Lahjamunasoluihin siirtyminen / munasarjojen toiminnan heikkeneminen

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Sydän_toivoa_täynnä
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
S

Sydän_toivoa_täynnä

Vieras
Hei!

Haluaisin kuulla muiden ajatuksia lahjamunasoluihin siirtymisestä. :) Tarinana: olen 37-vuotias lapseton nainen ja olemme yrittäneet mieheni kanssa lasta parin vuoden ajan. Epäonnistuneet IVF-kierrokset (ei kertaakaan päästy siirtoon asti) johti tähän tilanteeseen, eli nyt on ehdotettu luovutettuihin munasoluihin siirtymistä. Miehessäni ei vikaa, eli ongelmana munasarjojen toiminnan heikkeminen (matala amh, koholla oleva FSH ja matala AFC). Menkat pyörivät vielä säännöllisesti, ja ovulaatiotestien mukaan ovuloin joka kierto. Löytyyköhän tältä palstalta ketään suurinpiirtein samassa tilanteessa olevaa? Olisi ihana keskustella aiheesta ja miten teillä on asiat edenneet.
 
Hei, minulla ikää yli 40. Useita tuloksettomia ivf kierroksia, juurikin noin että ei edes siirtoon päässyt. Päädyin lahjamunasoluhoitoon, joka tapahtuu kuukauden parin sisällä. Olen itsellinen joten kyseessä täysdonaatio. Asia suretti paljon ja surettaa vieläkin. Toisaalta olen katsonut kavereiden lapsia ja tiedän että he eivät rakastaisi lapsiaan yhtään vähempää vaikka olisivat eri geeniperimää. En missään nimessä haluaisi jäädä lapsettomaksi joten ainut vaihtoehto on lahjasolut.
 
Hei! Ihana, kun vastasit. Sinulla siis tiedossa siirto ihan piakkoin siis. Paljon onnea siihen! 😊 Meillä varmasti vasta vuoden päästä, koska olemme julkisella puolella. Ehkä itse olen kipuillut tosi paljon sen kanssa, että miksi oma kroppani ei toiminut ja pystynyt tuottamaan hyviä munasoluja. Eikä myöskään reagoinut lääkkeisiin kunnolla. Mietin myös paljon sitä, että mitä muut ajattelee. Luulisi, että tähän ikään mennessä olisi jo päässyt eroon siitä, mitä muut ajattelee. 😅 Ja vaikka oma geeniperimäni ei ole mitään priimaa, niin välillä sitä miettii niinkin yksinkertaisia asioita, kun että lapsi ei sitten näytä minulta. Vaikka mitä väliä sillä lopulta on, olemmehan kaikki yksilöitä.
 
Tuota samaa olen miettinyt että lapsi ei näytä minulta mutta en usko että se on merkitsevä tekijä lapsen synnyttyä.
Olen harmitellut todella paljon että en älynnyt pakastaa nuorempana munasoluja. Joskus 10 vuotta sitten asiasta ei niin paljoa ollut julkista keskustelua, tänä päivänä varmaan tulisi itsellekin mieleen😅. Olen odotellut sopivaa elämäntilannetta liian pitkään, samoin kuin puolison löytymistä. Onneksi on lahjasolu mahdollisuus, olen ikuisesti kiitollinen lahjoittajalle. Hoitoni tapahtuu yksityisellä, jonoa ei juurikaan siellä ole ja summa on aika pieni mielestäni kun ajattelee pidemmän päälle.
 
Takaisin
Top