La marraskuu 2016

Niin ja vauva tosiaan alkoi mielestäni potkimaan joka kerta voimakkaasti. Sain unta viime yönä vasta klo 4 jälkeen olotilani vuoksi. Ei löytynyt hyvää asentoa ja niitä kramppeja tuli. Pitäisköhän huomenna soittaa neuvolaan?
 
Harkkasupparit mulla vetää vatsan ihan kovaksi ja tuntuvat sellaiselta ikävältä ja on paineentuntua myös, mutta eivät ole varsinaisesti kipeitä. Mulla on aina menkkojen aikaan kovat kivut (helpottaneet kyllä onneksi kahden raskauden jälkeen) mutta synnytyssupistusten kipu on paljon kovempaa ja polttavampaa. Synnytyssupistukset mulla on tuntuneet selässä, maha ei ole ollut yhtä kipeä kuin selkä. Harkkasuppareitahan mulla on päivittäin vaikka kuinka paljon (en edes laske niitä) ja milloin liikkeessä ja milloin levossa jne.

Huomenna viimeinen työpäivä, jee! Sitten reilut pari viikkoa lomaa ennenkuin alkaa äitiysloma :)

Ellukkainen rv32+0
 
Itelläni harjoitussupistukset tuntuu sellaiselta että kohtu vetää pinnasta kovaksi ja menee ns. kasaan eli työntyy sellasena kovana möykkynä vähän eteenpäin, ei ole siis kova vain yhestä kohtaa vaan ympäriinsä ja kävely on hankalaa kun tuntuu niinku oisi kivi vatsan tilalla joka painaa lantiota. Normaalitilassa kohdussa on niitä kovia kohtia joissa sattuu joku osa vauvasta olemaan ja sitten niitä pehmeämpiä osia. :D
Oikeat supistukset taas ovat tuntuneet sellaiselta, että ihan kuin joku puristaisi kohtua kasaan (eli kouristaa), alavatsassa jomottaa ilkeästi ja sen jälkeen alaselkä syttyy tuleen.
 
Mä tulin äskön polilta kotiin. Niitä supistuksia jatku ja jatku vaikka otin sen panadolin ja nukuin.

Käyrillä olin puol tuntia ja supistukset piirty, mut lapsen syke hyvä! Huh ! Kanava lyhentynyt 2,8 ja kypsymistä hieman - mutta ei auki. Lapsi onneksi ei ollu viel painunut ihan alas vaikka muuten oikeassa asennossa synnytystä ajatellen on, mikä siis hyvä juttu :)

Maanantaina kanava oli 3,5 , pehmentymistä ja ulkosuu sormelle auki, eli kyllä taas muuttunut tilanne. Sokerit oli ++.

Lääkäri sanoi suoraan että tää 2,8 on raja-arvo mut osasto hoidosta ei tutkimuksissa ole pystytty näyttää tehoja. Kätilö muistutti että pitää levätä ! Ja lohdutti että joskus vaikka kuin tässä vaiheessa olisi supistuksia, on monella menny yliajalle .. Ja tulehduksia ei ollu , ja sokerit - ja proteinit -.

Pakko vielä sanoa että sain mielestäni hyvää kohtelua ja hyvää hoitoa. Että vaikka toki tilanne huonompi ja se harmittaa , jäi kuitenkin parempi fiilis kun tuli luottavainen olo henkilökunnasta. :) pitää soittaa ja mennä takaisin jos pahenee ja panadolia ja lepoa! Seuranta alkoi tuolla nyt ja on 7-10 pv välein :)

Lakritsi 28+3
 
Täytyy varmaan muuton jälkeen uudelle neuvolatätille soitella ja kysyä noista suppareista, jos ymmärrän oikein ton miten te kuvailette niin sittenhän mulla on niitä ihan jatkuvasti, tälläkin hetkellä!! Miten mää uskallan ees sen muuton hoitaa ens torstaina :wideyed: jos ei kukaan mua tutki että uskallanko ees liikkua enää :joyful:
 
Mä kyllä suosittelen et ne ketä asia huolettaa , soittaa ja käy varmistamassa.

