Lasketun ajan ohittaneet
- Ketjun aloittaja orvokki 81
- Aloituspäivämäärä
polkulainen
Vauhtiin päässyt keskustelija
Täytyypä liittyä tännekin. On kyllä niin tympääntynyt olo... Harjoitussupistuksia on kestänyt jo pitkään-pitkään ja illalla on säännöllisiäkin supistuksia, muttei tarpeeksi kovia. Selkään kyllä sattuu ja parasetamolilla olen tähän mennessä nukahdellut. On halpa unilääke! Eilen kävin neljästi kävelyllä, mutta ei sekään oikein tehonnut. Portaisiin siis...
Minkkis
Sanaisen arkkunsa ammentaja
Mulla kans on ajan kanssa vaikeuksia, ku asun täällä keskellä kuollutta maaseutua ja autokin on tämän viikon pois käytöstä, niin ei pääse kauemmaksi.
Lisäksi ei ole ikinä rahaa shoppailla tai olen niin kitsas että, vaikka se autokin olisi, niin olisin varmaan kotona, kun tykkään käydä kaupoillakin enempi mieheni kanssa yhdessä..
Jollekin voisi tietysti mennä, jolla olisi, vaikka se sauna, mutta täällä nyt ollaan jälleen yksi tuskainen päivä..
Onneksi neljän aikaan se mies tulee kotiin, niin saa taas aikuista juttuseuraa, JOS miehellä ei ole päällä joku valitusvaihe, kun sitten se iltakin menee pilalle
Lisäksi ei ole ikinä rahaa shoppailla tai olen niin kitsas että, vaikka se autokin olisi, niin olisin varmaan kotona, kun tykkään käydä kaupoillakin enempi mieheni kanssa yhdessä..
Jollekin voisi tietysti mennä, jolla olisi, vaikka se sauna, mutta täällä nyt ollaan jälleen yksi tuskainen päivä..
Onneksi neljän aikaan se mies tulee kotiin, niin saa taas aikuista juttuseuraa, JOS miehellä ei ole päällä joku valitusvaihe, kun sitten se iltakin menee pilalle
Huomenta vaan kaikille!! Herätys synkeään aamuun! Mä alan vakaasti oleen varma, että vaikka kaikki tulppa on tullu ja koko ajan kipuja, niin ne ei vaan tule muuttumaan säännöllisiksi ja tarpeeksi kipeiksi.. Eli mä kärvistelen näitten kipujen kans sen seuraavat kaksi viikkoa siihen kun ne vihdoin käynnistää sen silloin kun 42+2 on täynnä! Jälleen takana uneton yö ja pää alkaa hajoilee!! Kiitos ja anteeksi kun saan taas kaataa nää olot teidän niskaan!! Tsemppiä kaikille muillekin kärvistelijöille!
Minkkis
Sanaisen arkkunsa ammentaja
Varmasti Hatsii on turhauttavaa, kun on jotain tapahtunut, mutta ei kuitenkaan tarpeeksi. 
Täällä taas ei ole mitään ja en usko, että huomaan taaskaan koko tulppaa, kun en aiemmillakaan kerroilla ole sitä huomannut eli vesiä tai suppareita odotellaan. Inhottavaa, kun kävelyt ym. muut huhkinnat aiheuttavat kaikkia muita kipuja paitsi niitä oikeita supistuksia
Täällä taas ei ole mitään ja en usko, että huomaan taaskaan koko tulppaa, kun en aiemmillakaan kerroilla ole sitä huomannut eli vesiä tai suppareita odotellaan. Inhottavaa, kun kävelyt ym. muut huhkinnat aiheuttavat kaikkia muita kipuja paitsi niitä oikeita supistuksia
Kaleidoskooppi
Jostain jotain jo tietävä
Mua sit taas alkaa epäilyttämään, onko kroppani lainkaan kykeneväinen saamaan synnytystä käyntiin, kun mitään kipuja tai kivuliaita supistuksia on niin olemattomasti... 
Onhan tässä vielä toki aikaa, mutta olot eivät tässä lasketun ajan kolkutellessa ja nyt jälkeen ole ainakaan muuttuneet mitenkään selvästi tukalammiksi. Harjoitussupistuksia on kyllä, ja ne ovat aika napakoitakin ja tiheitä, mutta kivuliaiksi en voi niitä väittää hyvälläkään tahdolla... Ihan lievää menkkamaista juilintaa on tuntunut nyt jo useampana päivänä, mutta siinä se. Muuten olo on kuin olisi raskausviikolla 20. 
