Laskettu aika käsillä

Keskustelun 'Laskettu aika huhtikuussa 2012' aloitti Emmy', 12 huhti 2012.

Vaihda nimimerkki! | Näin pääset alkuun/apua! | Top 100
  1. Emmy' Sanaisen arkkunsa ammentaja

    Heipä hei huhtimammat!

    Minulla on laskettu aika tänään: 12.4.2012, päivä jota olen odottanut jo niin kauan! Täällä sitä silti ollaan vielä ja supistelut ovat tänään olleet epäsäännöllisiä ja niitä on ollut harvoin.

    Tänään, kuten tässä jo parina päivänä tuntemukseni ovat menneet vuoristorataa. Olen itkenyt, etten "jaksa enää tätä odottelua" ja sitten seuraavassa hetkessä asiat ovat taas ihan ok ja raskaana oleminen on jopa ihanaa. Olen hermostunut parille kaverilleni, jotka ovat kyselleet voinnistani ja pyytänyt seuraavassa hetkessä anteeksi kiukuttelujani. Ihme touhua, mutta pakko laittaa hormonien piikkiin! En ole tavallisesti näin ailahtelevainen. Kiitos jaksamisestani kuuluu ihanalle miehelleni, joka on jaksanut kuunnella itkemistäni ja lohduttaa. Onneksi olen hänen kanssaan, kun en tiedä kestäisikö kukaan muu tätä temppuiluani!

    Väsymys, jännitys ja kivut kulminoituvat minulla nyt näihin huomattavan usein esiintyviin itkukohtauksiin. Tällä hetkellä olen taas tässä "kaikki ihan ok" vaiheessa ja ajattelin edetä hetki-hetkeltä ja päivä kerrallaan tästä eteenpäin. Ajatus siitä, että vauva saattaa viihtyä vielä kaksi viikkoa masuasukkina on minulle liikaa. Päätin siis olla ajattelematta sitä.

    Voimia teillekin kanssa odottajat! Kyllä se tästä.. 
  2. Vellamo12 Kommentoinnin ninja Joulukuun äidit 2019

    Mullakin eilen ekan kerran pääsi itku etten jaksa enää olla raskaana.
    Alkoi siitä kun piti ottaa pyykkejä pois narulta ja kun tuo masu painaa  hirveesti niin on ihan järkyttävät selkä kivut.
    Koko ajan pitäisi muka istua kun muuten sattuu. Ja tää närästys ei sitten lopu millään, jatkuvaa koko ajan. Mun kurkku on vaan niin kipee jo noista hapoista :(
    Mulla vielä päälle viiikko laskettuunaikaan ja oon ihan valmis luovuttaa. Mulla ei edes tuu supistuksia ku pari kertaa päivässä ja oon ihan varma että lasketunajan yli mennään hurjasti.
    Onneksi me kuiteskin saadaan maailman paras palkinto tästä, sen yritän pitää mielessäni kun ketuttaa :)
  3. Emmy' Sanaisen arkkunsa ammentaja

    Voi Norppa``: Kovasti jaksamisia sinulle! Oletko saanut nukuttua? Onko närästystä koko ajan vai vaan ruoan jälkeen? Närästys on taas palannut kiusaamaan minuakin. Eilen ollessani kävelyllä myös vanha ystäväni pahoinvointi tuli vielä tervehtimään.. :/ Onneksi en sentään oksentanut, vaikka kaukana se ei ollut.

    Mietin jo 'pitkälle' tulevaan (pahan tapani mukaan), että jos synnytys joudutaan käynnistämään. Onko kenelläkään kokemusta käynnistämisestä? Oliko Oksitosiini-tipalla vai Cytotec-tabletilla? Ottaisin mielelläni kokemuksia vastaan ihan mielenkiinnostakin, vaikka oma vaavini saapuisi ihan itsekseenkin.

