Laskettu aika toukokuussa 2014 <3

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja toukoihme
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Pitääkö täällä kukaan blogia? Olisi hauska lukea!

Itse olen miettinyt blogia. Mistä kirjoittaisin.. odotuksesta, koirastani, sisustuksesta, liikunnasta. . Miksei? Ja myöhemmin lapsesta ja jos tuon vanhan talon tuosta ostaa nii sen entisöinnistä.. miksei?

Onkohan tähän si aikaa :-D kellään kokemusta blogin pitämisestä?
 
Mä oon aiemmin elämässäni pitänyt blogia (ulkomaanvuodesta yms) ja mietin että pitäiskö taas perustaa. mammablogejahan ei löydy viel tarpeeks :wink Mut sit aloin miettii sitä et pitää tehdä se päätös että pidänkö sitä omalla pärställä ja nimellä (vaikuttaa tekstin sisältöön, kuviin yms) ja olisiko tulevaisuudessa naperokin nimetön ja kasvoton blogimaailmassa. Tätä pohtiessä se sit vaan jäi...
Itelle mieluisimmat blogit on lukee just ne missä on äidit ja lapset on omilla naamoilla ja blogeissa paljon kuvia, joten tuntuis hassulta et itse ei pitäis sellaista...
 
Ei ole blogia, enkä kyllä jaksaisi sitä kirjoittaa. Lähinnä laiskuus vaivaa. Tuntuu, etten saa ikinä valokuvia siirrettyä kamerasta koneelle yms.
Mutta tykkään lukea blogeja. Nyt lueskelen paljon rakennusblogeja, kun meille on iskenyt rakennuskuume. Raskaus ja perheblogit ei kiinnosta yhtään, sehän on sitä jokapäiväistä arkea mitä nyt elän. Blogien kautta pääsee hetkeksi karkuun omaa arkea. :)
 
Mie luen kans blogeja. Luen treeni ja muotiblogeja. Niitä on ihana lukea! :) Luen kyllä yhtä muotiblogia jossa yksi sivuaa arkeaan yh-äitinä. :)
 
Täällä on kovasti puhutti ristiäisistä ja kummeista. Meillä ei kuuluta kirkkoon ja ollaan mietitty mahdollista nimenantotilaisuutta. Miten te muut, jotka ei kuulu kirkkoon olette suunnitelleet asiaa? Ja pyydättekö lapselle "keijukummeja" (vai mikskä niitä sanotaan?)?
 
Meilläkään ei ristiäisiä tule, nimiäisiä ollaan mietitty. Mut käytännön ongelma tuli jo ajatustasolla vastaan, ketä kutsua. Meidän molempien perheet on niin isot että vanhemmista ja sisaruksista lapsineen tulee helposti jo se 20, ja oishan muutama ystäväkin kiva kutsua. Mutta mihin me kaikki mahdutaan, koti on kolmio mut ei nyt ihan noin paljoo jengiä tänne haluis tunkea.
Kummeja ehkä kans pyydettäis, lähinnä lapselle sellaseks "aikuiseksi kaveriksi", joka muistaa synttäreinä ja käy joskus vaikka leffassa ja sinne pääsee vaikka yökylään yms. Ja tietty tueks ja turvaks vanhemmille :wink
 
Me ei myöskään kuuluta kirkkoon, mutta jonkunlaiset nimiäiset aiotaan järjestää. En haluu mitään isoja juhlallisuuksia vaan lähinnä jonkun kivan kahvihetken perheen ja kavereiden kesken. Täytyyhän pikkuihminen esitellä virallisesti :)

Kummiasiasta ei olla juteltu vielä ollenkaan, mutta mä oon ehkä sitä mieltä ettei tarvita kummeja. Meillä on molemmilla niin paljon sisaruksia, että ne varmasti hoitaa paremmin kun hyvin noita ns kummin tehtäviä! Mun siskot on ainakin ilmottanu olevansa innokkaita tukihenkilöitä ja lastenvahteja ja heihin kyllä sellasissa asioissa myös mielellään luotan!
 
Mä en kuulu kirkkoon(enää) ja mietin kans et tarviiks kummeja. Mä oon vähän väsähtäny yhteen vanhaan kaveriin, ja pyytäisin mieluiten kummeiks mun vähän uudempia ystäviä. En haluis tällai viestittää mistään tärkeysjärjestyksestä ja ois kivempi siks unohtaa koko kummitouhut. Onks sitä jotenki paha ihminen jos lapsella ei oo mitään kummeja? Mun lapsi saa varmasti rakkautta ympäristöltään ja koen et se riittää. (Tajusin muuten just, et mut "pakkoliitettiin" kirkkoon 8-vuotiaana. eikä mul sitä ennen ollu mitään kummeja..)
 
Mä en ainakaan pidä kummeja mitenkään erityisen tärkeenä kun uskon että sitä rakkautta ja huolenpitoa on ilman virallisia kummin velvoitteitakin tarjolla reilusti :)
 
Joo ei se kummius niin tärkeessä asemassa taia olla nykyään. Semmoisen kuvan oon saanu näi sivusta seuraajana.
 
Muakin kiinnostais lukea blogeja jos jollain on vinkata jotain:). Etenkin raskauteen/vanhemmuuteen liittyviä ja sisustusblogeja.