Ärsyttävää, kun ei ole mitään vertailukohtaakaan mihinkään, ei auta kuin odottaa ja toivoa parasta. Mies saa vakuutella nykyään useamman kerran päivässä, että kyllä se vauva sieltä syntyy, mutta aika hankalalta se tuntuu välillä muistaa tällaisten fiilisten ottaessa vallan!
Onhan tässä vielä toki aikaa, mutta olot eivät tässä lasketun ajan kolkutellessa ja nyt jälkeen ole ainakaan muuttuneet mitenkään selvästi tukalammiksi. Harjoitussupistuksia on kyllä, ja ne ovat aika napakoitakin ja tiheitä, mutta kivuliaiksi en voi niitä väittää hyvälläkään tahdolla... Ihan lievää menkkamaista juilintaa on tuntunut nyt jo useampana päivänä, mutta siinä se. Muuten olo on kuin olisi raskausviikolla 20. Ärsyttävää, kun ei ole mitään vertailukohtaakaan mihinkään, ei auta kuin odottaa ja toivoa parasta. Mies saa vakuutella nykyään useamman kerran päivässä, että kyllä se vauva sieltä syntyy, mutta aika hankalalta se tuntuu välillä muistaa tällaisten fiilisten ottaessa vallan!
polkulainen
Vauhtiin päässyt keskustelija
Vieläkö olet tässä ketjussa Känkkis? Entä muut?
Täällä karkaa optimismi kyllä päivä päivältä kauemmas, vaikka jonkinlaisia merkkejä lähestyvästä synnytyksestä onkin jo ilmestynyt, kuten painon putoaminen. Harmi vaan, ettei karannut turvotus painon mukana eikä lapsikaan! Mörh. Toissapäivänä kiipesin portaat viidenteen kerrokseen, mutta lapsi ei innostunut yhtään eikä kohtukaan. Noh, on tässä talossa kai seitsemän kerrosta, jos ne ravaa pari kertaa edestakaisin, niin kai sen on pakko innostua liikkumaan pois äitinsä sisältä?
Täällä karkaa optimismi kyllä päivä päivältä kauemmas, vaikka jonkinlaisia merkkejä lähestyvästä synnytyksestä onkin jo ilmestynyt, kuten painon putoaminen. Harmi vaan, ettei karannut turvotus painon mukana eikä lapsikaan! Mörh. Toissapäivänä kiipesin portaat viidenteen kerrokseen, mutta lapsi ei innostunut yhtään eikä kohtukaan. Noh, on tässä talossa kai seitsemän kerrosta, jos ne ravaa pari kertaa edestakaisin, niin kai sen on pakko innostua liikkumaan pois äitinsä sisältä?
Minkkis
Sanaisen arkkunsa ammentaja
Kävin äsken postilaatikolla ja siellä oli suunnitteluaika TAYS:iin koskien käynnistämistä.. Ensi tiistaille..
Laitoin miehellenikin viestin, että jos voi ottaa sen vapaaksi, kun siihen näemmä joutuu varaamaan 3 tuntia ja meidän tuurilla istumme siellä vielä 6 tunnin päästä
Laitoin miehellenikin viestin, että jos voi ottaa sen vapaaksi, kun siihen näemmä joutuu varaamaan 3 tuntia ja meidän tuurilla istumme siellä vielä 6 tunnin päästä
Kaleidoskooppi
Jostain jotain jo tietävä
Täälläkin edelleen yhdessä paketissa ja kyllähän tämä ottaa luonteen päälle! Enpä olisi ennen uskonutkaan, miten paljon kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä nämä päivät lasketun ajan jälkeen vaativat. Eilen oli tosin parempi päivä, sillä aamulla vierailtiin perusteellisessa syynissä äitiyspolilla. Näin aikaisin mulla oli tuo "kontrolli", koska neuvolakortissa lukee raskausdiabetes. Eilen todettiin kyllä taas, ettei meidän tilanne tunnu eroavan oikein mitenkään normaalista raskaudesta, sillä vauvan painoarvio oli rv. 40+2(40+4) 3,5 kg, istukka vielä hyvässä kunnossa, lapsivettä riittävästi ja kaikki muutenkin vauvalla oikein mallillaan. Mulla oli varuilta sairaalakassikin mukana, mutta käynnistysaika saatiin kuitenkin vasta viikon päästä keskiviikolle, sillä lääkäri oli sitä mieltä, että luonnollinen käynnistyminen olisi kuitenkin parempi ja sitä kannattaisi meidän tilanteessamme odotella. Vähän toki mietityttää, eikö tuo raskausdiabetes sitten muka lainkaan vaikuta sikiön tilanteeseen nyt lasketun ajan jälkeen, mutta sydänkäyrääkin otettiin jopa kahteen otteeseen ja verenpaineetkin olivat kunnossa, joten ehkä luotan siihen, että kääpiöllekin on parempi tulla oman aikataulunsa mukaan maailmaan. :) Mulla on kyllä sokerit olleet koko kolmen kuukauden mittausjakson ajan mallillaan. Joten eiköhän tässä odotella vähän lisää... 
