Lasketun ajan ohittaneet
- Ketjun aloittaja orvokki 81
- Aloituspäivämäärä
?Mä tänää kyselin neuvolassa siitä yliaikaiskontrollista. Se tehdään aina rv41+5 oli se päivä sit sunnuntai, joulupyhä tai juhannus. Siellä sit katotaan ensisijaisesti ultralla napanuoran virtaukset, istukan kunto(onko alkanut kalkkeutumaan) ja vauvan vointi. Lapsivedenmäärää myös seurataan. Saattavat ottaa kulemma käyrätkin eli ktg ja supistuskäyrät.
Tilanteesta riippuen saattavat samana päivänä jo käynnistää tai sit jäädään seurailemaan, eli tullaan pian uuteen kontrolliin, ja viimeistään rv42+2 on käynnistys.
Tilanteesta riippuen saattavat samana päivänä jo käynnistää tai sit jäädään seurailemaan, eli tullaan pian uuteen kontrolliin, ja viimeistään rv42+2 on käynnistys.
~Jäde~
Päivystävä dosentti
niin teillä voidaan tehä se joulupyhänä tai sunnuntaina,meillä ei.ite sain ajan ens perjantaille ja sillon mulla rv 41+4,koska äippäpoli ei oo auki lauantaina kun mulla rv 41+5.meillä kun ei ole mitää jorveja eikä muitakaan kättäreitä,meillä on ihan perus keskussairaala. :)
Minkkis
Sanaisen arkkunsa ammentaja
Mäkin saan virallisesti liittyä tähän joukkoon huomenna, kun tänään on oma LA..
Eipä ole tuntemuksia, mutta katsotaan mitä päivä tuo tullessansa.
Sämpylätaikina on taas kohoamassa ja voisi taas imuroida, kun on tota koirankarvaa lattialla kyllä joka päivälle..
Eilen rupesi hermo menemään, kun 4 ihmistä lähetti viestin:"Ei ole vauvauutisia kuulunut..?". Oli todella kiva vastata, että kyllä me sitten ilmoitetaan ja olisi vielä pitänyt laittaa loppuun "NIINKU AINA!!"
Eipä ole tuntemuksia, mutta katsotaan mitä päivä tuo tullessansa.
Sämpylätaikina on taas kohoamassa ja voisi taas imuroida, kun on tota koirankarvaa lattialla kyllä joka päivälle..
Eilen rupesi hermo menemään, kun 4 ihmistä lähetti viestin:"Ei ole vauvauutisia kuulunut..?". Oli todella kiva vastata, että kyllä me sitten ilmoitetaan ja olisi vielä pitänyt laittaa loppuun "NIINKU AINA!!"
Kellitys
Piirimestaruustason postaaja
Minulla on nyt tickerin mukaan 40+1, mutta tosiaan neuvolantädin kanssa yhdessä tuumasimme, että pidetään oikeana laskettuna sitä 18.8. Tuntuu vähän tyhmältä, että eivät siellä toisessa neuvolassa muuttaneet laskettua, kun kuitenkin jokaisessa ultrassa on ollut mitoiltaan pienempi. Ja täällä olisi kyllä muutettu. Eilen kyllä jo mietin, että lähteekö se kuitenkin syntymään nyt, kun juuri on meillä aukko esikoisen hoidossa, mutta onneksi ei! Supistuksia oli kyllä enemmän illan mittaan ja yöllä joitakin, mutta ei vielä tehnyt kipeää. Yritän nyt noudattaa neuvolantädin neuvoa, että ajattelen, että sunnuntaina se syntyy. 
Neuvolantäti vahvasti uskoi, että sillä olisi vaikutusta. :D
Alkaa kyllä täälläkin ärsyttää, kun alkaa tulla noita kyselyjä, "joko vauva on maailmassa". Viimeksikin ilmoitettiin kaikille pari tuntia syntymän jälkeen, joten ilmoitetaan kyllä nytkin! Oma äiti on ihana, kun se ei ole kysellyt. Vointia vain silloin, kun soittaa. Ja jutellaan aina paljon muutakin eikä vaan vauvasta. Onneksi äiti sentään tuntee tyttärensä.