    Tsemppiä kaikille tasapuolisesti: niin synnytystä vielä odottaville kuin synnyttäneille, tuoreille äideille! :) 
  4. freesia Hyväntuulinen höpöttäjä

    Mulla melkein 2 viikkoo vielä LA:aan ja silti oon jo melkein masentunut tähän odottamiseen... :D Kai se on kun tää kevätaika muutenkin vetää mulla joka vuosi mielen sekaisin niin vielä loppuraskaus siihen samaan syssyyn. Ihme kyllä olen välttyny ite noilta itkukohtauksilta. Mutta ärsytys senkun jatkuu vaan. Mulla välissä oli yksi yö että sain nukuttua katkotonta unta (vessareissuja lukuunottamatta), ehdin jo innostua että oliskohan se ollut luonnon voimatankkausta synnytykseen, mutta viime yö taas meni unilla klo 5 asti ja siitä hereillä 9 saakka, ja sitten päikkärit klo 14 asti :/ Tänään suihkussa huomasin sellasta eritettä että ei kyllä paljon enää voi erehtyä, kyllä sen nyt viimeistään oli pakko limatulppaa olla. Mutta noiden "merkkien" kyttäämisestä tulee vaan hulluksi.
  5. Vellamo12 Kommentoinnin ninja Joulukuun äidit 2019

    Emmy`: Nyt oon saanut nukuttua ihan hyvin yöni, mutta heti kun herään niin hapot on tuossa kurkunpäässä. Hyvin oon saanut nyt kuiteskin heti unta kun juonut vettä että laskis hapot. Koko ajan kun en viitsi sitä rennietä ottaa. Tosiaan närästys on sen 24h eli ainoastaan rennie auttaa ja yksi tabletti pitää n. 1h närästyksen loitolla.

    Molly^: Mäkin tulen hulluksi kohta kun tarkkailen joka ikistä merkkia mitä keho antaa. Mut meneepä aika nopeampaa kun seurailee :D
    Mullakin limatulppaa irtosi suihkussa jo kaksi tai kolme viikkoa sitten, mutta eipä näytä mitään vieläkään tapahtuvan :(
  6. Emmy' Sanaisen arkkunsa ammentaja

    Heippa taas!

    Tänään alkoi päivä taas itkien.. :'( Ei jaksa, ei pysty, ei enää! Samalla tiedän vallan hyvin, että asialle ei voi mitään. Kivuttomia supistuksia on ollut, kivuliaita hyvin harvoin. Hermot ovat erittäin tiukalla! Ärsyynnyn todella helposti oikeastaan mistä vain huomautuksista ja sitten alkaa itkeminen. Kuulostaa näin kerrottuna ihan naurettavalta neljä vuotiaan toiminnalta, mutta tällaista tämä meikäläisen meininki nykyisin on.. 

    Mulla muuten huomenna tulee kaksi viikkoa siitä, kun se ns. limatulppa meni ja on sitä tullut sen jälkeenkin, vaan eipä ole synnytys alkanut! Oikeastaan naurattaa koko limatulppa.. Kipeästi ja säännöllisesti supisteli viimeksi päivää ennen laskettua aikaa, eli useampi päivä sitten. Ei auta kuin pyristellä eteenpäin, päivä kerrallaan!

    Jaksuja kohtalotoverit! :)
  7. freesia Hyväntuulinen höpöttäjä

    Tämä tyttö veti eilen reippaan sauvakävelylenkin eikä tuntunu juuri muualla kun toisessa jalassa. Prkl! En voi uskoo tätä todeksi, munhan "piti" todnäk. synnyttää hyvissä ajoin ja tämmöstä menoa alle 2vk ennen laskettua aikaa. 

    Tänään on ollu oikeen tosi sunnuntaifiilis...Eka nukuin piitkään..Aamulla ku taas joskus 6 eteenpäin hereillä jonkin aikaa joten ne ns. päikkärit veny yli yhteen saakka. Iltapäivällä huristeltiin vaihteeksi eri kauppaan kun yleensä, sieltä tullessa ajateltiin käydä jossain kahvilla. Käveltiin ihan hyvän verran kaupungillakin siinä. Harvakseltaan supisteli mukavan tuntuvasti liikkeellä ollessa mutta eipä nyt enää tunnu. Nyt tässä leivoskellaan pitaleipiä ja katsoo huvittaako sitä vielä illemmalla lähtee kävelylle.

