinä vaiheessa.
Niin ja päikkärit on yleensä aina 2 tuntia putkeen ja yhdet päikkärit riittää. Jos pieni nukkuu vähemmän niin näkee heti että on väsyneempi ja tarvitsee lisää unta toisessa kohtaa. Hän nukkuu aina tosi sikeästi ja esim tänään käytiin isänpäivä lounaalla Perulaisessa ravintolassa jossa musikki soi ja hän vaan nukkui rattaissa sikeästi. Oli nukahtanut jo meidän kävellessä puistossa aiemmin. Yötkin menee tosi tasaisesti putkeen. Vaippaa saattaa joutua vaihtamaan ja maitoa lisää antamaan mutta muuten nukkuu 12 tuntia putkeenkin.

Vähän tuntuu haikealta että vauvavuosi vaihtuu taaperon puuhiin. Tavallaan voisin olla jo valmis toiseenkin lapseen mutta saa nähdä vielä miten asiat etenee. Olen ollut jo töissä pari kertaa kuussa viikonloppuisin mutta nyt kun on koti löytynyt niin kaikki muu on helpompaa. Voimme siis alkaa etsiä sopivaa päiväkotia ja aktiivisemmin töitä minulle.
 
En tiedä superäitiydestä, mutta olo on ainakin enemmän kuin super. En ole mikään erityinen Cheek-fani, mutta tunnen olevani kiitollinen, siunattu, onnellinen!

Kiitos kaikille onnentoivotuksista, mutta kiitos myös kun olette kulkeneet mukana vauvavuodessa. Ennen kaikkea kiitos, että jaksoitte kannustaa ja tsempata kun olin ihan pohjalla itkuisen esikoiseni kanssa. Kaikki on nyt niin erilaista. Vauva on paljon rauhallisempi ja tyytyväisempi. Nyt ymmärrän miksi vauva-arjesta voi nauttia.

Kun tajusin olevani uudelleen raskaana, mietin miksi juuri minä. En uskonut jaksavani uusia itkukuukausia ja kovasti pohdin mikä uuden raskauden tarkoitus on. Nyt taidan tietää. Tarkoitus oli, että saan kokea myös tällaisen vauva-ajan.

Toki tämä pikkuveli on vasta kaksi viikkoa vanha ja vaikka mitä on edessä. Mutta nyt nautin jokaisesta rauhallisesta hetkestä.

Hyvää isänpäivää kaikkien pienten taaperoiden iseille! Minä jatkan tästä rakkaudesta humaltumista miehen kainalossa, vauva kiinni tississä.

KIITOS!
 
Triina. Onnea teille paljon!! Sain vihdoin hyvän Android-puhelimen. Kyllä nyt jaksaa kirjottaa. ;-) Pikaviesti ennen töitä.

Niin hurjaa. Me täytetään perjantaina 1v. Itkettää ja ihmetyttää. Mä sanoisin kans et nauti ja anna lapses olla iholla. Ja lepää. Ja vielä et nauti!!! Meillä haaveissa toinen lapsi myös. Jospa pian.

Meillä kävellään ja sanotaan äiti, isiäkin kuultu, hauva myös... Todella menevä pikkumies. :Heartred
 
Täällä ollaan yhtenä kappaleena. Perjantaina laskettu, et saas nähdä kuinka paljon mennään yli. Ja mä halkeen, viime neuvolassa jo sanoi, et on varmaan pitkä tyttö tulossa ja voin sanoa, et jotenkin sen tuntee :D Ja jännittää ihan sikana! Tavallaan en haluis, et tää raskaus päättyis vielä, mut sit taas toisaalta haluan päästä normi kehoon ilman kömpelyyttä ja tosiaan nauttimaan arjesta kahden pienen kanssa! Kaikin puolin kyllä hirveen ristiriitaiset fiilikset... Pelottaa, naurattaa, itkettää, raivostuttaa... Ihana tunteiden skaala!

Täällä on ekat poskihampaat tehty ja lisää tulee. Voi elämä, kun yöt on ollu vähän vakeita. Oon siis tosi väsynyt. Meillä rokotteista ei oo tullut ja tuskin tuleekaan mitään (enää), mut nää hampaat varmaan kiusaa vielä tovin. Muuten ei mitään ihmeellistä, sanoja ja niiden merkityksiä opetellaan - oiskohan joku 10 sanaa hallussa (äiti tai mamma, isä, pallo, tutti, heh..kakka, pallo...) Pottatreeni pitäis aloittaa kerta poika osaa selkeesti ilmaista tarpeen, etenkin just toi kakkahätä, mut haluun tän pötsin eka pois täst edestä. Ai niin ja ite opettelee pukemaan kenkiä :) aina vihje äidille, et ulos. Hakee kengät ja yrittää laittaa jalkaan.
 
Ccix, tutut tuntemukset! Pian sunkin odotus on ohi ja saat vauvan syliin :) Ihanaa!! Tsemppiä loppumetreille. Ihan jäätävän rankkoja noi vikat päivät. Siis henkisesti. Yritä lepäillä kaikki aika kun voit. Synnytys väsyttää yllättävän paljon! Meillä vauva on nukkunut hirmu hyvin yöt, joten hyvien yöunien lisäksi nukuin synnytyksen jälkeen ekan viikon ajan piiitkiä päikkäreitäkin. Väsymys oli jotain ihan järkyttävää!