Neuvolantäti vahvasti uskoi, että sillä olisi vaikutusta. :DAlkaa kyllä täälläkin ärsyttää, kun alkaa tulla noita kyselyjä, "joko vauva on maailmassa". Viimeksikin ilmoitettiin kaikille pari tuntia syntymän jälkeen, joten ilmoitetaan kyllä nytkin! Oma äiti on ihana, kun se ei ole kysellyt. Vointia vain silloin, kun soittaa. Ja jutellaan aina paljon muutakin eikä vaan vauvasta. Onneksi äiti sentään tuntee tyttärensä.
kellitys,joukkoon ei niin iloiseen... 
Minkkis
Sanaisen arkkunsa ammentaja
No niin virallistan itseni tähän ketjuun jee 
Voisin ruveta syyttämään miestä, kun sanoi viime sunnuntaina "Ole vielä ens viikko kasassa, niin saan täyden tilin". Sitten maanantaina sainkin luvan ruveta synnyttämään ja joka päivä mies on toitottanut samaa "Koska synnytät, töissä onkin tylsää". Olisi jättänyt sanomatta sen tiliasian ihan varmaan manasi sillä lisäpäiviä
Voisin ruveta syyttämään miestä, kun sanoi viime sunnuntaina "Ole vielä ens viikko kasassa, niin saan täyden tilin". Sitten maanantaina sainkin luvan ruveta synnyttämään ja joka päivä mies on toitottanut samaa "Koska synnytät, töissä onkin tylsää". Olisi jättänyt sanomatta sen tiliasian ihan varmaan manasi sillä lisäpäiviä
Nopis
Jostain jotain jo tietävä
Minä ilmottaudun! :D tänään LA mut pyhpah mitään merkkejä ees ole.. loppunu kun seinään,tosin eilen ja edellispäivän vauva liikku vilkkaasti,mut tänään sit ollu vähän rauhallisempi. olis kiva jos viittis putkahtaa tän viikonlopun aikana :) reilu 2 viikkoo ollu menkkajomotusta ja näitä "sukkapuikkokipuja" mut tänään ei mitään, paitsi tuntuu et raahais yhä jotain keilapalloa tuol jalkovälissä :D
Minäkin kirjoitan piiitkästä aikaa :-) Olen kyllä lukemassa käynyt juttujanne ihan jatkuvasti! Monta kertaa päivässä pitää olla koneella pönöttämässä :-)
Mulla tänään siis rv 41+1. Joten tukevasti tässä porukassa! Olin viime maanantaina (40+2) normineuvolassa ja sain ajan äitipolille tiistaiksi, kun verenpaineet alkoi olla aika tapissa jo kotimittauksissakin (alapaine yli 90). Pissa ollu kaiken aikaa puhdas, ei mitään muitakaan myrkytyksen oireita onneksi. Olikohan silloin tiistaina tilanne, että kohdunsuu ulkoreunalta sormelle auki, sisäsuu kiinni. Vauvan painoarvio ultralla 3,7kg mahan päältä kokeiltuna lääkäri kyllä veikkas että saattaa olla 4-kiloinenkin. Edellinen on syntynyt sektiolla joten mahdollisesta käynnistyksestä puhuttaessa ehdotti, että tulen loppuviikolla uudelleen ja voidaan laittaa ballonki mikäli tilanne kohdunsuulla on jo sopiva. Verenpainelääkeresepti kouraan ja kotiin. No perjantaina (40+6) menin uudelleen, silloin kohdunsuu sormelle auki koko matkalta, vauvan kokoarvio ultralla 3,9kg (mahan päältä ei edes kokeillut, olis varmaan sanonut että 4,3kg...). Vauvan vointi edelleen mainio, virtaukset hyvät, istukka vielä "kunnossa" ja vettäkin löytyi. Ja sain muuten pieniä söpöjä suppareitakin piirtymään käyrällä maatessani :-) Pienet on ilonaiheet! Nooh, turhaan etukäteen olin toivonut jääväni jo sisälle, varattiin käynnistysaika tiistaiksi (41+3) klo 9 jollei aiemmin mitään tapahdu. Molemmilla kerroilla oli sama lääkäri, vähän hoono soomi nainen, joten en ihan kauheesti kysellyt mitään, kun tuntui etten ymmärrä mitä se puhuu :-D