    Mullakin Emmy sama, ei kertakaikkiaan kestä!! Meinannu ihan itku tulla, varmasti tuleekin jos tässä vielä pitkällekin edetään pallomahana...Miehelle jo eilen naureskelin epätoivoissani että saanko tahtoni läpi itkemällä, jos oikein vollotan niin tuleeko se vauva ulos. :) Jaksamista!! Ja sitä hemmetin kärsivällisyyttä...ARGH.
  8. Ingria90 Vasta-alkaja

    Moikka!

    Mulla on LA kolmen päivän päästä ja on kyllä tosi turhauttava olo. Huimaa melkeinpä koko ajan ihan kauheasti ja nyt on tullu takasin noi "kiukkukohtaukset".  Välillä itketyttää ja kun mies kyyy että mikä harmittaa niin iihen ei sit keksi edes mitään syytä. Välillä on päiviä ettei jaksa tehdä mitään ja välillä taas intoa ja energiaa riittäis vaikka muille jakaa. Tosin sillon ei yleensä kauaa pysty touhuamaan kun alkaa tuntua ikävästi tuolla lantiossa.
    Sais tuo vauveli tuolta jo tulla, olis niin ihana saada nyytti syliin. Ja samalla helpottais myös tätä omaa olemista.

    Onko teillä muuten ollu tuota huimaamista? Neuvolassa sanottiin että selällään ei paranis nukkua, koska vauva painaa noita elän isoja verisuonia. Ja siitä huippaaminen johtuu. Mutta mulla kyllä huimaa ihan asennosta riippumatta.
  9. Sohvinen Oman äänensä löytänyt

    Täällä kanssa kiukututtaa vähän väliä, eikä oikeastaan mitään syytä. Nyt on onneksi alkanut ehkä vähän se helpottamaan, mutta kärsivällisyys on koetuksella. Olisi niin ihanaa saada pienokainen jo syliin. <3 Rv 40+5 menossa. Olisi pitänyt ehkä ajatella, että laskettu olisi kuukauden päästä, niin ei ajattelisi liikaa tuota laskettua päivää. :) Jospa hän kohta haluaisi maailmaan. Jaksamisia kaikille!
  10. HS_82 Oman äänensä löytänyt

    Täällä on meneillään kunnon mielialanvaihtelut... oikein harmittaa itseä, kun ei olis oikeastaan mitään syytä kiukutella, mutta silti harmittaa. Supisteluja tulee välillä enemmän välillä vähemmän, vihloo ja painaa tuonne alas ihan kunnolla. Toissa yönä supisteli 10min välein parin tunnin ajan, mutta sitten ne loppui. Kävely on hankalaa, kun tuntuu, että keilapallo on jalkojen välissä. Ja tänään rv 39+0, joten voi olla, että vielä menee 3 viikkoa, kääk! Limatulppaakaan ei näy eikä kuulu, esikoisen kanssa se tuli viikkoa ennen synnytystä.
    Jaksamista kaikille, jotka vielä ovat yhdessä osassa!
    Jospa päiväunien jälkeen olisi vähän parempi fiilis...
  11. Emmy' Sanaisen arkkunsa ammentaja

    Suosittelen, että ette liikaa laita odotuksia lasketulle päivälle. Ihan vaan sillä, kun itse tein sen virheen, niin eihän silloin tapahtunut mitään ja pettymys oli kova. :( Mulla on kyllä vähän usko jo mennyt sen suhteen, että synnytys alkaisi ilman käynnistystä.. Vielä ennen LA:ta, kun minulla oli säännöllisiä & kivuliaita supistuksia, niin uskoin että vauva tulee pian. Nyt on usko sen suhteen hiipunut, kun supistuksia on yksi siellä ja toinen täälla ja sitten kun supistaa muutaman kerran peräkkäin, niin se loppuu siihen! Jos jotain positiivista tästä tilanteesta pitää miettiä, niin ensi viikolla vauva sitten viimeistään syntyy, kun otetaan ne käynnistyskeinot käyttöön! Ne hirvittävät minua vähän, mutta ei se vauva voi ikuisuuksia kohdussakaan olla..

    Tsemppiä kanssa-odottajille! Koitetaanhan jaksaa vielä vähän, vaikka vaikeaa se on!
  12. yrpykkä Sanaisen arkkunsa ammentaja Toukokuun äidit 2019

    Moikka kaikille!
    Olen lueskellut ahkerasti juttuja, mutta en ole jaksanut kirjautua ja kirjoittaa omia kuulumisia niin karsea väsy ja saamattomuus kaiken aikaa emoticon Lisäksi luen enimmäkseen puhelimella palstaa ja sillä kirjoittaminen on niin työlästä, että on jäänyt..