Täällä on molemmat pojat unilla! Ensin kyllä itkivät vuorotellen :D Onhan tää melkomoista härdelliä ajoittain. Mutta uusi beibi viihtyy manducassa, joka ehdottomasti pelasti koko aamun. Nyt simahti vaunuihin pitkällisen taistelun jälkeen.
 
1-v synttärijuhlat lauantain osalta vietetty :) torstaina ol pojan synttärit . Oli kivaa. Poika yritti taas pussailla tuttua tyttöä, 11 kk vanha. Ei ole muille niin tehnyt :wink eli nuorta lempeä vissiin.

Hän alkoi myös ykskaks puoltoista viikkoa sitten vanhempieni ollessa kylässä, kävelemään metrejä. Nyt pinkoo menemään välimatkoja kävellen. Kontaten pääsee nopeammin viel kuiteskin, tuo tuommonen pikaspurttikonttaaja kun on.

Hän nukkuu yleensä yhdet päikyt, 2-3 h. Pari kertaa viikossa saattaa ottaa iltaunetkin.

Kuusi hammasta.
Osaa sanoa mm. auva,vauva, mamma, pappa, än (tarkoittaa kyllä), eei, äiti, ti (isi), amm nam (nam nam).

:) jännää elämää pikkuisen kanssa
 
Ihan pikakommenttina, että jos voisin neuvoa itseäni, sanoisin, että hyvin sä vedät! Taputtaisin olkapäällä ja halaisin. Ja kehottaisin ottamaan säännöllisesti omaa aikaa, jos siltä tuntuu. Ja jos mahdollista, pitäisin pidemmän äitiysloman.

Etanainen, kaipaan mahdottomasti sitä tunnetta, kun vauva tuhisee rinnalla imettäessä. Tyttökin taitaa vähän kaivata sitä, koska joskus yllättäen työntää kasvonsa kaulan tyveen tai paidan kaulukseen ja nuuhkuttaa ihoani. :)

Ainoa asia, jota en kaipaa tippaakaan, on se järkyttävä väsymys ja tieto siitä, että töihin on lähdettävä aamulla. Haha!
 
Pikkusisko saapui keskuuteemme eilen, 23:15 :) synnytys oli ihana kokemus, ja annoinkin arvosanaksi 10! Mikään ei ois voinut mennä paremmin ja päästiin jo kotiinkin. Tässä nyt opetellaan uudenlaista arkea kahden pienen kanssa. Voiko ihminen enää olla onnellisempi.

Mitat tytöllä oli 4020g ja 52cm.
 
Onnea ccix :) Voi kun teidän perheet kasvaa huminalla. Ihanaa kun kaikki on mennyt niin hyvin sinulla ja myös Triinalla. Minun pieni on juuri ihanassa iässä 13 kk vanhana. Hän on niin suloinen monella tavalla. Voin hyvin kuvitella että haluan vielä toisen. Täällä Brysselissä minun pitää ilmoittaa lapsi jo kouluun joulukuuhun mennessä. Se alkaa 2,5-3 v iässä mutta ilmoittautuminen pitää tehdä jo todella aikaisin.
 
Meillä on ollut kyllä melkoista hulinaa kun koko perhe ollaan räkätaudissa ja mies oli työmatkalla pe-la. Eilen pojat itkivät 2h yhtä aikaa aivan suoraa huutoa. Musta tuntui että maailmanloppu tulee. Olin niiiiiin riittämätön näille kahdelle. Lopulta vauva vain kertakaikkiaan simahti omaan huutoonsa, joten pystyin lohduttamaan isompaa, joka (luojan kiitos!) piristyi heti kun kaivoin legot esiin.

Vauvalla on siis aivan jäätävät ilmavaivat! Johtuu pitkälti mun suihkutisseistä, maitoa tulee sellaisella paineella, että vauvab vatsaan menee hirveästi ilmaa. Kirkuu ja parkuu jokaista pierua ihan kuin päätä leikattaisiin. Nyt onneksi vyöhyketerapia ja omatoiminen vauvahieronta ovat auttaneet! Muutaman huutopäivän jälkeen poika on nyt nukkunut pian vuorokauden ympäri heräten välillä vain syömään ja seurustelemaan aivan hetkeksi.

Ja, jotta tää meidän arki ei olis aivan niin seesteistä, mä olen itse täysin rampa. Synnytys käynnisti mulla selkäkivun, joka ei mitenkään meinaa helpottaa :sad001 Lisäksi mulla on ollut nyt neljä viikkoa pää kipeä. En oikeastaan pysty kunnolla edes kävelemään. Olen käynyt pari kertaa jo lääkärissä, mutta huomenna on taas mentävä. Aika vaikeaa hoitaa vauvaa ja taaperoa kun jokainen askel sattuu.

Silti, kaikesta huolimatta, olen ihan hirmu onnellinen. Kunhan saan itseni kuntoon niin vain taivas on rajana tällä poppoolla!
 
Voimia sinne Triina. Minun pieni sai ekaa kertaa elämässään vatsataudin kun tavattiin naapurin poika viime perjantaina. Naapurin poika oli silloin jo paranemassa vatsataudistaan mutta olisi pitänyt jättää tapaamatta kun se noin helposti tarttui. Poika käy päiväkodissa josta oli sen saanut. Sitten Brysselissä on ollut aikamoinen sotatilanne päällä viimeajat. Armeija ja poliisi kaikkialla. Vieläkin on vaarallista ja koulut on kiinni mutta mies meni jo eilisestä asti töihin keskustaan. Toivottavasti niitä iskuja ei Brysseliin tule.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top