Emmy'
Sanaisen arkkunsa ammentaja
Heipä hei huhtimammat!
Minulla on laskettu aika tänään: 12.4.2012, päivä jota olen odottanut jo niin kauan! Täällä sitä silti ollaan vielä ja supistelut ovat tänään olleet epäsäännöllisiä ja niitä on ollut harvoin.
Tänään, kuten tässä jo parina päivänä tuntemukseni ovat menneet vuoristorataa. Olen itkenyt, etten "jaksa enää tätä odottelua" ja sitten seuraavassa hetkessä asiat ovat taas ihan ok ja raskaana oleminen on jopa ihanaa. Olen hermostunut parille kaverilleni, jotka ovat kyselleet voinnistani ja pyytänyt seuraavassa hetkessä anteeksi kiukuttelujani. Ihme touhua, mutta pakko laittaa hormonien piikkiin! En ole tavallisesti näin ailahtelevainen. Kiitos jaksamisestani kuuluu ihanalle miehelleni, joka on jaksanut kuunnella itkemistäni ja lohduttaa. Onneksi olen hänen kanssaan, kun en tiedä kestäisikö kukaan muu tätä temppuiluani!
Väsymys, jännitys ja kivut kulminoituvat minulla nyt näihin huomattavan usein esiintyviin itkukohtauksiin. Tällä hetkellä olen taas tässä "kaikki ihan ok" vaiheessa ja ajattelin edetä hetki-hetkeltä ja päivä kerrallaan tästä eteenpäin. Ajatus siitä, että vauva saattaa viihtyä vielä kaksi viikkoa masuasukkina on minulle liikaa. Päätin siis olla ajattelematta sitä.
Voimia teillekin kanssa odottajat! Kyllä se tästä..
Minulla on laskettu aika tänään: 12.4.2012, päivä jota olen odottanut jo niin kauan! Täällä sitä silti ollaan vielä ja supistelut ovat tänään olleet epäsäännöllisiä ja niitä on ollut harvoin.
Tänään, kuten tässä jo parina päivänä tuntemukseni ovat menneet vuoristorataa. Olen itkenyt, etten "jaksa enää tätä odottelua" ja sitten seuraavassa hetkessä asiat ovat taas ihan ok ja raskaana oleminen on jopa ihanaa. Olen hermostunut parille kaverilleni, jotka ovat kyselleet voinnistani ja pyytänyt seuraavassa hetkessä anteeksi kiukuttelujani. Ihme touhua, mutta pakko laittaa hormonien piikkiin! En ole tavallisesti näin ailahtelevainen. Kiitos jaksamisestani kuuluu ihanalle miehelleni, joka on jaksanut kuunnella itkemistäni ja lohduttaa. Onneksi olen hänen kanssaan, kun en tiedä kestäisikö kukaan muu tätä temppuiluani!
Väsymys, jännitys ja kivut kulminoituvat minulla nyt näihin huomattavan usein esiintyviin itkukohtauksiin. Tällä hetkellä olen taas tässä "kaikki ihan ok" vaiheessa ja ajattelin edetä hetki-hetkeltä ja päivä kerrallaan tästä eteenpäin. Ajatus siitä, että vauva saattaa viihtyä vielä kaksi viikkoa masuasukkina on minulle liikaa. Päätin siis olla ajattelematta sitä.
Voimia teillekin kanssa odottajat! Kyllä se tästä..