Lisää lapsia?
- Ketjun aloittaja rosmarinaa
- Aloituspäivämäärä
Onnea Stiffie pienestä ihmeestä! Ihana että synnytys ollut korjaava kokemus.
Voi ei Eetla että olet vielä tuonkin kohtaamaan. Toivottavasti nyt pääset työstämään asian. Toi on niin kamalaa kun kaksi kertaa peräkkäin riistetään onni. Mä hukkasin toisen peräkkäisen kesken menon raivoissa leikkimatot. Mä olen ettiny koko kodin läpi enkä vaan löydä.
Voi ei Eetla että olet vielä tuonkin kohtaamaan. Toivottavasti nyt pääset työstämään asian. Toi on niin kamalaa kun kaksi kertaa peräkkäin riistetään onni. Mä hukkasin toisen peräkkäisen kesken menon raivoissa leikkimatot. Mä olen ettiny koko kodin läpi enkä vaan löydä.
Odette
Piirimestaruustason postaaja
Pitkästä aikaa täällä! Onpa täällä ollut suru-uutisia, mutta myös iloisia vauvauutisia! Tuntuu ihan epätodelliselta, että meille odotettaisiin jo kolmatta, kun toisestakaan ei vielä ole saatu tehtyä päätöstä. 
Mulla vaihtelee fiilikset vähän kuukauden mukaan, ja edelleen koko ajan tiedostan, että riskit kasvavat, riskit kasvavat ja että pitäisi alkaa yrittää, jos oikeasti toivoisi vielä toista lasta.
Toisaalta pelottaa se, että tulee raskaaksi ja ultrassa huomataankin jokin kehitysongelma, mutta huomaan pelkääväni myös sitä, että jos tekee päätöksen, että aletaan yrittää, jos ei nappaakaan. Siis että miten siihen suhtautuisi henkisesti. Naapurille syntyi muutama kk sitten toinen lapsi (ensimmäinen about samanikäinen kuin meidän) ja aika raskasta on ollut, kun vauva ei nuku kovin hyvin ja toisen lapsen kanssa on vähemmän voimavaroja, kun pitää se toinenkin huolehtia ts. ei voi esim nukkua silloin kun vauva nukkuisi. Toisaalta mies on hakenut työpaikkaa, joka olisi ulkomailla ja jos sattuisi tärppäämään, en tiedä haluaisinko olla raskaana tai pienen vauvan ja taaperon kanssa ihan vieraassa maassa ilman turvaverkkoja. Että nyt tuntuu, että pitäisi odottaa, kunnes tuo työpaikka selviää suuntaan tai toiseen, mutta siihenkin voi mennä vielä kuukausia eli jokainen kuukausi lisää voi olla ongelma... Äh, ei ole helppoa.
Yritän kommentoida noihin joihinkin muihin ketjuihin myös pian, siis lapsen kasvusta ym!
Mulla vaihtelee fiilikset vähän kuukauden mukaan, ja edelleen koko ajan tiedostan, että riskit kasvavat, riskit kasvavat ja että pitäisi alkaa yrittää, jos oikeasti toivoisi vielä toista lasta. Toisaalta pelottaa se, että tulee raskaaksi ja ultrassa huomataankin jokin kehitysongelma, mutta huomaan pelkääväni myös sitä, että jos tekee päätöksen, että aletaan yrittää, jos ei nappaakaan. Siis että miten siihen suhtautuisi henkisesti. Naapurille syntyi muutama kk sitten toinen lapsi (ensimmäinen about samanikäinen kuin meidän) ja aika raskasta on ollut, kun vauva ei nuku kovin hyvin ja toisen lapsen kanssa on vähemmän voimavaroja, kun pitää se toinenkin huolehtia ts. ei voi esim nukkua silloin kun vauva nukkuisi. Toisaalta mies on hakenut työpaikkaa, joka olisi ulkomailla ja jos sattuisi tärppäämään, en tiedä haluaisinko olla raskaana tai pienen vauvan ja taaperon kanssa ihan vieraassa maassa ilman turvaverkkoja. Että nyt tuntuu, että pitäisi odottaa, kunnes tuo työpaikka selviää suuntaan tai toiseen, mutta siihenkin voi mennä vielä kuukausia eli jokainen kuukausi lisää voi olla ongelma... Äh, ei ole helppoa.
Yritän kommentoida noihin joihinkin muihin ketjuihin myös pian, siis lapsen kasvusta ym!
Misu91
Sanaisen arkkunsa ammentaja
Mitäs tänne kaikille kuuluu? :)
Täällä menossa jo rv 30+1,hullua miten aika menee. Tosi rankka raskaus ollut. Rv 14 alkaen rannekanavaoireyhtymä vaivasi, kädet särki ja puutu jatkuvasti eikä pystynyt tekeen mitään. Se on onneks nyt helpottanut. Mut nyt kohtu painaa keuhkoja niin ettei saa kunnolla henkeä ja se vetää voimattomaksi. Rv 33 seuraava Ultra vauvan koosta neuvolassa ja sit rv 36 äitipolilla koko arvio jossa päätetään käynnistetäänkö vai ei. Edellinen kun oli 38+5 syntyessään sen 5118g..