Harmittaa etten itse ollu useammin yhteydessä , onneksi tosin siellä yksityisellä kävin :) ei voi ku luojaa kiittää että varasin sen ajan vaikka kallista se on , kyllä meni rahat ihan oikeaan osoitteeseen :)

Lakritsi 28+3
 
Joo tälläkin harjoitussupistukset tuntuu että vatsa kovettuu, välillä vähän tuntuukin kunnolla/ "sattuu", mutta todella harvoin..
Ja olo on kyllä muuttunut viime päivinä niin erilaiseksi. Iskiaishermo tai joku vastaava sattuu päivittäin ja kävely on välillä hankalaa. Nauretaan mieheni kanssa mulle kun näytän säälittävältä :D
Selällään olosta on tullut myös tukalaa ja ahdistavaa, sekä välillä heikottaa/huippaa..
Onneksi huomenna neuvola niin pääsee valittamaan sinnekin :D Ja loma alkaa huomenna ja siitä sitten äippäloma niin voi ainakin lepäillä kotona rauhassa :)
 
Tsemppiä kaikille joilla on vaikeuksia. :Heartred

Itse sain työterveydestä pari päivää sairaslomaa ja huomenna menen neuvolalääkärille josko saisi lisää. Alkanut taas raju aamupahoinvointi ja töissä jos istuu alkaa pyörryttämään jos taas seisoo alkaa selkää särkeä. Töissä liikuskellessa alkaa supistella. Kolme viikkoa olisi ollut vielä töitä jäljellä. Nyyh. Pidemmän aikaa kävin väkisin töissä mutta nyt oli pakko antaa periksi.

Tiistaina lähdetään miehen kanssa laivalle (viimeksi käyty neljä vuotta sitten yhdessä) rentoutumaan ennen kuin vauva syntyy. Mä niin odotan buffettia vaikka kalaruokia ei tällä kertaa voikaan syödä.

Kiki 30+4
 
Tulin tänne kyselemään, että miten kaikilla menee, kun on niin hiljaista.. Noh, onhan tuota tekstiä tullutkin näköjään 25 sivua :wideyed:. Ilmoituksia näistä vaan ei jostain syystä ole tullut vaikka ketjua seuraankin :eek:. En ole vielä kerinnyt kaikkia lukemaan, mutta onpas pikkuiset hätäisiä. Kaikille toivon vielä masuviikkoja paljon lisää ja jaksamisia teille äideille :Heartred

Itse olen ollut kaksi päivää itsekseni kipeän lapsen kanssa. Aika rankalta alkaa jo tuntua, kun pikkumies (1v 5kk) on ollut niin syliä vailla ja se nostelu ottaa jo voimille. Miehelle ei tule mieleenkään, että ehkä kotonakin kaivattaisiin... Onhan nyt järvellä nautiskeleminen ja oluen juominen rentouttavampaa hommaa :sour: Kysyinkin tuossa jo, että laitetaanko talo myyntiin vai jääkö hän tähän asumaan. Alkaa riittämään tämä homma nyt!
Itsellä ollut nyt tänään tosi huono olo. Päätä särkee, eikä panadol auta ja jotenkin etoo ja kaupassa meinasi taju lähteä. Oli jo hiki ylähuulessä ja otsalla (ennakoi minulla pyörtymistä). Kerkesin juuri ja juuri ulos hengittelemään.

Ja siitä influenssa rokotuksesta sen verran, että meillä ainakin neuvolan terkkari sitä aina suosittelee ja pistää sen. Aiemmin en ole ottanut, mutta näiden lasten myötä olen ottanut. Ja kyllähän nykyään kaikki sen saa, koska eiköhän kaikilla lähipiirissä ole ainakin yksi riskiryhmään kuuluva. Olen itse kertaalleen sairastanut ko taudin ja huhhuh! Viikon verran, joka päivä kuumetta 40. Mikään muu ei mennyt alas kuin vesi ja appelsiinit. Lääkäriin en vaan jaksanut lähteä, mutta hengissä ollaan ihme kyllä!

Minähän en ole koskaan ollut mikään lapsirakas ja elelin elämääni paljoa miettimättä. Kuitenkin vähän reilu 30vuotiaana tuli vauvakuume ja sitten vauvakin syntyi ja voin kyllä sanoa, että minäkin ikäänkuin synnyin uudelleen. Siitä hetkestä olen ollut ihan eri tyyppi. Suurempaa rakkautta ei voi kokea ja tykkään muistakin kuin omista lapsista nykyään :Heartred

Tulipa pitkä ja sekava tarina, mutta että täälläkin palstalla on siis elämää :grin

Rv 29+2
 
Mä arvon täällä liian lyhyitten yöunien kanssa töissä jaksamista. Mulla ei oo varsinaisia kipuja tai muita vastaavia syitä jäädä pois töistä, mutta tiedän jo nyt, että tästä päivästä ja koko viikosta tulee tosi rankka ja kiireinen. Äippäloman alkuun on kolme viikkoa, ja haluisin tosi kovasti olla töissä loppuun asti, mutta en oo yhtään varma jaksanko. Jos joku sanois, että mulla ois mahdollisuus tehdä loppuaika puolta päivää, tässä ei ois varmaan mitään ongelmaa. Mutta vielä en ainakaan oo törmänny semmoseen vaihtoehtoon. Soittelen varmaan tänään neuvolaan ja kysyn neuvoa. Toivottavasti ei iske mikään kriisi päälle just neuvolan soittoaikaan..
 