Vähän harmittaa tässä edestakasin sairaalalle ajella, kun matkaa kumminkin on 100km sivu, mutta tokihan asia on niinkin, että kun vauvalla on asiat kunnossa niin varmaan parempi odotella vielä rauhassa jos vaikka käynnistyis itsekseen. Ainahan se parempi vaihtoehto olis. Nyt olenkin "viihdyttänyt" itseäni lukemalla kokemuksia ballonki-käynnistyksistä. Tosin olen lohduttautunut sillä, että vaikka "usein" tuntuu käynnistetty synnytys olleen kamala, niin on niitä kamalia spontaanisti käynnistyneissä. Se oliskin kiva, kun etukäteen tietäis kuinka pian alkaa tapahtua ballonkin laiton jälkeen. Että meneekö tunteja vai päiviä... Miehelle sanoin, että menee vaan tiistaina normaalisti töihin, kun todennäköisesti ehtii olla koko päivän (puoli neljään), mä pääsen kyllä omalla autolla (joka tarkemmin mietittyäni sitten jääkin tosiaan sairaalalle :-D mutta kai sen sieltä joskus kotiin saa ajeltua...). Ja soittelen ja hätyytän kesken päivän jos alkaa nopeesti tapahtua. Ja onhan tässä vielä sekin mahdollisuus tosiaan, että synnytys alkaa ennen tiistaita, sehän nyt voi alkaa "yllättävästikin" ja hyvinkin ripeästi. Just anopille naureskelinkin, että onhan se näillä viikoilla kyllä todellinen yllätys jota kukaan ei varmaan osaa odottaakaan, mikäli alkaa tapahtua :-D Onneksi oma vointi on kokonaisuudessaan sen verran hyvä, etten ole ranteitani viiltämässä auki vaikka pari päivää vielä joutuis odottamaankin.
Kyllä sitä on alkanut jokaista mahan nippausta "analysoimaan" näillä viikoilla. Parina päivänä on sellaisia ihan pieniä napsahduksia kuulunut mahasta, mutta turhaan oon odottanut sitä "isoa pamahdusta" vesivahinkoineen :-D Esikoisen synnytys alkoi vedenmenolla (heräsin siihen aamulla) ja se jotenkin tuntuiskin helpommalta vaihtoehdolta, tietäis ainakin että saa kohta alkaa raahautua sairaalalle. Kun supistuksien kanssa en oikein tunne osaavani käyttäytyä, mikä sitten on sellainen "tarpeeksi kipeä" supistus...? Kun tuota matkaakin on jonkin verran, niin sekin vaikeuttaa sitä päätöksentekoa, että koska lähteä... Nooh, kohta tämä murheen aihe poistuu ja tilalle tulee ihan erilaiset murheet!
Tsemppiä kaikille muillekin loppuajan kärvistelijöille!
Mulla tänään siis rv 41+1. Joten tukevasti tässä porukassa! Olin viime maanantaina (40+2) normineuvolassa ja sain ajan äitipolille tiistaiksi, kun verenpaineet alkoi olla aika tapissa jo kotimittauksissakin (alapaine yli 90). Pissa ollu kaiken aikaa puhdas, ei mitään muitakaan myrkytyksen oireita onneksi. Olikohan silloin tiistaina tilanne, että kohdunsuu ulkoreunalta sormelle auki, sisäsuu kiinni. Vauvan painoarvio ultralla 3,7kg mahan päältä kokeiltuna lääkäri kyllä veikkas että saattaa olla 4-kiloinenkin. Edellinen on syntynyt sektiolla joten mahdollisesta käynnistyksestä puhuttaessa ehdotti, että tulen loppuviikolla uudelleen ja voidaan laittaa ballonki mikäli tilanne kohdunsuulla on jo sopiva. Verenpainelääkeresepti kouraan ja kotiin. No perjantaina (40+6) menin uudelleen, silloin kohdunsuu sormelle auki koko matkalta, vauvan kokoarvio ultralla 3,9kg (mahan päältä ei edes kokeillut, olis varmaan sanonut että 4,3kg...). Vauvan vointi edelleen mainio, virtaukset hyvät, istukka vielä "kunnossa" ja vettäkin löytyi. Ja sain muuten pieniä söpöjä suppareitakin piirtymään käyrällä maatessani :-) Pienet on ilonaiheet! Nooh, turhaan etukäteen olin toivonut jääväni jo sisälle, varattiin käynnistysaika tiistaiksi (41+3) klo 9 jollei aiemmin mitään tapahdu. Molemmilla kerroilla oli sama lääkäri, vähän hoono soomi nainen, joten en ihan kauheesti kysellyt mitään, kun tuntui etten ymmärrä mitä se puhuu :-D
