Lemmikit

Meillä noi tytöt kovin haluais kissaa, mut kun meillä toi Luna niin en oikein tiiä miten se mahtaa suhtautua kissaan... Ehkä sit kun Lunasta aika jättää...
 
Vieena sanoi:
Mariel, eikö sulta ole koskaan otettu verikokeessa tokson immuuniutta? Mulla se on nyt katottu joka kerran kun olen verikokeessa käynyt, varmuuden vuoksi ilmeisesti.
Click to expand...

Ei ole otettu, enkä tajunnut erikseen edellisessä raskaudessa pyytää enkä sitten enää loppuraskautta kohden viitsinyt kysellä kun olin jo "vaivannut" kaikkia sytomegalovirus testeillä ja tajusin liian myöhään, että samallahan sen olisi kai saanut testattua :/
 
Mamabel mun oli pakko guuglettaa berberiskinkki, aattelin että se ois haisunäätä tms :laughing001 joo, ei ollu:laughing025
 
Meillä on kaks pienikokosta koiraa, Penni n. 3 kg ja Varpu n. 5 kg. Eivät oo ainakaan reagoineet muhun mitenkään kummallisesti, jos ovatki huomanneet raskauen :grin Lisäksi meillä on venäjänkääpiöhamsteri Raivo-Kerttu.
Luotan siihen että tytöt kyllä sopeutuu vauvvantuloon ja uuteen perheenjäseneen... Kauhiasti niillä ei oo kokemusta vauvvojen kans toimimisesta, niitä kun ei lähipiirissä niin paljoa ole eikä vähäsiäkään usein nää. Yleensäkin ovat aika hitaasti lämpeneviä vierasihmisiä kohtaan, mutta perhettänsä rakastavat aivan ehdoitta.
Profiilikuvassa on mun kissa Onni, joka on asunut pari viime vuotta maalla anoppilassa. Ei sopeutunut kaupunkielämään, onneksi apu oli lähellä :Heartred
 
Meillä on 3 koiraa: kaks seropinarttua à 10kg, 3 ja 5v ja tuo cane corso uros 67kg 2v. Ku esikko tuli kotiin ni uros itki ja vinku ja tuijotti vaan lasta että mikä tuo on, en ymmärrä. Kova koulutus ja komento oli ettei tallo vahingossa lasta joka joskus oli lattialla lelukaaren alla tai sitterissä. 5v narttu meinas lähteä uuteen kotiin, ei millään meinannu hyväksyä uutta tulokasta. Pari kertaa uhkasi vauvaa hyökkäämällä kohti ja murisemalla. Sai palautetta minulta (joka oon sille maailmassa ykkösasia, oli valeraskaana ku mä olin paksuna :D ) ja näin viimein on hyväksynyt tytön. Toinen narttu on ollu aina esikon kaveri, mitä nyt sillon pitää etäisyyttä ku tytöllä on nipistelyvaihe päällä :p

Edit. Iso poika ei siis juuri enää välitä ees tytöstä paitsi ruoka-aikaan on kaverina syömässä jämiä :P
 
Mulla oli Paavo niminen mastiff vanhus (10v) kun saatiin esikko ja se oli mahdoton, sitä ei saanu koulutuksella ei millään hyväksymään lasta... Noh sit tultiin siihen lopputulokseen että annetaan koira pois ja käytettiin sit eläinlääkärissä tarkistuksella ja siltä löydettiin aivo kasvain, jonka sit eläinlääkäri luuli olevan syynä muuten kiltin ja kuuliaisen koiran aggressiolle... Noh Paavo pääsi sit koirien taivaaseen:( mut pointti tälle se et jos ei koulutus tehoa ja koirasta tulee mielipuoli niin kandee käydä lääkärillä... Tuli edeltäjän viestistä mieleen mun Paavo:,( mun eka vauva...
 
Ps meidänkin Luna on paras kaveri tyttöjen kaa jos on ruoka-aika lapsilla tai koiralla;) meidän esikon (5v 5kk) lempikotityö on koiran ruokkiminen... Tottelee tyttöä paremmin kun isimiestä:D
 
Mä oon delegoinu kissojen vessojen siivoomisen miehelle, vaikken toksoplasmoosista varsinaisesti stressailekkaan (meillä ollu kissoja melki 10 vuotta, ja ulkoilevat hyvin satunnaisesti valjaissa). Aattelin vaan ottaa härskisti kaiken ilon irti, kun kissojen hoito on normaalisti pääosin mun vastuulla. :'D
 
Mun kissa, joudun siivoamaan vessan. Mutta kumikäsineet + huolellinen käsien pesu, eiköhän "Mato" (kuten mieheni pikkuista kutsuu) , ole turvassa:)
 
Meillä löytyy kuusi koiraa, kolme niistä sisäkoirina. Yksi on erityisen kiintynyt minuun, joten nähtäväksi jää, miten reagoi vauvaan. Uskon, että raskausaikana voisi muuttua suojelevaisemmaksi minua kohtaan.
 
