Kuulumisia

Apteekin kassa kerran ihasteli vauvamahaa, muuten ei ole ulkopuolisilta tullut kommentteja.
 
Mä käyn täällä lukemassa ja välillä kommentoinkin. Pääasiassa tuolla toisessa paikassa missä täältä moni kesäkuinen on :)
 
Mulle on tullu molempia kommentteja masusta "ootpas kasvanu, onpas jo iso maha, vieläkö mahdut autonrattiin yms yms" sekä "ootpas sä pieni, sulla on tosi pieni lantio, mahtuukohan se vauva siusta pihalle yms yms" Tulee kyllä väistämättä sellanen olo, että oonko mä nyt sit iso vai pieni, vai mitä oon?? :/ keskikäyrällä kuitenkin sf:mitan mukaan mennään! :)
 
Mua ei haittaa jos mahaa kommentoidaan raskausmahana mutta se ärsyttää iiiihan sikana kun sanotaan että "ootpa lihonut" tai jotain muuta tosi vitsikästä mikä on siis ihan tietysti herjalla heitettyä ja liittyy ainoastaan vauvanahaan mutta ärsyttävää silti!
Tommosesta kommentista näkisin niin punaista!! :mad: Itse kun on yrittänyt pitää huolta painosta, syödä terveellisesti yms. niin tuntuisi ihan jäätävältä jos joku näistä alle 7kg sanoisi että ootpa lihonnut. Onneksi ketään urpo ei minulle tuollaista laukonut, antaisin kyllä palautetta ja samantien..:smiley-angry002
 
No sepä se!! Vaikka ei mullekaan ole tullut massaa, kovin näkyvästi ainakaan, muualle kun mahaan mutta tyhmää herjaa silti...
 
Meillä on tänään tiedossa asuntokaupat :) ihanaa päästä tästä pienestä kaksiosta omakotitaloon! Muutto tosin ois vasta toukokuun puolessa välissä, täytyy vaan pakkailla pikkuhiljaa.

Huomasin muuten, että töissä sai paljon enemmän vatsa on kasvanut -kommentteja, jos oli valkoinen paita päällä :woot: Muuten ei ole hirveästi kommentteja tullut tai en ole niistä ainakaan pahastunut. Onneksi ei ole ollut montaakaan vatsan lääppijää, en tykkää yhtään.
 
Uidi, Onnea asuntokaupoille!! :):) muutto tulee just hyvin ennen vauvan tuloa!

Me tehtiin kanssa 2kk sitten kaupat ja saadaan avaimet heti vapun jälkeen! Mun LA olis tosiaan 2.6 joten tulee kanssa aika hyvään aikaan muutto :hilarious: tosin muutetaan saman taloyhtiön sisällä suoraan tuohon vastapäiseen paritaloon :) Nyt asutaan rivitalokolmiossa 1v2kk pojan ja kahden kissan kanssa..kohta saadaan 1 huone lisää!
 
Huomenna on lomapäivä. Ensiviikon torstaina on sitten viimeinen työpäivä!! :woot: Sitten kyllä konkretisoituu niin kirjaimellisesti se, että kohta sitä jakaudutaan..vasta sitä plussatiinkin..
 
Onko monella tullut ahdistus siitä että aika menee nyt hirmu nopeasti? Ensin odottaa että viikot kuluisi ja nyt tuntuu että herranen aika, kohta sitä ollaan synnyttämässä.

Itse taisin joskus viime viikolla konkreettisesti ymmärtää että niin tulee käymään :-D jotenkin olen tässäkin raskaudessa toppuutellut itseäni tiettyihin viikkoihin asti ja ilmeisesti hiukan jäänyt "päälle" se ettei uskalla nauttia raskaudesta. No, olen nyt yrittänyt ottaa vahingon takaisin ja miettiä positiivisia asioita :-)

Olipa sekava kirjoitus. Toivottavasti joku saa jutusta kiinni :-D
 
Sini, Kyllä se tosiasia, että synnytys lähestyy, taitaa iskeä näillä viikoilla :) äitiysloman alkaminen varmaan edesauttaa sitä ajatusta!

Itse koin esikoisen kohdalla näillä viikoilla, että nyt täytyy alkaa kunnolla valmistautumaan vauvan tuloon. Luin paljon synnytystarinoita ja miten synnytys on heillä käynnistynyt. Vihaan negatiivisia yllätyksiä, joten luin paljon tarinoita (myös niitä pahempia) ja valmistauduin sillä tavoin. Sen ansiosta kai yllätyinkin positiivisesti synnytyksestä! Tällä kertaa luen sektiosta, sillä tyttö on varmaan edelleen perätilassa. Jokainen valmistautuu omalla tavallaan tietysti :p

Esikoisen kohdalla laittelin lisäksi vauvan vaatteita hoitopydän hyllylle ja järjestin hänen huonettaan muutenkin valmiiksi. Kyllä siinä sai kivasti ajan kulumaan. Nyt aika kuluu esikoisen kanssa puuhatessa :joyful:
 
Linkkaatko tännekin jos löydät hyviä sektiotarinoita!! Olisin kans tosi kiinnostunut lukemaan koska oon kuullut sektiosta vain oikeestaan hyvää niin se kuulostaa nyt tällä hetkellä vähän liiankin hyvältä vaihtoehdolta ollakseen totta!!! :)
 
Täällä on myös Sinin kanssa ihan samat ajatukset. Ensin aika tuntui matelevan. Pitkään piti piilotella raskautta kun arvelin ettei sitä töissä oteta hyvin vastaan (ja ihan oikein arvelinkin..). Lisäksi alussa olleet vastoinkäymiset ovat koko ajan tuntuneet mukana, ei ole pystynyt nauttimaan vaan pieni "pelko" on tullut mukana.

