Marras16
Näppärä viestien naputtelija
Ei täälläkään päivä ole ollut paras mahdollinen. No nyt jees, vika työpäivä ohi ja voi pikkuhiljaa ruveta rentoutumaan. Tosin töitä jäi vielä hiukan kesken ja lupasin ne omalla ajalla saattaa valmiiksi. Näin jälkiviisaana olisi pitänyt olla pari viikkoa saikulla silloin, kun olo oli pahimmillaan, eikä raahautua töihin, kun työteho oli aika olematon. Mut minkäs teet. Tosiaan töissä oli vähän rasittava päivä, olin hiukan huonolla tuulella kotiin tullessa, lähettiin heti kauppaan ja tietty hiukan huonoa oloa pukkasi, kun en ollut syönyt ainakaan kahteen tuntiin mitään. Tuntuu, et jokapuolella on taas kauniita ja hoikkia naisia paljastavissa asuissa ja itsellä tosiaan valasolo. Normisti edes kiinnitä muihin niin huomiota, mut nyt jotenkin pisti erityisesti silmään, etenkin kun itsellä kaikkea muuta kuin hehkeä olo.
Pientä iloa tuotti se, et ostamani äitiysmekko istuu päälle kuin unelma ja sitä voi hyvin pitää jo nyt. En siis ostaessani jaksanut sovittaa. Toinen ilonaihe on, että maanantai-iltana tilaamani kotidoppleri tuli jo tänään. Nyt paketti odottaa tuolla avaamistaan. Tosiaan hiukan jännittää sen kokeilu, kun eihän sieltä välttämättä vielä kuule mitään. Sit jos pettyy ja huolestuu turhista. No täytyy vaan pitää mielessä, ettei mitään vielä välttämättä kuulu, vaikka kaikki on ok.
Tavallaan nautin, kun on vihdoin lämmintä ja ihan kesä, mutta jotenkin myös häiritsee tämä lämpö ja kirkkaus. Viihdyn töiden jälkeen parhaiten hämärässä sisällä. Tuntuu, että alkaa päätä särkemään paisteessa, vaikka en normaalisti mikään migreeniherkkä olekaan. Voisi vetäytyä johonkin pimeään luolaan vähäksi aikaa.
Pientä iloa tuotti se, et ostamani äitiysmekko istuu päälle kuin unelma ja sitä voi hyvin pitää jo nyt. En siis ostaessani jaksanut sovittaa. Toinen ilonaihe on, että maanantai-iltana tilaamani kotidoppleri tuli jo tänään. Nyt paketti odottaa tuolla avaamistaan. Tosiaan hiukan jännittää sen kokeilu, kun eihän sieltä välttämättä vielä kuule mitään. Sit jos pettyy ja huolestuu turhista. No täytyy vaan pitää mielessä, ettei mitään vielä välttämättä kuulu, vaikka kaikki on ok.
Tavallaan nautin, kun on vihdoin lämmintä ja ihan kesä, mutta jotenkin myös häiritsee tämä lämpö ja kirkkaus. Viihdyn töiden jälkeen parhaiten hämärässä sisällä. Tuntuu, että alkaa päätä särkemään paisteessa, vaikka en normaalisti mikään migreeniherkkä olekaan. Voisi vetäytyä johonkin pimeään luolaan vähäksi aikaa.
Meillä on kaikki matot reikäset (ja ostinpa uudet matot alle vuosi sitten, kun koira oli vielä pienempi..) kun on pitänyt kaivaa. Isossa kangaspäällysteisessä divaanissa jokaisessa isossa istuinpatjassa nyrkin kokoiset reiät.. Yhdessä sängyn patjassa nyrkin kokoinen reikä.. Tuolien kulmissa on hampaanjäljet, on kokeiltu, oisko hyvää.. parit kengät on mennyt ja sit kaikkea pientä sälää. Oon yrittänyt jättää ilmaisjakelulehtiä, kun niitä tykkää silputa. Nyt se sit tänään oli ne lehdet unohtanut, liekö tajus, et tätähän saakin tehdä = ei oo enää kivaa. Tää paviaani kiipee myös pöydille jos tuoli jää liian lähelle pöytää, on siis 30cm säkältään, eli minimallia.. mut pöydältä lähtee tosiaan mitä vaan kiinni saa. Aiemmin vielä vesikupinkin aina kaatoi meidän parketeille, ja parketit huusi hoosiannaa. Se onneksi jäänyt, kop kop kop...