    Tänään on tasan viikko laskettuun aikaan, siis siihen viralliseen. Tuo laskurini on päivän myöhemmässä. Mies on jo monena päivänä kysellyt mahalta, että lähdetäänkö ensi yönä synnyttämään, mutta eipä ole mitään merkkejä. Jos tällaista väsymystä kestää vielä kolme viikkoa niin en ala mitään... Päivällä pitää nukkua ensin aamupalan jälkeen aamupäivällä sellaiset tunnin unet, sitten iltapäivällä puolesta tunnista reiluun tuntiin ja kolmannetkin päikkärit tekisi mieli ottaa. Öisin on pitänyt jo monen viikon ajan herätä 1-2 tunnin välein vessaan; lonkkaa ja selkää alkaa särkeä, supistaa ja vauva painaa rakkoa. Harvinaista herkkua on jos tulee 3-4 tunnin pätkä unta.

    Väliin tosi tiheitä ja napakoita, mutta kivuttomia harjoitussupistuksia on ollut jo jostain ennen kolmattakymmentä raskausviikkoa. Äitipolilla ultrissa ja tarkistuksissa viikoilla 32 ja 36 ei ole kuitenkaan mitään muutosta tapahtunut alakerrassa. Seuraava ultra on laskettuna päivänä jos sinne päästään (tätä menoa mennään ylikin). Kipeitä supistuksia ei ole ollut yhtään.

    Itsellä on muuten siis ihan hyvä mieliala, ei ole tarvinnut kiukutella ja koiraakin tulee komennettua vähän vähemmän välillä ;) mutta kieltämättä alkaa väsyä jo tähän olotilaan kun mitään ei kuitenkaan saa tehtyä, ei ole energiaa ja kaikki kyykkimiset, kantamiset ym on niin hankalaa mahan takia.

    Vauva on ollut tosi alhaalla jo useamman viikon, mutta enempi oikealla puolella, painaa siis kivasti nivuseen. Käynnistystä en haluaisi millään kun toivoisin selviäväni ilman kivunlievityksiä - eihän sitä ennenkään mitään mömmöjä ole käytetty :P

    No moni on jo huhtikuisista poksahtanut, että eiköhän se omakin aika tule sieltä - vaikka sitten toukokuussa :D
  13. Evelin Oman äänensä löytänyt

    Juu, eiköhän se meidän muidenkin aika tule poksahtaa ennemmin tai myöhemmin. Ihan mielenkiintoista kyllä seurata tuota syntyneiden listaa. On niin poikavoittoista, ettei ole tosikaan. =)

    Itsellä nyt menossa 39+4 ja alkaisi kyllä tuntumaan siltä, että saisi tuo pieni kaveri tulla jo ulos...ei millään enää malttaisi odottaa. Esikoinen meni kuitenkin 1½ viikkoa yli, joten eiköhän tämäkin mene... Elättelen kyllä toiveita, että synnytys käynnistyisi itsestään sitten yliaikaisuuskäynnin jälkeen. Sielähän lääkärillä on tapana "koettaa" kohdunkaulaa hieman rajummin ottein. Sanoivat viimeksi, että suurin osa synnytyksistä saadaan sillä käynnistymään ja niin meilläkin. Lähdettiin silloin seuraavana yönä liikkeelle lapsivesien mentyä keskellä yötä.

    Olen jo ruvennut miettimään sitä, milloin se yliaikaisuuskäynti sitten olisi. Tuskin nyt kuitenkaan vappunakaan haluavat meitä sinne ottaa käymään. =D Olisi kiva päästä jo huhtikuun puolella, ettei sitten menisi vapun jälkeiseen aikaan...
  14. freesia Hyväntuulinen höpöttäjä