Meillä on iso lauma pikku koiria. Saa nähdä miten suhtautuvat uuteen lauman jäseneen. Uskon että enemmänkin innostuvat pientä vahtimaan :)
 
Meillä kaksi koiraa (uros&narttu) ulkoileva narttukissa.
Meijän uroskoira on suojelevaa rotua, ja nyt jo vähän hirvittää rupeaako se puolustamaan miuta raskauden aikana. Ja kuinka kovasti vahtii lasta tulevaisuudessa..
Narttukoira taas on miun sylivauva (vaikka painaakin 30kg :rolleyes:) ja pelkään sen kohalla mustasukkasuutta. Molemmat on onneksi tosi ihmisrakkaita ni eiköhän ne ota uuden perheenjäsenen innolla vastaan.

Miulle terkka anto täyskiellon kissan hiekkalaatikon putsaamiselle, tosin en aio tätä noudattaa. huolehdin vaan hyvästä hygieniasta, ni eiköhän riitä.
 
Mulle ei antanut täys kieltoa. Kehoitti vain hyvään käsihygieniaan. Tyhjennän kumihanskoilla ja vielä pesen kädet.
 
Yksi koira löytyy, ja tekisi mieli ottaa pentukaveri hänelle. Ehkä sitten vasta fiksumpi harkita vakavammin, kunhan se vähäunisin vauva-aika ohitte :D
 
Meillä on kaksi kissaa ( narttu 7v ja kolli 12v). Vähän huolestuttaa kuinka ottavat pikkuisen vastaan, kun "vihaavat" pikku ihmisiä. :shifty: en tiedä pelkäävätkö sitten vai onko se että useimmat meillä käyvät lapset ovat lievästi ylivilkkaita ja aina kimpussa. Toivon kovasti että oppisivat tykkäämään/sietämään tulevaa perheenjäsentä. :shy:
Meillä mies ei anna mun tyhjentää hiekkalaatikoit vaikka käyttäisin kertakäyttöhanskoi yms..
 
Meidän kissa on aika arka. Etenkään pikkulapsista ei tykännyt. Jos tulee vieraita, niin ei välttämättä edes näy ja kun aikoinaan tuli lapsia kylään muutamaksi päiväksi, niin sulkeutui makuuhuoneeseen koko ajaksi.

Kun meidän tyttö syntyi, niin aluksi katseli kaukaa, ei kovasti ollut kiinnostunut. Vauva oli paikallaan, joten ei ollut kovin pelottava kissan mielestä. Kun alkoi vauva liikkumaan, niin kissa oli varautunut ja pysyi etäällä. Pikkuhiljaa on kissa alkanut päästää tyttöä lähelle ja sietää silitystä nykyisin. Tässä helpottaa tietenkin se, että tyttö on harkitsevainen ja ymmärtäväinen. Hän antaa kissalle tilaa, eikä remua ympäriinsä. Meillä on siis mennyt ihan hyvin lapsiaran kissan ja lapsen yhteiselo.
 
Meillä täällä pieni yorkki 6 vee, joka rakastaa lapsia - ainakin siihen asti kun sitä tullaan käpälöimään. Pienellä koiralla toki ymmärrettävää, että yrittää suojella itseään. Miehen kanssa kun tavattiin niin koira ei ensin meinannut hyväksyä sitä millään. Aina kun vaikka pussailtiin niin haukkuminen alkoi. Nyt ei taas voida lähteä koiran kanssa edes kahdestaan ulos jos mies on kotona. Pitää katos olla koko lauma kasassa. :D

Ei ole koira kyllä mitenkään reagoinut erilailla kun olen raskaana. Tassuttelis vaan mielellään muina koirina masun päällä. :D Kestää varmaan hetki ennen kuin hyväksyy taas uuden perheenjäsenen.
 
Musta on jotenkin ihana ajatus, et bebe ehkä tunnistaa meidän kisut syntymän jälkeen. Ainakin jollain tavalla [emoji14]. Tänään, kun toinen kehräsi tuossa sylissä, niin maha heilu silminnähtävästi beben riehuessa samalla omassa yksiössään [emoji172].
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top