Lievää epätoivoa aiheutti eilen se, että kohdunsuu oli edelleen kiinteä ja kypsymätön, eikä kaulakaan ollut juuri lyhentynyt kahdesta sentistä. Lääkäri lohdutteli kyllä sanomalla, että supistusten alkaessa kaula häviää hujauksessa, ja tilanne on ensisynnyttäjälle ihan tyypillinen ja normaali.
Rassaavinta onkin lopulta varmaan se, että mun on ainakin kauhean vaikea keskittyä oikein mihinkään muuhun kuin synnytyksen miettimiseen. Kotona on kaikki vauvalle jo täysin valmiina, kaikki nurkat on siivottu ja ristiäiskutsutkin on kannen kuvaa lukuun ottamatta askarreltu, joten mulla alkaa olla TYLSÄÄ! Täytynee etsiä hyllystä joku todella mukaansa tempaava kirja, josko sitä onnistuisi ainakin hetkeksi pakenemaan tätä piinallista vartomista...
Tsemppiä meille, kyllähän se palkinto tästä odottamisesta on kohta kaikilla käpälissä!
Lievää epätoivoa aiheutti eilen se, että kohdunsuu oli edelleen kiinteä ja kypsymätön, eikä kaulakaan ollut juuri lyhentynyt kahdesta sentistä. Lääkäri lohdutteli kyllä sanomalla, että supistusten alkaessa kaula häviää hujauksessa, ja tilanne on ensisynnyttäjälle ihan tyypillinen ja normaali.Rassaavinta onkin lopulta varmaan se, että mun on ainakin kauhean vaikea keskittyä oikein mihinkään muuhun kuin synnytyksen miettimiseen. Kotona on kaikki vauvalle jo täysin valmiina, kaikki nurkat on siivottu ja ristiäiskutsutkin on kannen kuvaa lukuun ottamatta askarreltu, joten mulla alkaa olla TYLSÄÄ! Täytynee etsiä hyllystä joku todella mukaansa tempaava kirja, josko sitä onnistuisi ainakin hetkeksi pakenemaan tätä piinallista vartomista...
Tsemppiä meille, kyllähän se palkinto tästä odottamisesta on kohta kaikilla käpälissä!
polkulainen
Vauhtiin päässyt keskustelija
En olisi minäkään arvannut odottamisen olevan näin tympäisevää. Perusluonteeltani olen vielä kaiken lisäksi melko kärsivällinen - tai olin ainakin ennen raskautta. Joskus on ystävät ja sukulaiset päivitelleet, että miten mä kestän muiden toilailuja ja urputusta. No, helposti kestin, kun aina ajattelin, että kohta ne hölmöilijät järkiintyy ja parantaa tapansa. Mahassa asuvan pikkutyypin aikomuksista on vaan paljon vaikeampi ottaa selvää. On kyllä aika kova ikävä sitä.
Minä täällä myös edelleen kärvistelen :) LA meni pari päivää sitten, eikä myöskään meillä tuo raskausdiabetes vaikuta asiaan mitenkään. Meillä kontrolli oli 37+3 ja seuraava vasta 41+3. Lääkäri ei edes viimeeksi ehdottanut aiempaa käyntiä eikä vihjannut käynnistyksestä. Käski vain odotella, mutta odottavan aika on niin perhanan pitkä :D Olen jotenkin ihan varma, että viimeisenä täällä vielä haahuilen kirjoittelemassa ja kaveri tulee vasta syyskuun puolella ulos käynnistyksellä......