Mietiskelin että vois alkaa vähän jutustella mm. Hymykuopan ja ameeban tapaan täällä toukokuisten puolella ku mulla la 30.4. niin toukokuussahan tää luultavimmin syntyy :)
 
Mie veikkaan että tää syntyy huhtikuun-toukokuun vaihteessa, esikoinen tuli viikon etuajassa ja la on 7.5..
Mutta, esikoisesta tuli kyllä erilailla kipeitä suppareita koko raskauden :/
Niin voihan se olla että tää menis ylikin la:n ;D
Toiveiden elättelyä.
Mulla on taas tänään vaihdellut mielialat niin pirusti, oon kyrpiintynyt itseeni ja nyt tää odotus tuntuu ihan työltä?!?! Voinko lisätä Facebookkiin "työ; raskaus"!!?! Ihan kamala odotus tää on loppujen lopuksi ollut, perrrrkele.
Olen jo onnekas että voin liikkua yllin kyllin tämän raskauden aikana, mutta tää paino suoraan sanottuna hirvittää ja olen varma että huomenna nasahtaa siellä sokrurasituksessa..
Ihan hirveä aggressio ollut päällä aamusta asti, eniten vituttaa tänään tuo osaamaton neukkulääkäri, jonne menen kohta tuhlaamaan aikaani..
Murrrrrrr!!
 
Me ei kuuluta kirkkoon eikä olla ihan varmoja, mitä tehdään kummien suhteen. Mua häiritsee toi "kaverit tärkeysjärjestykseen" -ajatus.

Oikeastaan mä varmaan vaan koen etukäteen syyllisyyttä, koska tiedän että yhdet ystävät odottaa kummikutsua, mutta heidän kanssaan oleminen on jotenkin muodollista, ei luontevaa ja läheistä. Jos me pyydetään muita, aidosti läheisempiä ystäviä, ainakin ko. pariskunnan nainen tulee tuntemaan olonsa syrjäytetyksi, enkä haluaisi aiheuttaa sitä. Tosi ihania ihmisiä he ovat, mutta en tule jakaneeksi heidän kanssaan elämän iloja, suruja ja tyhmiä vitsejä samalla tavalla kuin muutaman muun kaverin... Ja kummin kanssa kannattaisi varmaan olla mahdollisimman vapaata ja luontevaa kanssakäymistä, jotta siitä ei tule kenellekään taakkaa.

Mä olisin valmis kummittomuuteen, mutta mies tahtoo kummit.

Nimiäiset varmasti pidetään, itse asiassa yksi kaveri ilmoittautui vapaaehtoiseksi järjestäjäksi heti kun kuuli raskausuutisen... Toivottavasti muistaa vielä lupauksensa. Ainakin olisi deadline nimen keksimiselle. Jonkinlaiset kotibileet pidetään tässä jo ennen syntymää, kun on tuparit pitämättä, mun synttärit ja kaikkea muuta.
 
Siskon pojan syndet vietetty, selvisin limutta, mehutta.. Suolaista maistoin ja yhden siskon oma tekemän marjapiirakan palan!
Yleensähän en lihoa ja syön synttäreillä kaikkea karkeista, sipsistä, kakkuun ja leivoksiin :D
Tää on niin erilaista, ja kyllähän siinä joku joka ei mun huomannut syövän pasteijaa ja suolaista piiraspalaa "eihän se vauva vedellä kasva"? :D
Joo, vedellä nää kaik 13-14 kg on tullut ja todellakin olen päivät syömättä mitään ja juon vain vettä ;D Huomatkaa sarkasmi!
Mummi sanoi "joo, kyllä susta huomaa että olet saanut 14 kg", mutta mitä sitä kiistämään, niinhän se on.. :)

Pienellä kävelylenkilläkin kävin ja aamulla 35 min jumpat vedetty, ei ole kipuja eikä kolotuksia vieläkään, joten kai tää fyysinen kunto pitää mut kasassa.. Rv 8-17 tein selkälihaksia kun vielä pystyin olemaan mahallani että eiköhän nekin vähän tue..
Esikoisesta oli järkyt alaselkäkivut, tuskin sain imuroitua kunnolla rv 20 jälkeen..
 
Moi, nyt vasta liityin tänne, LA ois 30.5 =) ja tässä on saanut sairaalassa ultrassa ravata funneling - ilmiön ja ennenaikaisen kohdunkaulan lyhenemisen takia, onko kellään samanlaista tilannetta?

Ois kiva kuulla erilaisia kokemuksia kun kaikilla ei näytä menevän nää raskaudet niinkuin on suunnitellut ;)

Täytyy nyt ainakin sinne 34 vkoille olla mahdollisimman paljon levossa ja parin vkon välein käydä ultrassa.
Tekevälle ihmiselle tämä lepääminen tuottaa haasteita mutta mitäpä sitä ei tekisi vauvansa puolesta.
Nyt menossa vkot 24 + 5.
 
Ystäväni kolmen lapsen odotusaikoina on kohdunsuu ollut ommeltuna ja on ollut vuodelevossa osan raskauksista.. Siis oletan että kyseessä on samantyylinen vaiva. Hänellä kaikki sujui hyvin, vaikka se onkin henkisesti tosi raskasta. Onneks kaikenlaisia ongelmia pystytään hoitamaan nykyisin tosi hyvin.
 
Mul tutulla on kanssa kolme lasta, joista eka synty miltei 3kk etuajassa. Silloin ei ollu etukäteen tietoa tosta kohdunkaulan heikkoudesta vai mikä lie hällä nyt olikaan. Joten eleli ihan normaalisti ja noin pääsi käymään. Seuraavissa raskauksissa kohdunsuu ommeltiin ja vuodelepoa ja molemmat meni onnellisesti ihan laskettuihin aikoihin asti. Ja tuo esikoinenkin on nyt jo iso mies :)
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top