Lapsen isä.. Välillä v***ttaa..

Nuo ovat hankalia tilanteita... Tiedän perheen, jossa vauvan syntymän jälkeen mies linnottautui entistä enemmän tietokoneelle ja autoja remppaamaan ja milloin mitäkin pihan laittoa tai muuta vauvaa tärkeämpää löytyi. Tätä kesti noin puoli vuotta, jonka jälkeen mies alkoi enemmän kiinnostumaan vauvasta ja nyt hoitaa taaperoa mieluummin yksistäänkin. Miehille pienen vauvan hoito voi olla hyvin vieraannuttavaa ja vasta isompaa on mukavampi hoitaa, koska isommat lapset osaavat jotenkin kommunikoida.

Toisaalta itsekin olen ollut aikoinaan monta vuotta pahasti addiktoitunut pelaamiseen... Se on addiktio siinä missä alkoholi tai vaikka karkki. Se vie kaiken ajan ja ajatukset, koko ajan on pakko käydä tarkistamassa pelin tilanne sun muuta. Minulla mikään muu ei auttanut kuin poistaa peli. Pari kertaa olen pelin uudestaan aloittanut ja huomannut, että pelaan ilman kontrollia, kaikki muu jää tekemättä kun peliä ei voi jättää kesken (vaikka voisihan sen). En siis asenna kyseistä peliä enää ikinä, "tippakin on liikaa". Kerron tämän siksi, että olisi ehkä vähän ymmärrystä addiktioon.

Saatko Johkuliini avattua rauhallisen keskusteluyhteyden miehesi kanssa? Jos se ei kahdestaan onnistu, niin olisikohan esimerkiksi seurakunnan parisuhdeterapiasta apua? Siellä saisi ehkä puolueetonta keskustelunaloittajaa avaamaan solmuja.
 
Joo siis toi aiempi teksti ei nyt koskenut niitä joilla on oikeasti addiktio vaan sitä että miehillä on yleisesti tapana istua koneella ja räplätä kännykkää koko ajan eikä reagoida vaikka vauva itkee vieressä. Sitten saat itse keskeyttää aina omat hommat ja sanoa miehelle että voisitko tehdä jotain kun lapsesi itkee. Ja tiedän mistä puhun koska oma mies on tyypillinen mies tossa suhteessa.
 
Mitäs jos vain otatte ja sanotte, "nyt meen salille, ole hyvä hoida" ja vaan lähdette? Toinen vaihtoehto on keskustella.. Mä en hyväksyisi omalta kumppanilta moista käytöstä. Aika nopeasti ilmoittaisin herran vaihtoehtoisesta mahdollisuudesta elareihin ja viikonloppuisyyteen..
 
Meillä mies kyllä hoitaa tyttöä ainoan harrastukseni ajan - jos sattuu olemaan kotona. Nytkin on tulossa 8+3 päivää ulkomaantyömatkaa taas :(

Tekee siis pitkää päivää muutenkin, jolloin minä hoidan tytön kaikki syömiset, pyykit, leikit ja muut. Iltaisin mun meillä olisi yhteistä aikaa, niin kumpikaan ei jaksa mitään enää, minä varsinkaan. Myönnän siis, etten itsekään ole jaksanut panostaa tähän suhteeseen kovin paljoa, kun itselläni ei ole kirjaimellisesti sekuntiakaan aikaa siivota tai tehdä muita kotitöitä, jos tyttö on hereillä. Miehen mielestä puutarhan hoitaminen on myös tärkeämpää kuin vaikkapa imurointi...

Jos iltaisin jotain yrittää jutella, niin vastaukset ovat aika puolivillaisia, padilla pelaaminen kun on aina tärkeämpää. Ja kun pelaaminen loppuu, niin johan aukeaa telkkari.

Itse olen tosin ajatellut, että kunhan tyttö vähän kasvaa ja siirtyy nukkumaan toiseen huoneeseen, niin läheisyyttäkin voisi miehen kanssa olla taas vähän lisää...
 
Muokattu viimeksi:
Takaisin
Top