Vähän harmittaa tässä edestakasin sairaalalle ajella, kun matkaa kumminkin on 100km sivu, mutta tokihan asia on niinkin, että kun vauvalla on asiat kunnossa niin varmaan parempi odotella vielä rauhassa jos vaikka käynnistyis itsekseen. Ainahan se parempi vaihtoehto olis. Nyt olenkin "viihdyttänyt" itseäni lukemalla kokemuksia ballonki-käynnistyksistä. Tosin olen lohduttautunut sillä, että vaikka "usein" tuntuu käynnistetty synnytys olleen kamala, niin on niitä kamalia spontaanisti käynnistyneissä. Se oliskin kiva, kun etukäteen tietäis kuinka pian alkaa tapahtua ballonkin laiton jälkeen. Että meneekö tunteja vai päiviä... Miehelle sanoin, että menee vaan tiistaina normaalisti töihin, kun todennäköisesti ehtii olla koko päivän (puoli neljään), mä pääsen kyllä omalla autolla (joka tarkemmin mietittyäni sitten jääkin tosiaan sairaalalle :-D mutta kai sen sieltä joskus kotiin saa ajeltua...). Ja soittelen ja hätyytän kesken päivän jos alkaa nopeesti tapahtua. Ja onhan tässä vielä sekin mahdollisuus tosiaan, että synnytys alkaa ennen tiistaita, sehän nyt voi alkaa "yllättävästikin" ja hyvinkin ripeästi. Just anopille naureskelinkin, että onhan se näillä viikoilla kyllä todellinen yllätys jota kukaan ei varmaan osaa odottaakaan, mikäli alkaa tapahtua :-D Onneksi oma vointi on kokonaisuudessaan sen verran hyvä, etten ole ranteitani viiltämässä auki vaikka pari päivää vielä joutuis odottamaankin.
Kyllä sitä on alkanut jokaista mahan nippausta "analysoimaan" näillä viikoilla. Parina päivänä on sellaisia ihan pieniä napsahduksia kuulunut mahasta, mutta turhaan oon odottanut sitä "isoa pamahdusta" vesivahinkoineen :-D Esikoisen synnytys alkoi vedenmenolla (heräsin siihen aamulla) ja se jotenkin tuntuiskin helpommalta vaihtoehdolta, tietäis ainakin että saa kohta alkaa raahautua sairaalalle. Kun supistuksien kanssa en oikein tunne osaavani käyttäytyä, mikä sitten on sellainen "tarpeeksi kipeä" supistus...? Kun tuota matkaakin on jonkin verran, niin sekin vaikeuttaa sitä päätöksentekoa, että koska lähteä... Nooh, kohta tämä murheen aihe poistuu ja tilalle tulee ihan erilaiset murheet!
Tsemppiä kaikille muillekin loppuajan kärvistelijöille!
Kaleidoskooppi
Jostain jotain jo tietävä
Täälläkin ollaan vilkuiltu tätä keskustelua muutamaan otteeseen aiemminkin, mutta näinhän siinä kävi, kuten uumoilin, että seuraan ollaan nyt lopulta kai saatu lupa liittyä. 
Neuvolakortissa lukee lasketun ajan kohdalla tosin 19.8., joten periaatteessa vasta huomenna on deadline, mutta ovulaation ja kahden ensimmäisen ultran perusteella on mieleeni iskostunut, että laskettu aika olisi ollut eilen, 17.8. Toistaiseksi olo on kuitenkin niin normaali, että veikkaisin vahvasti, että mennään ensi viikkoon ja ehkä pitkällekin sinne, ennen kuin tämä kääpiö päättää haluta ulos yksiöstään. 
