Jos joku mun miehen ystävä pyytäisi miestäni kummiksi, eikä mua ollenkaan, niin en tiedä loukkaantuisinko. Riippuisi kovasti siitä kuinka läheinen olisin itse tuolle kaverille. Jos en olisi kovinkaan läheinen, niin samapa tuo mulle ois. Odottaisin kyllä, että pääsisin ristiäisiin/nimiäisiin aveccina mukaan, vaikken kastemaljalla olisikaan mukana. Tuo ystäväni puoliso, jota en halua kummiksi, on arvomaailmaltaan täysin erilainen kun me ja käyttää päihteitä mielestäni epäsopivalla tavalla. En halua häntä "esikuvaksi" lapselleni. Ystäväni itse taas on aivan erilainen kun puolisonsa ja olisi täydellinen kummitäti. Uskoisin, että hän arvostaisi myös titteliään, jos tämä puolisokuvio ei häiritse häntä liikaa. Mitenhän asian sitten esittäisi hänelle kauniisti, jaa-a.