La Helmikuu 2016

Mua vähä ärsyttää käyä kahen viikon välein neuvolassa :D riittäis mun puolesta vähempikin, muttaa ehkä mä kestän nää muutamat viikot mitä nyt enää onkaa raskautta jälellä.
 
Mie en kans jaksais siellä neuvolassa juosta. Voisin ottaa niitä tikkuja kotiin ja verenpainemittari löytyy jo..
 
Mulla oli tänään neuvola,ja nyt alkaa olee loppuaika sit kerran viikossa neuvola,eli nää neljä viimestä viikkoo. Hei mitä ajatuksia teillä on käynnistyksestä? Olin siis tänään neuvolassa, ja aloin itkemään kun kerroin et selkäkivut skolioosin takia kovat,ja vaikuttaa jaksamiseen.. Tää on siis kolmas raskaus peräkkäin,kaks ekaa päättyi kesken,joten oon ollu n. kaks vuotta raskaana,mikä myös vaikuttaa jaksamiseen. Sanoin,että haluaisin perjantaina äitipolilla jutella vakavasti käynnistämisen mahdollisuudesta,et jos 38-39 viikolla käynnistettäs.. Tiedän et se on kivuliasta ja voi kestää pitkään,mut valitsen sen silti mielummin kun näitä selkäkipuja vielä usean viikon ajan.. Toisaalta tuntuu, että luovutanko viime metreillä,enkö nyt jaksaisi loppuun asti,mutta toisaalta kivut on kovat,ja tuntuu että oon jaksanu jo ihan tarpeeks. Neuvolatäti oli sitä mieltä että käynnistys voisi olla turvallisempi vaihtoehto minulle,asun kaukana sairaalasta,sykkeet mulla välillä tosi korkeat,ja aikasemmat keskenmenot,että kun synnytys alkaisi niin olisin jo sairaalassa.. Oho,tulipas pitkä eepos :) kiitos jos jaksoit lukea :)
 
no mulla on myös käynnistys edessä, jos ei laskettuun aikaan mennessä ala syntymään itekseen. Kun mulla on insuliinihoitoinen radi. Ihan kiitollinen oon, et tietää, noin kolmen viikon sisään tää muksu on pihalla. et ei tartte sinne 42 viikolle asti odotella ja jännittää.. :D

nyt rv 37+4
 
Tosi yksilöllistähän se on miten se käynnistys kenelläkin sujuu. Ja on varmasti parempi ettei tarvi kipujen kanssa kärvistellä pidempään kuin on pakko, ei se tee hyvää teille kummallekaan!
Mulle tuli oksitosiinitipasta rajut supistukset, oli niin kipeitä että se puolen tunnin odotus ennen kuin sain epiduraalin oli kyllä ihan hirveetä. Mut kyllä se myös toimi kun paikat aukesi parissa tunnissa neljästä sentistä täysin auki, sitä ennen oli omilla supistuksilla junnannut paikallaan viis tuntia.
 
Mul olis viel 2 päivää töitä, sit alkais äippäloma. Nyt on ollu muutamana päivänä vähä supisteluja ja vihlontaa kohdunkaulalla, varsinkin jos esikoista kantaa enemmän. Oon ollu töis vähä lepolimalla. :D
 
Mulla käynnistettiin viimeks asettamalla aamulla ballonki ja lähetettiin kotiin. Ehkä puoli päivää meni ilman vaivoja mutta sitten alkoi supistelemaan, ja ennen puoltayötä oli pakko lähtee sairaalaan kun alkoi olla jo niin kipeenä. Supistusten muuttuminen säännölliseksi alkuillasta helpotti paljon, kun niihin pystyi sitten varautumaan. Yöksi sain lääkettä että pääsen lepäämään ja aamulla jatkettiin oksitosiinilla. Tätä jatkui aamupäivän, mutta tää vaihe oli suht koht kivuton, vaikka mittarit näyttivät suppareita olevan. Alkuiltapv puhkastiin kalvot. Mulla ei siis ole vertailukohtaa, mutta ei mitenkään traumoja jääny käynnistämsestä.
 
Iik. Vedet meni ja tyksistä käskettiin lähtee tulemaan, nyt tylsistyn täällä. Kaks vuorokautta odotetaan ja sitte käynnistetään jos ei mitään tapahdu (yhtä ainutta supistusta ei oo tullut).

37+4 ja päivällä heitin ilosesti vitsiä aiheesta.:D Samalla kumminkin salaa on ollut ihme aavisteleva olo. :P
 
Toivottavasti ei menis kauaa.:D Vihaan jotenkin sairaalassa oloa ja odottelua. Tai no ei kai kukaan ny sairaaloista tykkää. On se kumma ku on 9kk odottanu ja ny kaks päivää tuntuu ihan mahottomalta.:D
 
Takaisin
Top