Mielialat vaihtelevat aika tavalla, mutta pitkäveteiseksi on kieltämättä käynyt tämä odottaminen viimeisen viikon aikana. Kun ei oikein enää uskalla lähteä mihinkään kauemmas, kämppä on siivottu kymmenen kertaa katosta lattiaan ja kaikkea pientä ryhdytty tässä tylsyyksissään puuhastelemaan, alkaa hermokin pikku hiljaa kiristää. Vuorotellen olen pettynyt siihen, ettei missään oikein vieläkään tunnu mitään selkeää, ja toisaalta olen yrittänyt keksiä kaikenlaista pientä puuhattavaa, jotta saisin ajatukseni pois lasketusta ajasta, levättyä vielä vähän ja toisaalta tehtyä jotain pientä mukavaa ja hyödyllistä, jota on taas vaikeampi tehdä vauvan synnyttyä. Seuraavaksi ajattelin alkaa kutomaan pieniä tumppuja talvea varten, joita en vielä tähän mennessä ole saanut aikaiseksi tehtyä. :) Vauva tuntuu edelleen vain viihtyvän vatsanahan lämpimämmällä puolella, joten antaa viihtyä.
Mullahan on hyvin lieväoireinen raskausdiabetes, joka ei ole edellisen kontrollin perusteella kasvattanut vauvaa oikeastaan lainkaan tavallista suuremmaksi, mutta saimme joka tapauksessa tuon diagnoosin takia yliaikaiskontrollin polille jo 21.8. rv. 40+2. Katsotaan sitten siellä, minkäkokoinen pikkuinen nyt on ja tarvitseeko sen perusteella lähteä käynnistelemään, vai odotellaanko edelleen synnytyksen spontaania käynnistymistä. Täällä tietenkin toivo elää, että ennen keskiviikkoa tyyppi päättäisi itse haluta pihalle!
Neuvolakortissa lukee lasketun ajan kohdalla tosin 19.8., joten periaatteessa vasta huomenna on deadline, mutta ovulaation ja kahden ensimmäisen ultran perusteella on mieleeni iskostunut, että laskettu aika olisi ollut eilen, 17.8. Toistaiseksi olo on kuitenkin niin normaali, että veikkaisin vahvasti, että mennään ensi viikkoon ja ehkä pitkällekin sinne, ennen kuin tämä kääpiö päättää haluta ulos yksiöstään. Mielialat vaihtelevat aika tavalla, mutta pitkäveteiseksi on kieltämättä käynyt tämä odottaminen viimeisen viikon aikana. Kun ei oikein enää uskalla lähteä mihinkään kauemmas, kämppä on siivottu kymmenen kertaa katosta lattiaan ja kaikkea pientä ryhdytty tässä tylsyyksissään puuhastelemaan, alkaa hermokin pikku hiljaa kiristää. Vuorotellen olen pettynyt siihen, ettei missään oikein vieläkään tunnu mitään selkeää, ja toisaalta olen yrittänyt keksiä kaikenlaista pientä puuhattavaa, jotta saisin ajatukseni pois lasketusta ajasta, levättyä vielä vähän ja toisaalta tehtyä jotain pientä mukavaa ja hyödyllistä, jota on taas vaikeampi tehdä vauvan synnyttyä. Seuraavaksi ajattelin alkaa kutomaan pieniä tumppuja talvea varten, joita en vielä tähän mennessä ole saanut aikaiseksi tehtyä. :) Vauva tuntuu edelleen vain viihtyvän vatsanahan lämpimämmällä puolella, joten antaa viihtyä.
Mullahan on hyvin lieväoireinen raskausdiabetes, joka ei ole edellisen kontrollin perusteella kasvattanut vauvaa oikeastaan lainkaan tavallista suuremmaksi, mutta saimme joka tapauksessa tuon diagnoosin takia yliaikaiskontrollin polille jo 21.8. rv. 40+2. Katsotaan sitten siellä, minkäkokoinen pikkuinen nyt on ja tarvitseeko sen perusteella lähteä käynnistelemään, vai odotellaanko edelleen synnytyksen spontaania käynnistymistä. Täällä tietenkin toivo elää, että ennen keskiviikkoa tyyppi päättäisi itse haluta pihalle!