    Taas on tänää supistellu tosi lupaavasti, useita tunteja ja tuntuvasti, mutta lopahtaneet. Enää en ole viittiny niitä alkaa heti kellottamaan, turhauttavaa hommaa, vasta sitten jos tosiaan tuntuu siltä pidemmän aikaa että ne esim. hurjistuu...Hah, sellasta ihmettä odotellen.
    Mua vähän jännittää yks homma, etenki ensisynnyttäjänä ehkä epärealistinen ajatus. Mut että kun olen kuullu tapahtuneen sellasta että synnytys on käynnissä mutta ei vaan sitten etenekään. Ei kai vaan nämä mun huijarisuppariputket vois olla sellasia :D Et kun supistelee kunnolla, sitten lopahtaa, ja seuraavan kerran kun alkaa taas niin oonkin jo vaikka kuinka auki valmiiksi. No, kai se on luotettava että luonto hoitaa homman ja osaan sitte tulkita omat tuntemukseni...Minunkaa kipukynnys ei tietääkseni kovin korkealla ole että sen puoleen ennemmin luulis mun lähtevän liian aikasin tai jotain ;) Huomaa, että mulla on liikaa aikaa ajatella tässä odottaessa!!

    Munkin yöunet on menny pitkälti silleen että oon hereillä joskus aamusella, syöny aamupalaa ja käyny ehkä koneella, kattonu telkkaa tai jotain, ja sitten on iskeny päiväuni-väsy ja käyny uudelleen nukkumaan. Mutta eilen ja tänään ollu hereillä koko päivän siitä saakka kun heräilly 6-8 välillä aamusella. Huomenna tietty mun tuurilla se aamupäivän väsymys iskee, tulee nimittäin putkimies tai mikälie huoltoukko, niin että ois kiva olla hereillä. Taikka sitten vaa tuhistaan että keitätkö nyt kahvitkin ku avaimella tänne tulit :D

    Tänään tuli sellanen jännä inha olo, alkoi kuumottaa päässä/kasvoissa. Ei ollu samanlaisia kuumia aaltoja mitä välillä, kun ne on tulleet todellaki aaltomaisesti ja oon hikoillu samalla, nyt oli pelkkää jatkuvaa kuumotusta/muutenkin outoa oloa...Paremmin en osaa selittää. Piti oikein tarkistaa parii kertaa verenpaineet vaikka eilen neuvolassa oli hyvät, nytkin oli ihan normit mut hieman korkeemmalla kun yleensä. Eikös täällä ollu puhetta että paineet monesti hieman nousis loppua kohti? Ja mitä googlettelin tuota kuumotusta niin löyty useempiakin keskusteluja joissa ennen synnytystä ois ihmisillä ollu vastaavaa. Mun kun EI pitänyt näitä merkkejä kytätä ja nyt oon jo mennyt googlettamaan jotain tuollasta!! :D Hemmetti.
    Ärsyttää ja turhauttaa vaan nämä "väärät hälytykset". Meinasin oikein itkeä tänään että oon 9kk kestäny kaikkia kipuja, en enää jaksais turhaan, sais nyt viimeinki johtaa sinne maaliin (uuteen starttiin;)) nää tuntemukset!! Turvotustakin on alkanu olla, hyvin oon säästyny. Ei onneks vieläkään olla elefanttina, mutta tukisukista huolimatta ja varsinki ilman niitä on ihan turpeet jalat entiseen nähden. Kolottaa myös paljon enempi sääriä. Sen takia, sekä siksi että pukaman ja suonikohjun alut ei pahenisi, saisi se vauva nyt tulla pian. 

    No enpä ole ainoa joka rypee näissä ajatuksissa, voimia kohtalotovereille! :D
  15. Emmy' Sanaisen arkkunsa ammentaja

    Se olis sit rv 41 ja yhdessä koossa ollaan edelleen: Minä ja masupoikani, joka tuntuu viihtyvän masussa vähän turhankin hyvin! Nämä viimeiset viikot ovat kyllä olleet varmaan suurin koitinkivi koko raskauden aikana.. Tunteet ovat vaihdelleet ilosta-suruun ja riemusta-itkuisuuteen ja raivoamiseen jopa muutamissa minuteissa. Olen oikein itsekin jäänyt välillä ihmettelemään, mitä kaikkea sitä on tullut itkettyä. Eilen esim. itkin, kun mieheni huusi lehtimyyjälle puhelimessa.. "Ei se ole hänen syynsä, että hän myy lehtiä.. Käy sääliksi koko lehtimyyjä." Kuulin itseni sanovan ja itkuhan siitä taas tuli. Siis mitä ihmettä? Nämä hormonit eivät sovi minulle - eivät sitten yhtään.. Olen kuin eri ihminen, mikä on todella pelottavaa! En minä tavallisesti huutaisi lehtimyyjille, mutta en minä kyllä heidän soittaessa alkaisi säälistä itkemäänkään..