Tsemppiä muruliini83, toivottavasti et ole itse tulossa kipeäksi. Meillä oli lapset kipeinä pariviikkoa sitten ja itse sain taudin viimeisenä. Kurkku ja korva kipu oli ja pää oli kipeä monta päivää putkeen ja jouduin oksentamaankin monta kertaa. Mies oli apuna töiden jälkeen,mutta oli rankkaa kipeänä pyörittää kotia,joten tsempit sulle,että jaksat,jos mies ei ole osallistunut arkeen lapsen sairastaessa. Influenssa piikin otamme mekin koko perhe. Kerran sairastaneena,voin sanoa että ihme että hengissä selvisi,ei sitä usko minkälainen tauti on jos ei oo sairastunut,hyi kamala.
 
emmahima sanoi:
Mä arvon täällä liian lyhyitten yöunien kanssa töissä jaksamista. Mulla ei oo varsinaisia kipuja tai muita vastaavia syitä jäädä pois töistä, mutta tiedän jo nyt, että tästä päivästä ja koko viikosta tulee tosi rankka ja kiireinen. Äippäloman alkuun on kolme viikkoa, ja haluisin tosi kovasti olla töissä loppuun asti, mutta en oo yhtään varma jaksanko. Jos joku sanois, että mulla ois mahdollisuus tehdä loppuaika puolta päivää, tässä ei ois varmaan mitään ongelmaa. Mutta vielä en ainakaan oo törmänny semmoseen vaihtoehtoon. Soittelen varmaan tänään neuvolaan ja kysyn neuvoa. Toivottavasti ei iske mikään kriisi päälle just neuvolan soittoaikaan..
Click to expand...

Mulle tehtiin työterveyden kautta työkyky selvitys ja sitä kautta pienennettiin työtunnit. Neuvola ei mun kohdalla asiaan kiinnittänyt mitään huomiota.

Nyt sit oonki saikulla, ja tällähetkellä on olo että olis vaan pitäny kuunnella itseään ja jäädä ajoissa. Mut jääräpäisyyttäni halusin käydä töissä ja neuvolan kommentti : ei tässä vaiheessa sairaslomalle jäädä .. Kaiku takaraivossa.

Emmahima sano reilusti että nyt käy rankaksi töissä käynti. 3 viikkoa on sun elämässä lyhyt aika mutta ton kasvavan sikiön kannalta todella tärkeät ! :)
 
Kiitti Lakritsi :) mä koklaan eka sitä neuvolaa ja sitten käännyn työterveyden puoleen, jos ei tuu apuja. Meillä on vaan vähän nihkee työterveys. Oon kunnalla töissä, ja ekana pitää mennä aina hoitajalle, joka ei millään meinaa päästää lääkärille. Ihan pari kertaa oon menny lopulta yksityiselle. Mut kyllä tää tästä! Pikkusta en rupee riskeeraamaan <3
 
Emmahima, minä tein kesäloman jälkeen yhden viikon vajaata työaikaa. Otin ylityötunneista aina kun mahdollista. Se viikko sujuikin hyvin. Seuraavalla viikolla ei enää tunteja voinut ottaa, niin jäinkin sitten supisteluista sairaslomalle.
 
Poksis 33+0 pärähti mittariin aamulla:p

Vaikka mä oon voinu oikein hyvin moneen muuhun verrattuna niin nyt se sit vähä jo muaki vaivas tää raskaus viime yönä. Tuntu et pissalla ramppasin noin 1-2h välein ja ikävästi oikein pakotti ihan alamahaa. Huh! Nyt aamullaki varoen sai kävellä töissä.

Mut ei oo enää ku tää +9 työaamua :gen014:dance008 ne menee vaik pää kainalossa (sit ei ois yhtään saikkupäivää raskauden aikana... et vähän oon joutunu kokee mitää kipua tai poikkeavaa).