Toukokuinen täytti torstaina 3 v ja kuopus tulee kuukauden päästä 2 v. Semmosia uhma pyllyjä kyllä kumpikin tällä hetkellä että huh. Onneksi ovat omatoimisia, pääsee edes siltä osin helpommalla.
Mukavaa kesän odotusta kaikille :)
Täällä menossa jo rv 30+1,hullua miten aika menee. Tosi rankka raskaus ollut. Rv 14 alkaen rannekanavaoireyhtymä vaivasi, kädet särki ja puutu jatkuvasti eikä pystynyt tekeen mitään. Se on onneks nyt helpottanut. Mut nyt kohtu painaa keuhkoja niin ettei saa kunnolla henkeä ja se vetää voimattomaksi. Rv 33 seuraava Ultra vauvan koosta neuvolassa ja sit rv 36 äitipolilla koko arvio jossa päätetään käynnistetäänkö vai ei. Edellinen kun oli 38+5 syntyessään sen 5118g..
Toukokuinen täytti torstaina 3 v ja kuopus tulee kuukauden päästä 2 v. Semmosia uhma pyllyjä kyllä kumpikin tällä hetkellä että huh. Onneksi ovat omatoimisia, pääsee edes siltä osin helpommalla.
Mukavaa kesän odotusta kaikille :)
No huh huh misu et oo helpolla päässy 
onneks oot jo loppusuoralla ♡ ja on sulla muutenkin kotona vilske niin et varmasti helpolla pääse noin pienten kanssa. Tsemppiä sulle älyttömästi loppuraskauteen!!
Täällä just viime viikonloppuna poika täytti 3v. Ja eilen tyttö täytti 9kk. Kovasti ois kolmonen jo haaveissa mutta ehkä tässä tekisi hyvää pieni työrupeama ja lapset hoitoon välissä. Muutettiin omakotitaloon syksyllä kun tyttö oli 3vk vanha... huh huh mikä rupeama oli niin pienen kans.. niin kyllä sitä maksettavaa on hetkeksi :D nyt jään kesä, heinä ja elokuulle kotihoidontuelle niin kerkee tyttö täyttää vuoden ja syyskuun alussa töihin. Kyllä se 1v on vähän pieni hoitoon mut ei siinä nyt auta kun mennä töihin koska lainaa lyhennettävä.
Ois kyllä kiva kuulla muiden kuulumisia myös!! :)
onneks oot jo loppusuoralla ♡ ja on sulla muutenkin kotona vilske niin et varmasti helpolla pääse noin pienten kanssa. Tsemppiä sulle älyttömästi loppuraskauteen!! Täällä just viime viikonloppuna poika täytti 3v. Ja eilen tyttö täytti 9kk. Kovasti ois kolmonen jo haaveissa mutta ehkä tässä tekisi hyvää pieni työrupeama ja lapset hoitoon välissä. Muutettiin omakotitaloon syksyllä kun tyttö oli 3vk vanha... huh huh mikä rupeama oli niin pienen kans.. niin kyllä sitä maksettavaa on hetkeksi :D nyt jään kesä, heinä ja elokuulle kotihoidontuelle niin kerkee tyttö täyttää vuoden ja syyskuun alussa töihin. Kyllä se 1v on vähän pieni hoitoon mut ei siinä nyt auta kun mennä töihin koska lainaa lyhennettävä.
Ois kyllä kiva kuulla muiden kuulumisia myös!! :)
Misu91
Sanaisen arkkunsa ammentaja
Joo, tää on ehdottomasti ollut kaikista rankin raskaus, ja juuri siksi ettei pysty lepäämään aina sillon kun tarttis. Mut ei onneksi kauaa enää :)
Mulla tulee tässä pitkä pätkä kotona oloa, mut nautin tästä kuitenkin niin paljon ettei haittaa. Ja opiskelemaan täytyy todennäköisesti lähteä sit jos työpaikan meinaa, jos ei tämän hetken suunnitelmat eli pphn työt onnistu. Siihen löytyy tutkinto ja alan kokemusta yli 8v. Mut aika näyttää, nyt nautin ihan kotiäitiydestä. Tosi tiukkaa taloudellisesti, mutta on tää silti vaan niin mun juttu.
Mukavaa kesää sinne :)
Mulla tulee tässä pitkä pätkä kotona oloa, mut nautin tästä kuitenkin niin paljon ettei haittaa. Ja opiskelemaan täytyy todennäköisesti lähteä sit jos työpaikan meinaa, jos ei tämän hetken suunnitelmat eli pphn työt onnistu. Siihen löytyy tutkinto ja alan kokemusta yli 8v. Mut aika näyttää, nyt nautin ihan kotiäitiydestä. Tosi tiukkaa taloudellisesti, mutta on tää silti vaan niin mun juttu.
Mukavaa kesää sinne :)