Nyt vatsa on kasvanut hurjasti viimeviikkoina ja äitiysloman alkaminen konkretisoi matkan olevan loppusuoralla. Viimeaikoina olen antanut itselleni luvan olla väsynyt ja lisäksi kroppakin on reilusti ruvennut kertomaan, että enää ei voi pitää samaa vauhtia kuin normaalisti.
 
Täällä taas äitiysloman alkaminen ei muuta mitään, koska en ole ollut töissä tänä vuonna kuin viikon. :D Aika saisi mennä nopeammin, olisin jo ihan valmis synnyttämään. :)
 
Minulla on vielä 14 työpäivää jäljellä mikä tuntuu ikuisuudelta. Kotona olisi vielä kamalasti tekemistä ennen vauvan syntymää. Ei ole samalla tavalla aikaa järjestellä asioita kuntoon vauvan tuloa varten kuin esikoisen kohdalla oli. Tuommoinen 1,5v tytön tyllerö vie oman osansa äidin ajasta :D
 
Mulla alkaa sopivasti äitiysloma samana päivänä kun koulu loppuisi muutenkin. En ole kyllä kovin innoissani siitä, että oon kuukauden tekemättä mitään :D Ennen aina toukokuun alussa päässyt töihin ja nyt vaan ärsyttää kun meni pari hyvää työpaikkaa ohi. Mutta kun ei voi kaikkea saada, niin odotellaan nyt vaan innoissaan pojan syntymää :) Aika ei tunnu menevän nopeesti, mutta nyt on vaan ruvennut tosissaan ajattelemaan miten lähellä synnytys on. Välillä sitten tulee sellanen "en oo vielä valmis!" -olo :grin
 
Ensimmäinen viikko kotona on mennyt kyllä hurjan nopeesti, oon pessy vauvan vaatteita ja petivaatteita kolme koneellista, tehnyt hankintoja mm. ne vaunut, paistanu pyörösiä, siivonnut, sisustanut makkarin remontin jäljiltä, ommellut yms. Joka päivä aamusta iltaan touhua... Jos nyt vkoloppuna ottais vähän rauhallisemmin!? :) Yhdet 50v juhlat pitää huomenna juhlia... :D
 
Kyllä mulla nämä raskauden viimeiset 8-12 viikkoa on ne pisimmät. Aika ei kulu millään. Kun ekat 28 viikkoa meni hujauksessa. Tuntuu että oon jumittanut tässä rv 32:ssa jo ties kuinka kauan ja maali on kovin pitkän matkan päässä...
 
Olen saanut raskauden menemään nopeasti niin, että asetan tavoiteviikkoja. Ensin oli alkuraskauden ultrat ja rakenne, sitten rv30 (parempi selviytyminen), rv34 (enää ei estellä syntymästä jos synnytys alkaa, ja oikeastaan kaikki jo selviää) ja seuraava etappi on rv37 (täysiaikaisuus), sitten alkaa se loppujumitus kun toivoo että alkaisi tapahtua :rolleyes:

Oon siis kanssa vähän jännittänyt että meneekö kaikki hyvin ja ei kai lapsi synny liian aikaisin, mutta en kuitenkaan ole varsinaisesti mitään pahemmin pelännyt.

SnowFlake1 on saanut selkeästi jonkun innostuskohtauksen :p koita juu joku päivä ottaa löysemminkin! Tuollainen puuhaily on kyllä tosi kivaa ja tein samaa edellisessä raskaudessa. Nyt kaikki vähäinen vapaa-aika tuntuu menevän lepäillessä ja herkutellessa :hilarious:
Ja kohta alkaa ne muuttopuuhat tosiaan.
 
Karolina, en tiedä siitä innostuksesta, voi toki olla sitäkin ja kevät ehdottomasti vaikuttaa! Haluaa kaiken olevan tiptop kuosissaan kun tulee uusi perheenjäsen ja niin paljon on jäänyt muuten tekemättä. Omakotitalossa tahtoo kyllä aina olla hommaa :)

Pitää toki olla armollinen itselleen ja muistaa myös hengähtää välillä ja nautiskella tästä ajasta!

Aattelen myös siten, että teen niin kauan kuin jaksan. Vielä lastenhuoneen remppa odottaa (tapettien repimistä ja maalailua)... :wink
 
Mulla on kanssa vähän samanlainen kaikki-hommat-alta-pois-tila päällä! Mies kutsuu sitä maailma valmiiksi -syndroomaksi :grin Koettaa aina välillä muistuttaa, ettei täältä maatilalta lopu koskaan työt kesken. Itse kuitenkin haluaisin saada pihan siivottua nyt mahdollisimman pian, kun vielä jaksan touhuta. Ja tietysti vauvaa varten pitäisi laittaa kaikki valmiiksi. Ja sitten haluaisin ehtiä treenata nuoremman koiran kanssa, kun vielä pystyn. Ja sitten sitä ja sitten tätä :rolleyes:

Joo kannattaa yrittää olla armollinen itselleen. Mäkin koetan pikkuhiljaa totuttaa itseäni siihen ajatukseen, että sitten kun poika syntyy ei voi aina olla siistiä, itse näyttää freesiltä ja olla muutenkin täydellinen äiti ja emäntä. Tiukkaa tulee tekemään, koska vihaan sotkua yli kaiken. Mutta onpahan ainakin monella tapaa itselle kasvun paikka :)
 
Takaisin
Top