Siltikin kaikille isot tsempit joilla oikeasti kipuja tai muita "vaikeuksia ":Heartred ja on silti mukava lukee kaikkien päivityksi koska loppujen lopuksi kaikilla vauvat turvallisesti masussa ja/tai seurannat menossa!
 
Täällä mä istun hotellissa aamupalalla, kun mies jäi vetelemääm sikeitä. Kivaa on ollut, mutta onpa ihana päästä kotiin! Oon nukkunut viimeisey kaks yötä varmaan huonoiten koko raskauden aikana: eka oli kuuma ja sit kylmä, närästys oli aivan älytön, maha pinkeänä kuin keilapallo ja kaiken huipuksi mun varvas on vissiin tulehtunut vähän ärhäkämmin, kun maksimiannos panadoliakaan ei auta.

Järki on meinannut lähteä tässä tuskissaan sängyssä pyöriessä.. isäntä on ollut kyllä ihana, sanoi että mun pitää herättää se, jos en saa unta ollenkaan, niin ei tarvii itekseen valvoa, että hän kyllä ehtii nukkumaan sit myöhemminkin.

Mä tässä mietin, että alkaa nää meidän viikot käymään niin vähiin, ettei ole ihmekkään, jos alkaa kaiken maailman krempat vaivaamaan - hetken aikaan kun pienet vielä malttaisivat pysyä lähtökuopissaan, niin sit olisikin jo lupa tulla maailmaan.

(Anoppi oli kysellyt, voisinkohan mä ajoittaa synnytyksen tammikuulle (!!!), niin olisi lapsi ikäryhmässään vanhimpien joukossa.. isäntä oli sanonut, että sopii käydä ehdottamaan, mutta kehotti suojautumaan samalla ja varautumaan ottamaan muutaman ylimääräisen askeleen..)
 
Mitä tämä on? Yöllä jo huomasin kun käänsin kylkeä että vähän huippasi päässä, vaikka makuultaan olinkin. Nyt aamulla kun heräsin niin piti keräillä voimia nousta sängynreunalta, sillä maailma pyöri silmissä ja kävely on todella horjuvaa. Flunssa on päällä ja antibioottikuuri, kuumetta ei ole. Mietin vain että makaanko täällä ihan rauhassa vai pitääkö soitella jonnekin? Hävettäisi jos kyse olisi vain jumiutuneista niskoista. Oon vaan niin paniikkiin taipuvainen että pelkään pyörtymistä.

Rv 30+2
 
varpahat sanoi:
Mitä tämä on? Yöllä jo huomasin kun käänsin kylkeä että vähän huippasi päässä, vaikka makuultaan olinkin. Nyt aamulla kun heräsin niin piti keräillä voimia nousta sängynreunalta, sillä maailma pyöri silmissä ja kävely on todella horjuvaa. Flunssa on päällä ja antibioottikuuri, kuumetta ei ole. Mietin vain että makaanko täällä ihan rauhassa vai pitääkö soitella jonnekin? Hävettäisi jos kyse olisi vain jumiutuneista niskoista. Oon vaan niin paniikkiin taipuvainen että pelkään pyörtymistä.

Rv 30+2
Click to expand...

Kyllä musta voit aivan hyvin soittaa ja kysäistä. Eihän siinä mitään menetä.
 
Hartiat jumissa varpahat hyvin todennäköistä. Miulla on nyt ehkä viikon ollu sellasta että rupee välillä maailma kallistumaan kävellessä tai ihan vaan paikallaan istuessa. Hartiat ei taida enää jaksaa tuota kyljellään nukkumista... Ja flunssa täälläkin. Voi myös olla sitä että vauva mahassa on painanu suuria verisuonia jossain asennossa niin voi huipata. Hetken odottelee niin kyllä se ohi menee :) Ja jos jatkuu ni sit kannattaa kysellä mikä vois olla.
 
Sitä mietinkin kun oon nukkunut kahdella tyynyllä että en tukehtuisi ja on nämä antibiootit että voisiko ne olla syynä. Kuitenkin viime torstaina otettiin pieni verenkuva, että kai siinäkin olisi näkynyt jos jotain poikkeavaa olisi? Ehkä uskallan vielä hetken odotella jos olo paranisi. Mielikuvitus vaan alkaa laukkaamaan ja oon kerennyt kehitellä ties mitä tauteja. Hyvä etten jo ole alkanut pakkaamaan sairaalakassia siltä varalta että synnytys käynnistettäisiin!! Ja mua tosiaan "vaan" huimaa..
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top