    Kannustavaa lueskella, että teillä muillakin ollut samanlaisia ajatuksia tästä lopuraskaudesta kuin minulla! Jokaisella tuntuu olevan omat taakkaansa. yrpykkä mainitsikin tuon jatkuvan väsymyksen ja lyhyissä pätkissä nukkumisen. Molemmat melko kuormittavia tekijöitä. Itse olen säästynyt noilta lyhyiltä unipätkiltä, eli öisin tulee n. yksi wc-käynti herätys. Väsymykseen voin kyllä samastua - sitä on jatkuvasti!

    Evelin: Olen kuullut myös tuosta, että yliaikaiskäynnillä lääkärin sisätutkimus monesti käynnistää synnytyksen. Mielenkiintoinen ilmiö sinällään - saapi nähdä käykö itselle samoin vai millä menetelmillä tämä vaavi lopulta syntyy! :)

    Molly^: Olen kanssa seurannut kaikkia mahdollisia merkkejä ja googlettanut aina toiveekkaana, että: "jos tämä nyt tarkoittaisi sitä, että kohta lähtö tulee.." Loppujen lopuksi meillä kaikilla se synnytys on erilainen, eikä oikein voi vertailla muiden synnytyksiin. Tuo on käynyt kyllä myös omassa mielessäni tuo, että jos synnytys onkin "keskeytynyt" jo useamman kerran ja seuraavan kerran, kun se alkaa, niin ei keritä edes sinne synnärille asti. :/ Mutta eiköhän se ole aika epätodennäköistä! Oikeassa olet sen suhteen, että parempi lopettaa se merkkien etsiminen.. Tulee sitten kun tulee!

    Mullahan on nyt siis sellainen tilanne, että soittelen huomenna ä-polille ja varaan ensi viikolle ajan yliaikaisuus-kontrolliin. Todella toivon, että se yliaikaisuus-kontrolli on ensi viikolla! ;) Ei nimittäin hermot kestä jos menee jonnekin rv 42+ sekin, kun siinähän vasta arvioidaan, että käynnistetäänkö ja milloin ja miten tms.

    Että tämmöstä täällä - mitenkäs siellä? Jaksamisia, voimia ja kaikkea hyvää teille kanssa-odottajat! :)  
  16. Sohvinen Oman äänensä löytänyt

    Heippa kaikille mammoille!
    Täälläkin kovasti odotellaan ja ärsyynnytään vuoron perään. Olenkin miehelleni sanonut miljoona kertaa, että ärsyttää, että ärsyttää ja ei tiiä mikä ärsyttää. :( Onneksi mies ymmärtää! Nyt on menossa Rv 41+1 ja huomenna neuvolaan, sitten varmaan sinne yliaikaiskontrolliin, jos ei mitään ala tapahtumaan. Mullekin neuvolassa sanottiin, että sen jälkeen synnytys saattaisi ehkä käynnistyä, kun lääkäri tekee tutkimuksen. En yhtään haluaisi käynnistykseen, mutta siihenhän on mentävä, jos pienokainen ei halua pois tulla. Täällä ei kyllä mitkään kotikonstit oo auttanut, kun lenkkiäkin pystyy vielä kävelemään vaikka kuinka pitkästi ja yhden yhtä supistusta en oo saanut aikaiseksi koko raskauden aikana. Mutta jospa yrittäisin minäkin ajatella, että tulee sitten kun tulee ja on valmis. :) Päivät ovat kyllä aika pitkiä ja ei huvittaisi enää siivotakaan. :) Mutta isot tsempit ja jaksamiset kaikille!
  17. matabo Silmät suurina ihmettelijä