Hep! Optimistisesti jätin eilen ilmoittautumatta, mutta 40+2 on tänään saldona! Supistuksia ei ole pariin päivään näkyny, olo on suht energinen pitkästä aikaa ja muutenkaan ei juuri näytä mitään tapahtuvan. Aamulla jo luulin, että josko tänään, kun oli aika huono olo... yleensä mulla on öisin vaikeeta, mutta aamuisin tosi hyvä olo. Mut niinhän se huonovointisuuskin meni ohi.
Tänään käytiin neuvolassa ja me ehkä joudutaan vielä polille ultraan, kun sf-mitta pompsahti yläkäyrälle ja oon alle 155 cm pitkä. Mutta tuskinpa tuollakaan on hirveästi vaikutusta, meidän mukula kun on näköjään anarkisti, eikä mitään käyriä seuraile (on tässä väliin ollut jo "liian pienikin")... Noh, ehkä jos ne selvästi näkee ettei mahdu, niin sektiohan siinä sitten varmaan sovitaan. Mä olen aika tyyni vielä tän LA:n ohituksen suhteen, mutta tuo isukki on jo aika kyllästyny. En oo sille ees juuri noista supisteluista sun muista kertonutkaan, että ei turhaan luo toiveita, mut silti sitä selvästi risoo Kun nyt ei kyllästyis kokonaan tuohon pieneen kuhnailijaan! :)
Tänään käytiin neuvolassa ja me ehkä joudutaan vielä polille ultraan, kun sf-mitta pompsahti yläkäyrälle ja oon alle 155 cm pitkä. Mutta tuskinpa tuollakaan on hirveästi vaikutusta, meidän mukula kun on näköjään anarkisti, eikä mitään käyriä seuraile (on tässä väliin ollut jo "liian pienikin")... Noh, ehkä jos ne selvästi näkee ettei mahdu, niin sektiohan siinä sitten varmaan sovitaan. Mä olen aika tyyni vielä tän LA:n ohituksen suhteen, mutta tuo isukki on jo aika kyllästyny. En oo sille ees juuri noista supisteluista sun muista kertonutkaan, että ei turhaan luo toiveita, mut silti sitä selvästi risoo
Kun nyt ei kyllästyis kokonaan tuohon pieneen kuhnailijaan! :)
Huomenna liityn tänne virallisesti, kun tulee täyteen 40+1. 
Nyt tullut illan mittaan joitakin supistuksia, mutta ei ollenkaan kipeitä. Musta kans tuntuu siltä, että yli mennään ja paljon. Neuvolakortissa kyllä lukee toisena LA:na 24. päivä, mutta koko ajan sitä on pidetty virallisesti tänä päivänä.
Nyt tullut illan mittaan joitakin supistuksia, mutta ei ollenkaan kipeitä. Musta kans tuntuu siltä, että yli mennään ja paljon. Neuvolakortissa kyllä lukee toisena LA:na 24. päivä, mutta koko ajan sitä on pidetty virallisesti tänä päivänä.Täällä minä, tukevasti yhdessä koossa. Tänää oli äitipolilla tarkastus ja viikon päästä uus aika. Ei mitään kohdunsuulla siihen viittaavaa, että vauva olisi tulossa, jollei tosiaan käy niinkuin joku täällä sanoi että etenee sitten nopeasti kun alkaa etenemään.
Lääkäri lohdutti minua tänään, että kyllä luonto pitää huolen siitä, ettei vauvasta tule synnyttäjälle liian isoa, ja että varmasti kaikki käy hyvin. Tällä hetkellä ne sanat kantaa, ja toivon että te muutkin jaksatte nää viimeiset hetket samalla ajatuksella.
Tosin, jotta en kuullosta liian ruususelta, niin eilen räjähdin ihan totaalisesti. Itkin ihan sydämeni pohjasta, koska välillä sitä vaan on niin väsynyt ja kipeä. Tänään sain uusia voimia. Niitä myös teille muille "ylittäjille"!
Lääkäri lohdutti minua tänään, että kyllä luonto pitää huolen siitä, ettei vauvasta tule synnyttäjälle liian isoa, ja että varmasti kaikki käy hyvin. Tällä hetkellä ne sanat kantaa, ja toivon että te muutkin jaksatte nää viimeiset hetket samalla ajatuksella.
Tosin, jotta en kuullosta liian ruususelta, niin eilen räjähdin ihan totaalisesti. Itkin ihan sydämeni pohjasta, koska välillä sitä vaan on niin väsynyt ja kipeä. Tänään sain uusia voimia. Niitä myös teille muille "ylittäjille"!