    En kehtaa kauheesti valittaa, kun täällä on laskettu aika "vasta" viikon päästä. Mutta olen alkanut pelätä, että mitä jos tää raskaus meneekin yliajalle. Sitä ei kauheesti auta se, että kaikki miehen sukulaiset kertoo koko ajan, kuinka heidän lapsensa syntyivät kaikki viikkoja ennen laskettua aikaa, ja mieskin odottaa sen takia jo kovasti lapsen tuloa. Tämän viikkoisella lääkärinkäynnillä lääkärikin sanoi, että ei tämä vauva ole vielä vähään aikaan syntymässä. Tottakai vauva saa tulla sitten kun on valmis, mutta kunhan ei vaan menisi sinne yliajalle..
  18. freesia Hyväntuulinen höpöttäjä

    Ah voi ihanuus, tajusinpa juuri että mulle on raskauden myötä tulossa vaivasenluu! Meillä tosi paha sukuvika ja olen tiennyt että mullekin se joskus iskee. Aikani ihmeteltyäni erinäisiä vaivoja oikeessa jalassa tajusin että no sepä se muuten nyt on! 
     Raskauden aikana näemmä kun jalat muutenkin kovilla niin alttiimpi "puhkeemaan".
  19. Vellamo12 Kommentoinnin ninja Joulukuun äidit 2019

    Aijai, ei ole kyllä kiva vaiva tässä lopussa :(

    Jee, enää neljä päivää laskettuun ja sit voikin jo ajatella että max. 14 päivää  kun hän on mun sylissä :)

    Menetin yli kuukaus sitten mun rakkaan kissani (17v) ja syli on ollut tyhjä siitä asti. Mä niin odotan vaan et saisi taas pitää sylissä ja helliä. Vaikka vauva ei olekaan sama asia kun kissa, mutta tää tyhjä syli saa vaan niin surullisen olon.
  20. kutriina Silmät suurina ihmettelijä

    Ymmärrän tuskanne!
    Mulla on laskettu aika vasta 30.4 eli yli viikko vielä, mutta olisin kyllä ihan valmis ottamaan uuden tulokkaan vastaan pikimmiten! Itse kuulun vielä niihin onnekkaisiin ketkä ovat säästyneet lähes kaikilta vaivoilta koko raskauden ajan, että en voi siinä mielessä valittaa edes mitään kovin tukalaa oloa, mutta silti en ainakaan yliajalle haluaisi, koska voin kyllä kuvitella että ei tämä olo ainakaan helpommaksi muutu vaikkei mitään varsinaista kremppaa olekaan. Unet oli tossa jossain vaiheessa vähän kortilla, löysin itseni maanisena kiillottelemasta kenkiä ym. jännää kun ei vaan uni tullut udestaan kun heräsin n. tunnin välein. No, alkaapa kämppä ainakin kiiltää, ikkunatkin pesin juuri. Takana oli toive että josko tää rymsteeraus edistäisi jotain, mutta ei kyllä siltä tunnu. Nyt on unetkin olleet jo kai toista viikkoa paremmalla mallilla, joudun toki heräämään yöllä useinkin vessaan ja juomaan, mutta saan onneksi unta uudestaan. 
    Oon myös jaksanut käydä äitiysjoogassa useamman kerran viikossa, ja puuhastella muutakin. Tosiaan, häpyliitos alkoi vihoitella tossa jokunen viikko sitten, ja se on kyllä välillä tosi kipeä! Ja tarjoiltiin mulle vähän lisäviihdykettä kun laitettiin vielä tällä viikolla juoksemaan sokerirasituksessa (eivät yhtään aikaisemmin viitsineet) ja äitiyspolilla missä kaikki oli hienosti onneksi. Kätilön mukaan kohdunsuu oli kahden sormen leveyden verran auki, mielestäni vähän epämääräinen mittayksikkö :D Mutta ilmeisesti ei siis tosiaankaan vielä paljon. En myöskään ole mitään selkeää limatulppaa havainnut, mutta vähän olen ounastellut että josko sitä tulisi pienemmissä osissa kun vähän erilaista koostumusta on alapäästä erittynyt nyt jonkun aikaa. 
    Odottelua siis tiedossa! Kavereilta saadut kootut vinkit asioiden edistämiseksi ovat siivous, seksi, sauna, shoppailu ja paljon chiliä edellisenä iltana! 
    Tsemppiä kaikille :))